Vihreästä kehityksessä luvassa vääntöä

EU-komissio julkaisi keskellä helteistä heinäkuuta suuren Fit for 55 ilmasto- ja energiasäädöspaketin, joka koostuu 12 lainsäädäntöehdotuksesta lukuisine yksityiskohtineen. Tavoitteena ei ole enempää eikä vähempää kuin muuttaa koko EU:n ilmasto-, energia-, maankäyttö-, liikenne- ja veropolitiikka jotta päästöjä vähennettäisiin ainakin 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

 

Äkkinäinen saattaisi huokaista helpotuksesta, ja todeta, että Marinin hallituksen kansallinen tavoitehan on tuota kireämpi, joten mitään ei tarvitse tehdä. Väärin luultu. Tässä kuten monessa muussakin EU:n ilmasto- ja ympäristöasioihin liittyvissä sääntelyissä ei tyydytä vain asettamaan tavoitteita, vaan määritellään myös keinot, miten jäsenmaissa niihin on päästävä.

 

Kun lisäksi maantiede pakkaa unohtumaan, niin ajatellaan, että sama keinovalikoima tuottaisi kaikkialla parhaan lopputuleman. Paketin mukana tulevat kiristyvät energiatehokkuustavoitteet ovat siitä oiva esimerkki. Kylmän ilmaston Pohjolassa ei tähänkään asti ole haluttu ”lämmittää harakoille”, ja esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutemme on aivan toista luokkaa kuin Etelä-Euroopan hatarissa ja vetoisissa pytingeissä. Ei ole rakettitiedettä arvioida kummassa ilmansuunnassa nykytasosta tiukentaminen maksaa enemmän.

 

Esityksen mukaan päästökauppaa on tarkoitus laajentaa asumiseen ja tie- ja meriliikenteeseen. Eniten taidettiinkin uutisoida polttomoottoriautojen hautajaisia 2035, jolloin niiden myynnin olisi määrä loppua. Meillä on Euroopan vanhimpia autokantoja ja tällä hetkellä Suomessa myydään yhtä uutta autoa kohden kuusi käytettyä. Joten aivan heti ei ole polttomoottorit teiltämme häviämässä, ja onhan niitä myös monissa hybrideissä. Järkevämpää tässäkin olisi biopolttoaineiden lisäämisen kautta vähentää liikenteen päästöjä ja mahdollistaa nykyiseen autokantaan sitoutuneen rahan järkevä käyttö.

 

Tässä komission sähköauto – hypessä itseäni on jäänyt vaivaamaan se, miten huomioidaan auton koko elinkaarikustannus lähtien akkujen vaatimien mineraalien louhinnasta ja uusien autojen vaatimasta teräksestä ja metallista. Puhumattakaan esityksen vaatimuksesta rakentaa latauspisteitä kuudenkymmenen kilometrin välein.

 

Samanaikaisesti komissio päästönormi kohtelee kaltoin lähes päästöttömiä biokaasuautoja, koska se ei huomioi laskentamallissaan polttoaineen koko elinkaaren aikana syntyneitä päästöjä. Suomi on panostanut biokaasun tuotantoon ja tankkausasemaverkostokin on kohentunut. Nyt nuo investoinnit, jotka toisivat maatalouden ja elintarviketeollisuuden jätteet kiertotalouden piiriin, uhkaavat valua hukkaan.

 

Esitys sisältää paljon muitakin haasteellisia kohtia erityisesti kustannustason kohoamisen kautta vaikkapa talvimerenkulun huomiotta jättäminen tai hiilitullit tuontisähkölle. Uusi päästökauppatuloilla perustettava sosiaalirahasto on hyvästä aikeestaan huolimatta ongelmallinen. Päästökauppatulot oli kertaalleen korvamerkitty osaksi elpymisrahaston velkojen maksua, ja toisekseen sosiaalipolitiikka ei tähänkään saakka ole EU:lle kuulunut.

 

Hyvää esityksessä on komission kunnianhimoinen kolmen miljardin puun istutushanke eri puolille EU:tta. Siinä väkisinkin alkaa metsätalous tulla tutummaksi muuallakin, ja ehkä vastaisuudessa vähemmän yksioikoisia esityksiä sillä saralla luvassa.

Kommentteja kirjoituksesta (1)

  1. Marko Korpikoski sanoo:

    Hei Sari,

    Todella hyvä ja järkevä kirjoitus, kuten on odotettua sinulta.

    Itseä ihmetyttää ”tiedottomuus” sekä yhden asian rummutus, joka noissa päätöksissä tuntuu monesti vaivaavan, poliitikot ideologioineen yrittävät korvata tieteen, tutkijat sekä yritysten innovaatiot, tai siltä se ainakin vaikuttaa välillä. Nyt rummutetaan sähköautoja aivan kuin se olisi pelastus kaikkeen, täytyy ihmetellä missä on mm. Lut yliopiston ja yritysten yhteistyössä kehittämät synteettiset polttoaineet jossa kerätään tehtaan piipuista hiilidioksidia ja valmistetaan siitä polttoaineita joita voi käyttää nykyisissä polttomoottoreissa sekä jakeluverkostona voi käyttää nykyisiä jakeluasemia?
    Päästöjen hyödyntäminen ja fossiilisten korvaaminen ilman akkumineraalien kaivamista kuulostaisi omaan korvaan todella hyvältä, ihmettelen kun näistä ei juurikaan julkisuudessa puhuta/kirjoiteta? Toki en myöskään tiedä millä asteella nuo tekniikat ovat ja kuinka todennäköisesti niitä voisi lähitulevaisuudessa käyttää, mutta näin maallikkona kuullostaisi järkevälle sekä tavoiteltavalle suunalle.

    https://yle.fi/uutiset/3-10818795

    Toinen asia mikä tässä on ihmetyttänyt. Metsäteollisuuden biotutotteiden innovaatioiden maininnan puute, yritykset ovat investoineet miljardeja tuotteisiin joilla korvataan fossiilisista valmistettuja tuotteita. Silti vaikuttaa että nämä on unohdettu kokonaan? Myöskään sivussa tuotettu uusiutuva energia jota esim. uudet biotuotetehtaat tuottavat noin 250% kulutukseen verrattuna.

    Kiertotalous ja kaiken sivumateriaalin hyödyntäminen ei myöskään näytä olevan hanskassa ja nyt tämä ”ilmastopaketti” jo uhkaa biotalous investointeja, eli paketti ei itse asiassa edes parantaisi tilannetta, vaan huonontaisi. Porin investointi vaarassa paketin vuoksi.

    https://yle.fi/uutiset/3-12024061

    Talvimerenkäynnin kustannusten nosto, hmm. Mikähän mahtaa olla vaikutus Meri-Lapin ja muun länsirannikon teollisuuslaitosten kilpailukyvylle?

    Kiitoksia sinulle hyvästä työstä, todella mukava kuunnella sekä lukea sinun faktoilla perusteltuja kommentteja ideologian sijaan.

Kommentoi kirjoitusta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.