Kristillisdemokraatit suhtautuvat hyvin kriittisesti EU:n komission esitykseen yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta. KD ei hyväksy esitystä ”pakotetusta solidaarisuudesta”. Sari Essayah jätti asian käsittelyssä eriävän mielipiteen suuren valiokunnan lausuntoon. Myös eduskunnan hallintovaliokunnan lausunto on varsin kriittinen.
Euroopan komission yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksen tavoitteena on luoda yhteiset säännöt ja toimintamallit unionin alueella muuttoliikkeeseen vastaamiseksi, erityisesti korkean maahanmuuttopaineen tilanteisiin. KD yhtyy tarpeeseen löytää yhteisiä ratkaisuja vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana ilmenneiden puutteiden korjaamiseksi, jotta vastaavanlaista kriisiä ei enää syntyisi uudelleen.
– On kuitenkin syytä epäillä, onko komission syyskuisesta esityksestä tosiasiassa ratkaisuksi EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan ongelmakohtiin, KD:n edustajana suuressa valiokunnassa toimiva kansanedustaja Sari Essayah toteaa.
KD näkee eduskunnan hallintovaliokunnan tavoin, että ensimmäisen tulomaan on oltava jatkossakin vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä.
– Suhtaudumme kriittisesti vastuuperusteisiin ehdotettuihin muutoksiin, joiden mukaan turvapaikanhakijan ”siteet” johonkin jäsenvaltioon voisivat johtaa kyseisen valtion tulemiseen vastuulliseksi hakemuksen käsittelystä.
Eduskunnan hallintovaliokunnan lausunnossa vastuuperusteisiin esitettyjä muutoksia pidetään lähtökohtaisesti ongelmallisina. Myös järjestelyn käytännön toimivuuteen liittyy myös paljon avoimia kysymyksiä. Esitys on Suomen kannalta siinä mielessä merkittävä, että täällä oleskelee suhteellisen merkittävä määrä muutamista sellaisista maista tulleita henkilöitä, joista tulee turvapaikanhakijoita koko EU:n alueelle.
Essayah´n mukaan KD suhtautuu kielteisesti komission esitykseen pakotetusta solidaarisuudesta. Esityksessä jäsenvaltiot voisivat kriisitilanteessä valita, osoittavatko ne tukea vastaanottamalla turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja vai ottamalla vastuun tietyn henkilömäärän palauttamisesta. Palauttamisen epäonnistuessa jäsenmaan olisi otettava vastaan kyseiset henkilöt omalle alueelleen.
Essayah toteaa, että myös Hallintovaliokunta suhtautuu lausunnossaan epäillen ehdotuksen realistisuuteen: ne maat, jotka ovat tähän mennessä olleet haluttomia osallistumaan muun muassa yhteiseen taakanjakoon, tuskin ovat siihen valmiita nytkään.
– Ilman uskottavaa palautuspolitiikkaa ei voi olla yhtenäistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Mikäli tehokasta palautuspolitiikkaa ei kyetä varmistamaan, se vie pohjan komission esittämältä uudistukselta.
– Nykytilanteessa EU-tasolla vain kolmasosa palautuspäätöksen saaneista onnistutaan palauttamaan.
Hallintovaliokunta toteaa lausunnossaan, että palautusten vaikeudeton toteuttaminen ja palautuksiin liittyvän yhteistyön aikaan saaminen kolmansien maiden kanssa on välttämätöntä. Lisäksi on epäselvää, millä tavoin solidaarisuusmekanismissa eri roolissa olevien EU-maiden toimivaltavastuut määriteltäisiin.
Valiokunnan mukaan kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö ja muut yhteiskuntien eri toimintalohkot on kytkettävä mukaan toimivan palautuspolitiikan ja -yhteistyön toteuttamiseksi. EU:n ja jäsenmaiden erilaisen taloudellisen tuen vastineeksi on voitava asettaa velvoite palautettavien omaan maan kansalaisten vastaanottamiseen ilman ehtoja.
Eduskunnan suuri valiokunta antoi joulukuussa lausuntonsa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta, josta Euroopan komissio esitteli näkemyksensä syyskuussa. Suuri valiokunta käsitteli komission tiedonantoa valtioneuvoston selvityksen E 125/2020 pohjalta ja sai asiasta lausunnot ulkoasiainvaliokunnalta (UaVL 8/2020) ja hallintovaliokunnalta (HaVL 25/2020). Komission antamiin lainsäädäntöehdotuksiin eduskunta ottaa kantaa erikseen myöhemmin.
Lausunnossaan valiokunnan enemmistö yhtyi hallituksen kantaan. Lausunto SuVL 9/2020 ja siihen jätetyt eriävät mielipiteet voi lukea eduskunnan sivuilta.
lähde: KD-lehti