Kristillisdemokraatit eivät hyväksy EU:n yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettua käyttöönottoa vuoden 2024 alusta. Maailman taloudessa on tällä hetkellä erityisen suuria riskejä, jotka voivat heijastua nopeasti pankkisektorin vakauteen, joten ajankohta edistää aikaistettua käyttöönottoa on mahdollisimman huono. Pankkiunionin jäsenmaiden pankkisektorien riskit vaihtelevat muutoinkin suuresti.

Mekanismin aikaistamisen käyttöönoton vaikutus Suomen pankeille olisi negatiivinen. Lisäksi Suomen Kreikka-lainan vakuudet olisivat vaarassa, sillä ERVV-tukien siirto Euroopan vakausmekanismiin edellyttäisi kreikkalaisten pankkien kanssa sovittua järjestelyä koskevien sopimusten neuvottelua uudelleen. KD:n mielestä kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelyä koskevien neuvottelujen tavoitteena tulee olla ehdotuksen hylkääminen.

KD:n puheenjohtaja, eduskunnan Suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah on jättänyt eriävän mielipiteen lausuntoon koskien valtioneuvoston selvitystä asiasta (E45/2019 Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettu käyttöönotto ja muutokset valtiosopimukseen vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä).

– Monissa jäsenmaissa on pankkisektorilla tehottomuutta ja ylikapasiteettia, ja siksi pankkeja tulee kaatumaan lähivuosina. Vaikka Suomen hallituksen kanta on kriittinen, niin jäsenmaiden pankkisektorin riskittömyyden ja yksittäisten pankkien riittävän riskittömyyden arviointiin valtioneuvosto ei kuitenkaan aseta kriteerejä, Essayah toteaa.

Valtiosopimuksen muuttamisen nettovaikutus suomalaiselle pankkisektorille on negatiivinen, mikäli suomalaisten pankkien taloudellinen asema suhteessa muihin euroalueen pankkeihin arvioidaan merkittävästi paremmaksi. Muiden maiden pankkisektorin hyväksi kerättävät ylimääräiset vakausmaksut voisivat nousta miljardeihin euroihin.

– Perustuslakivaliokunta on tuonut toistuvasti esille, että Suomen budjettisuvereniteettia tulee suojata mahdollisimman tehokkaasti ja huolehtia siitä, että monimutkaisilta vaikuttavien järjestelyjen erityispiirteiden vuoksi Suomen vastuut järjestelyissä eivät kasva, Essayah muistuttaa.

Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen muuttaminen mahdollistamalla Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) liittäminen siihen myöhemmässä vaiheessa avaa mahdollisuuden vaarantaa Suomen Kreikka-lainan vakuudet.

– Vaikka Suomen vastuisiin kohdistuvia muutoksia rajaavat kirjaukset vastuiden rajaamisesta ja lisäpääomaosuuden pienemisestä ERVV-lainojen takaisinmaksujen myötä, on moitittavaa, että vaikutuksia Suomen vakuusjärjestelyihin ei selvitetä etukäteen.

– Eriävässä mielipiteessäni esitin Suurelle valiokunnalle, että neuvottelujen tavoitteena tulee olla ehdotuksen hylkääminen, Essayah sanoo.