Sari Essayah vaatii, että henkilöauton romutuspalkkiolain epäselvyyksistä johtuvat taloudelliset menetykset on korvattava. Jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Essayah edellyttää hallitukselta toimenpiteitä, jotta vastikään voimaan tullut laki henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020 ja 2021 ei aiheuta kansalaisille perusteettomia taloudellisia menetyksiä ja omaisuuden suojan loukkauksia lainsäädännön sisällön epäselvyydestä johtuen.

Laki henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020 ja 2021 tuli voimaan joulukuussa. Palkkio myönnetään vanhan romutettavan auton korvaamiseksi uudella autolla, sähköavusteisella polkupyörällä, joukkoliikenteen kausilipulla tai joukkoliikenteen matkustusoikeutta sisältävällä yhdistämispalvelulla.

Hallitus antoi vastikään eduskunnan käsiteltäväksi vielä täsmentävän lakiehdotuksen. Sen mukaan lakia täsmennetään siten, että yhden uuden esimerkiksi henkilöauton hankintaan voidaan myöntää vain yksi romutuspalkkio. Romutuspalkkiota koskevat hakemukset, jotka on jätetty ennen lain täsmennystä, ratkaistaisiin henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020 ja 2021 (839/2020) annetun lain mukaisesti.

– Aikooko hallitus korvata, mikäli siirtymäsäännöksestä riippumatta lain epäselvyydestä syntyy henkilölle taloudellisia menetyksiä? Saako henkilö käyttää ennen täsmennyksen voimaantuloa usean romutuspalkkion esimerkiksi yhden laissa tarkoitetun auton ostoa kompensoiden? Essayah kysyy.

Ongelmana on se, että lain voimaan tultua jotkut ovat ehtineet romuttaa usean autonsa sillä ajatuksella, että he käyttävät palkkiot yhden uuden auton oston kompensointiin.

– Itselläni on tiedossa ainakin yksi tapaus, jossa henkilö on käynyt sähköpostikirjeenvaihtoa Traficomin virkamiehen kanssa kysyäkseen tarkennuksia romutuspalkkion soveltamisesta. Traficomista on selkeästi viestitty, että useamman auton romutuspalkkion voi käyttää yhden laissa tarkoitetun kohteen, esimerkiksi auton, hankintaan. Neuvonnan sisällöstä ei ole jäänyt epäselvyyksiä. Ymmärtääkseni Traficomista on vastaavanlaisesti neuvottu laajemminkin ennen tulkinnan yhtäkkistä muutosta. On tärkeää, että ihmiset voivat ennakoida toimintansa vaikutukset lain sisällön ja viranomaisen neuvonnan perusteella. Vastaavasti tässä asiassa tulee huomioida viranomaisen toimintaa määrittävät hyvän hallinnon periaatteet, kuten viranomaisen neuvontavelvollisuus ja luottamuksensuojaperiaate. Lain epäselvästä sääntelystä tai viranomaisen virheellisestä neuvonnasta ei tule rangaista asiakasta, Essayah painottaa.

– Hallituksen täsmentävästä esityksestä ilmenee hieman epäselvästi, saako henkilö käyttää ennen täsmennyksen voimaantuloa usean romutuspalkkion yhden uuden auton ostoa kompensoiden. Vastaavasti jää epäselväksi, että mikäli henkilölle tulisi siirtymäsäännöksestä riippumatta taloudellisia menetyksiä johtuen lain epäselvyydestä, korvaako valtio niitä, Essayah täsmentää.