Ohessa referaatti KD:n puheenjohtajan Sari Essayah’n puheesta KD:n kuntavaaliavauksessa
13.2.2021 www.fb.com/kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraattien valtakunnallinen kuntavaalislogan on ”Koko maa mukana”.

– Kristillisdemokraattien on sekä kunnissa että eduskunnassa lähdettävä taistelemaan ihmisten ja alueiden eriarvoistumista vastaan ja siten pidettävä huoli, että koko Suomi ei tipu muiden Pohjoismaiden ja meidän verrokkimaidemme kelkasta, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah korosti puolueensa kuntavaaliavauksessa.

– Kuntavaaleissa on kyse meille kaikille tärkeistä hyvinvointipalveluista ja kuntien elinvoimasta. Kuntapolitiikka ei ole koskaan erillinen saareke yhteiskunnassa, vaan harjoitettu talous- ja työllisyyspolitiikka ja toisaalta lakisääteiset palvelut ja niiden järjestämiseen annettavat valtionosuudet määrittävät pitkälti millaisissa raameissa päätöksiä kunnissa tehdään. Puhumattakaan siitä, että lähes tämän hallituksen toimesta kunnille sälytetään lisää velvollisuuksia ilman riittävää rahoitusta niiden järjestämiseen kuten oppivelvollisuusiän nosto ja sinällään tärkeä hoitajamitoitus.

– Hoitajamitoituksen kohdalla raha saattaa olla loppujen lopuksi ongelmista pienempi; sillä yksinkertaisesti meiltä loppuvat hoitajat. Vaarana on, että ennestään ylikuormitetusta vanhusten kotipalvelusta väkeä joudutaan siirtämään ympärivuorokautiseen hoivaan. Suurin osa ikäihmisistä asuu omassa kodissaan joko kotipalvelun tai omaishoidon tukemana. Näiden kuntoon laitto on laiminlyöty; osin siksi, että hallitus ei ideologisilla silmälaseillaan tunnista pienten hoivapalveluyritysten potentiaalia vanhusten kotona asumisen tukena, vaan leikkaa kotitalousvähennystä sen sijaan että kehittäisi sitä hoivapalveluiden tukemisen suuntaan. Myös sote-uudistuksessa nämä pienet hoivayritykset on unohdettu.

– Perheiden tarpeet ovat keskeisessä asemassa palveluiden suhteen ja KD on perhepuolue. Siksi mielestämme lapsiperheillä pitää tulevaisuudessakin olla oikeus valita juuri omaan tilanteeseen sopiva hoitomuoto lapsilleen, siksi tarvitsemme kotihoidon tukea ja puolustamme sen kuntalisiä jatkossakin.

– Alkuviikosta julkaistu, VM:n itsensä tilaama raportti oli nimittäin varsin tylyä luettavaa Suomen talouden tilasta; olemme tippumassa Kreikan ja Portugalin tasolle investointien houkuttelevuuden suhteen, bkt:n kasvussa jäämme puoleen muista Pohjoismaista, samoin työllisyysaste ja työntuottavuus eivät kohene samassa tahdissa. Ongelma on, että lääkkeet tautiin kyllä tunnetaan, mutta niitä ei haluta ottaa. KD:n toi jo viime syksynä omassa työllisyyspaketissaan esille kiireellisimmät uudistukset: paikallisen sopimisen edistäminen, sosiaaliturvan rakenteellinen uudistus, työvoimapalveluiden ja oppisopimusmallin parantaminen, Viron mallin mukaisen yritystili ym.

VM:n raportissa myös patistellaan kiireesti tekemään suunnitelmia velkaantumisen taittamiseksi.  Mitä tekee hallitus? Haukkuu parin hallituspuolueen suulla kaikki puheet tulevasta sopeuttamistarpeesta, ja kaavailee uusia veroja yrityksille ja investoinneille. Lisävelka ei voi olla vastaus jokaiseen tilanteeseen, sillä se on kuin lastenlastemme leivästä söisimme. KD:n mielestä sen paremmin valtio kuin kunnatkaan eivät saa upota velkasuohon. Sen sijaan, että laitetaan suomalaisten verovaroja EU:n elpymisrahastoon, pidetään huolta Suomen alueellisesta tasa-arvosta.

Usein meiltä poliitikoilta kysytään, mistä me leikkaisimme, kun säästöjä kunnissa on etsittävä. Kulusopeutusta tarvitaan, mutta yhtä lailla on ymmärrettävä, että säästöjä syntyy myös pitämällä huolta työhyvinvoinnista ja ennaltaehkäisemällä sairauspoissaoloja. Sairauslomat ovat olleet kasvussa kunnissa, etenkin naisvaltaisilla hoito- ja opetusaloilla, johtuen paitsi työ kuormittavuudesta, myös kroonisesta sijaispulasta ja henkilöstön alimitoituksesta. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja työhyvinvointiohjelmilla voidaan vaikuttaa sairauspoissaolojen määrään, ja sitä kautta säästää merkittävästi kuntien menoissa. KD haluaa toimivat työhyvinvointiohjelmat kuntiin.

– Kuntien hankintojen kokonaisarvo on parikymmentä miljardia euroa vuodessa. Kuntien oma vastuu osaavasta hankintapolitiikasta on erittäin merkittävä. Valitettavasti isossa osassa Suomen kuntia ei ole minkäänlaista strategista linjausta siitä, mitä hankinnoilla halutaan edistää. Suurin osa kunnista tekee jokaisen hankinnan kohdalla erilaisia linjauksia, joissa valitettavan usein laatukriteerit tai oman alueen elinvoimasta huolehtiminen unohtuvat. Hankinnoissa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota laatu- ja ympäristövaatimuksiin. Suomen ulkopuolella voimassa olevat heikommat ulkomaiset laatu- ja ympäristövaatimukset eivät saa johtaa hankintakilpailun voittamiseen. Suomen hankintalaki ja EU-alueen hankintadirektiivit säätelevät kaikkia julkisia hankintoja, ja niiden puitteissa on mahdollista varmistaa sekä lähiruuan suosiminen että pienten ja keskisuurten yritysten mukaan pääsy. Kunta, joka tahtoo edistää alueen elinvoimaa, kilpailuttaa viisaasti. Kristillisdemokraatit nostavat kuntavaaliteemoissaan kuntien hankintoja ohjaavan strategian keskeiseksi työkaluksi vaikuttaa kuntien elinvoimaan ja alueen yritysten menestymiseen. Kunnissa on linjattava julkisiin hankintoihin selkeät periaatteet ja kriteerit. Hankinnoissa on otettava huomioon kokonaisedullisuuden lisäksi paikallisuus, turvallisuus, jäljitettävyys, innovatiivisuus, sosiaaliset kriteerit ja elinkaarikustannukset. Hankinnoista on myös tiedotettava avoimesti ja ajoissa.