Sari Essayah KD Ryhmäpuhe

Välikysymyskeskustelu EU:n elpymispaketista

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraatit on viime kesästä lähtien pitänyt tärkeänä, että EU:n elpymisrahasto ja monivuotinen rahoituskehys olisi pidetty toisistaan erillään. Taloudelliset ja syvästi periaatteelliset ongelmat syntyvät niiden yhteen nitomisesta. Elpymispaketti tulee sitomaan suomalaiset veronmaksajat vuosikymmeniksi yhteisvastuulliseen velkaan ja korkeampiin jäsenmaksuihin. Velan kasvun myötä kasvaa paine lisätä uusia omia varoja eli EU-veroja yhteisen velan takaisin maksamiseksi. Komissio esittää – ei pelkästään nyt toteutuvaa muoviveroa – vaan tulevaisuudessa myös suomalaisiin yrityksiin ja pääomiin kohdistuvia veroja.

Kristillisdemokraatit näkee rahaston olevan myös räikeästi ristiriidassa EU:n perussopimusten vakiintuneen tulkinnan kanssa, jonka mukaan ei pitänyt olla mahdollista, että unionin budjetti on alijäämäinen ja että se rahoitetaan yhteisvastuullisella velalla. Elpymisrahastoon käytetty oikeusperusta olisi myös edellyttänyt, että kaikki rahanjaon kriteerit perustuvat luonnonkatastrofin tai siihen verrattavan äkillisen tapahtuman seurauksiin eikä suinkaan kriisiä edeltäviin talous- ja työllisyyslukuihin. Tämä paljastaakin paketin todelliset karvat eli finanssipoliittista elvytystä ja tulonsiirtoja sellaisille Etelä-Euroopan maille, joille korkotasot ovat tällä hetkellä jo hyvin korkeat eivätkä ne pysty tekemään taloudessaan rakenteellisia uudistuksia.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on perustellut elpymispaketin hyväksymistä sen kertaluonteisuudella ja elvyttävällä vaikutuksella vientimarkkinoillemme. Useampi asiantuntija on kuitenkin esittänyt, ettei pääosin Etelä-Eurooppaan suuntautuvalla paketilla ole merkittäviä suoria vaikutuksia vientiimme – jopa päinvastoin. Viimeksi eilen luimme johtavan elvytysasiantuntijan Juha Tervala toteavan, kuinka hallituksen perustelut ovat väärät, sillä ”elvytysrahasto tukee heikompia EU-maita korkeamman bkt:n maiden kustannuksella.”  ja että on ”perusteetonta väittää, että tulonsiirrot olisivat järkevä tapa elvyttää Suomen taloutta”.

Välineen kertaluonteisuuteen puolestaan tuskin uskoo enää kukaan muu kuin hallitus itse. Ranskan, Saksan ja EKP:n johdosta on todettu yhteisestä velanotosta tulevan pysyvä järjestely, joka on jo hallituspuolueen sisältäkin ääneen lausuttu.

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraatit on huolissaan Suomen kokonaisvastuiden kasvusta ja valtion kyvystä pitää huolta kansalaistemme sosiaalisista oikeuksista. Perustuslakivaliokunta kesällä totesi, että vastuun tarkkaa osuutta ja riskisyyttä on mahdoton arvioida, koska se pitkän kestoajan vuoksi johtuu useista tulevaisuuteen sijoittuvista epävarmoista tapahtumista.

Suomen saanto elpymisrahastosta on jo pienentynyt noin puoli miljardia alkuperäisistä laskelmista. Kuitenkin järjestelyn riskisyyden kannalta paljon huolestuttavampi seikka paljastui yhteisestä 750 miljardin euron varainhankinnasta. Varainhankinnassa on asetettu 30 %:n tavoite ns. vihreille velkakirjoille. Tämä vihreiden velkakirjojen ulottuvuus yhdistettynä varojen moninaisiin käyttötarkoituksiin eli avustuksiin ja lainoihin eri aikoina jäsenmaiden tarpeen mukaan vaikuttaa siihen, että markkinaolosuhteet ja kysyntä eri maturiteeteille tulee vaihtelemaan. Varainhankinnan tulee olla riittävän reaktiivista ja joustavaa, mutta puhalletaanko näillä varainhankinnan reunaehdoilla jo jotain rahoitusmarkkinoiden vihreää kuplaa?

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraatit ei vastusta elvyttämistä, vaan sitä, että elvyttäminen tapahtuu sitomalla jäsenmaat yhteisvelkaan ja tulonsiirtoihin vastoin perusperiaatteita. On syytä vakavasti keskustelua siitä, mihin kehitys johtaa? Elpymispaketti on romuttamassa unionin oikeusperustaa ja viemässä sitä moraalikatoon.

Haluammeko, että jäsenvaltioita näin kannustetaan leväperäiseen taloudenpitoon ja hurjaan velkaantumisen, lipumaan yhä kauemmaksi markkinakurista ja laiminlyömään rakenteelliset uudistukset, ja lopuksi luottamaan siihen, että taloutensa hyvin hoitavien maiden veronmaksajat maksavat jälleen kerran asiansa heikommin hoitaneiden maiden laskun?

Järjestelyssä häviäjän roolissa ovat ne maltilliset tahot, jotka haluaisivat kehittää itsenäisten jäsenvaltioiden eurooppalaista yhteistyötä ja sisämarkkinoita yhteisten pelisääntöjen kunnioittamisen, vastuullisen taloudenpidon ja no bail out -periaatteen pohjalta.

Elvytyspaketti muuttaa EU:ta yhä enenevästi tulonsiirto-, velka- ja verounioniksi. EU:n verotusoikeutta ja liittovaltiota hivutetaan eteenpäin ilman kansalaisten hyväksyntää. Esitys omien varojen järjestelmästä uhkaa kaventaa kansallista täysivaltaisuutta ja eduskunnan budjettisuvereniteettia, eikä meillä ole tälle toimivallan siirrolle kansanäänestyksessä annettua mandaattia.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei hyväksy hallituksen päätöstä osallistua EU:n elpymisvälineeseen. Tästä syystä eduskuntaryhmämme kannattaa ed. Tavion esittämää epäluottamuslausetta.