Pääsiäispyhien ajan median uutisointia hallitsi huoltovarmuuskeskuksen sekoilu suojavarustehankinnoissa. Hyvin mahdollista, että valtion ”Tiinalle ja Tapelle” maksamasta 5-10 miljoonasta ainakin osa jää sille tielleen. Sen sijaan vähemmälle huomiolle jäi viikonloppuna EU-pöydissä tehdyt päätökset, joissa Suomen uudet takausvastuut nousivat miljardiluokkaan.

Euroalueen valtiovarainministereiden sopimaan 500 miljardin kriisipaketin kokonaisuuteen kuuluvat kriisirahasto EVM:n käyttö löysennetyillä kriteereillä, Euroopan investointipankin takausvaltuuksien nosto ja uusi 100 miljardin työttömyysrahasto.

Suomessa keskityttiin lähinnä siihen, ettei yhteistä velkaa tullut ns. korona-bondien eli yhteisten joukkovelkakirjojen muodossa. EVM:n osaltakaan uudet lainat eivät kasvata pääoman tarvetta eivätkä siten Suomen jo olemassa olevia noin 11 miljardin takausvastuita. Sen sijaan Suomen hyväksymä työttömyysrahaston takaus on yhteisvelallista eli yhden tai useamman jäsenmaan maksukyvyn pettäessä takausvastuut lankeavat muiden harteille.

Valtiovarainministeriön oman arvion mukaan Suomen enimmäistakausvastuut voidaan arvioida olevan pikemminkin miljardiluokassa uutisissakin vilahdelleen 470 miljoonan euron vähimmäismäärän sijaan. Tämän lisäksi hallitus antoi 370 miljoonan euron takauksen takuurahastoon, jonka lainoitusta Valtiovarainministeriö niin ikään luonnehtii korkeariskiseksi.

Selvää on, että maailman laajuiset kriisit lisäävät velan määrää kaikkialla; Suomenkin omaksi velanotoksi arvioidaan 15-20 miljardia. Kuitenkin euroalueella kriisin varjolla pyritään samalla kasvattamaan yhteisvastuuta velasta, ja luomaan uusia työttömyysrahaston kaltaisia esityksiä, jotka eivät kuulu EU:n toimivaltaan ja ovat ongelmallisia budjettisuvereniteetin näkökulmasta.

Pankkiunionissa puolestaan jäsenmaiden pankit keräävät rahaa kriisirahastoon. KD on vastustanut kriisimekanismin aikaistettua käyttöönottoa, sillä pankkiemme kautta pääsemme vielä maksamaan Etelä-Euroopan kaatuvat pankit.

Kriisi ei ole syy avata jälleen yhteistä velkapiikkiä, Akuuttia kriisiä tulisi hoitaa ennen kaikkea EKP:n löysemmällä rahapolitiikalla ja muuttamalla EU-budjetin nykyisten rahastojen, kuten solidaarisuus- ja aluekehitysrahastojen käyttötarkoitusta koronakriisin torjuntaan. Suomen omassakin velanotossa on tuleville vuosille hoitamista ilman lisäriskejä muiden maiden veloista.