Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Essayah (kd) on tyytyväinen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston panokseen Urheilijarahaston kehittämisessä.

Essayah toimii KD:n edustajana valtiovarainvaliokunnan verojaostossa, jossa hallituksen esityksen yhteydessä vuoden 2021 tuloveroasteikoksi käsiteltiin urheilijarahastoon liittyviä muutoksia. Urheilijarahasto on tarkoitettu urheilijan uran jälkeisen toimeentulon turvaamiseen, jonne urheilija voi sääntöjen puitteissa siirtää urheilu-uran aikana kertyneitä tuloja. Kaikista urheilijarahaston tuloutuksista maksetaan aina verot.

Verojaosto hyväksyi hallituksen esityksen mukaisesti urheilijarahastoon siirrettävän tulon vuotuista enimmäismäärää koskevan korotuksen nykyisestä 100 000 eurosta 200 000 euroon. Samoin vähintään vuoden kestänyt työttömyys lisätään erityiseksi syyksi, jonka perusteella rahastoituja varoja voisi nostaa suunniteltuja nopeammin.

– Tämän lisäksi valiokunnan jaostossa saavutettiin yhteisymmärrys yli hallitus-oppositiorajojen siitä, että urheilijarahastoon siirrettyjen varojen tuloutusaikaa voidaan jatkaa nykyisestä enintään 10 vuodesta 15 vuoteen. Samassa yhteydessä huomioitiin se, että erityisestä syystä, kuten työkyvyttömyyden tai vähintään vuoden kestäneen työttömyyden vuoksi, varat voidaan tulouttaa nykyistä vähintään kahden vuoden aikaa nopeammin ja tasaeristä poiketen. Valiokunnan mukaan säännöstä tulisi tulkita joustavasti ja sen tavoitteet huomioiden. Näiden muutosten saamisesta lakiesitykseen olen tyytyväinen, samoin valiokuntaryhmien hyvästä yhteistyöstä lisäysten läpiviemisessä, iloitsee Essayah.

– Lisäksi valiokunta totesi, että urheilijarahaston tulisi nykyistä joustavammin turvata urheilijan taloudellinen toimeentulo urheilijauran jälkeen. Tulevissa lainsäädäntötoimissa on tuettava urheilijoiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa niin yksilö- ja joukkueurheilijoiden kuin sukupuolten välillä. Huomiota kiinnitettiin niin ikään urheilijoiden sosiaaliturvan haasteisiin, ja todettiin, että asia vaatii nykyistä laajempaa huomiota ja laaja-alaista arviointia, kertasi Essayah valiokunnan mietintöön saatuja kirjauksia.

– Seuraavaksi olisi syytä kehittää uran aikaista valmennusrahastoa muun muassa mahdollistamalla valmennusrahastoon liittyminen myös joukkuelajien urheilijoille. Samoin vuodenvaihteen yli valmennuskatteena siirtyvä 20 000 euron raja on ollut kaksikymmentä vuotta sama, vaikka valmentautumisen kustannukset ovat varmasti siinä ajassa kasvaneet, muistuttaa Essayah.