Sari Essayah ihmettelee Sosiaali- ja terveysministeriön kovistelua Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tiedottamisesta.

– Hallitus on itse lykännyt vastuun rajoituksista alueellisesti toimivaltaisille viranomaisille, jopa sellaisista päätöksistä, jotka koskettavat perustuslain takaamia perusoikeuksia. Nyt kun alueiden tautitilanteesta ja terveydenhuollon kantokyvystä huolissaan olevat viranomaiset ottavat kantaa, heidät halutaan vaientaa, kummastelee Essayah.
–  Hallitus vetää mattoa alta viranomaisilta. Kansalaisten luottamusta tällainen hallituksen toiminta heikentää. Tilanteen pitkittyessä, nousee huoli, jaksavatko ihmiset noudattaa rajoituksia, jos niitä aletaan pitää mielipidekysymyksinä.
Vaarana on, että suosituksia ja rajoituksia ei enää noudateta, kun kansalaisille viranomaisten ja poliitikkojen viestit ovat ristiriitaisia.
– Ymmärtävätkö ihmiset, mitkä rajoitukset ovat kulloinkin voimassa ja mitkä eivät?
Essayah muistuttaa, että eduskunta on juuri hyväksynyt tartuntatautilakiin muutoksia, joilla annetaan alueellisille viranomaisille työkaluja lisää, mutta ei niillä ratkaista tautitilanteen hillintää, vaan rajoitusten noudattamisella. Siksi kansalaisten luottamuksen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää.
– Lainsäädäntöprosessit kestävät, mm.  rajatestaamiseen liittyvät määräykset tulevat vasta nyt eduskuntaan ja ehtivät voimaan tuskin ennen huhtikuuta. Terveydenhoidon tilanne voi kuitenkin pahentua nopeasti.
– Olisiko hallituksen nyt syytä ottaa vastuu itselleen, harkita ns. koronanyrkin perustamista sekä varautua tarvittaessa tilanteen mahdollisesti pahentuessa poikkeusolojen toteamiseen, jolloin myös perustuslain pykälä 23 saataisiin aktivoitua ja tarpeellisten tiukempien rajoitusten voimaansaattamisen juridinen perustelu olisi kunnossa, pohtii Essayah.