Sari Essayah’n puheesta nostoja – KD eduskuntaryhmän kesäkokous 24.8.2021

Hyvät kuulijat,

• Korona on muokannut arkeamme jo puolentoista vuoden ajan ja se on vaatinut sopeutumista ja monelta suomalaiselta venymistä. Kisaväsymystä ja tilanteeseen turtumista on ymmärrettävästi ilmassa. Yhteiskuntaa on kuitenkin päästävä avaamaan sitä mukaa kuin rokotekattavuus paranee ja sitä voidaan vauhdittaa esimerkiksi muistuttamalla mahdollisuudesta aikaistaa tehosterokote. Pulaa rokotteista ei ole – toisin kuin viime keväänä.
• Syksyä kohti mentäessä tarvitaan myös selvempää koronaviestintää ja parempaa toimien ennakoitavuutta. Suomessa koronapassia on kaavailtu aivan turhan kankeaksi järjestelmäksi siihen nähden, että kyse on vapaaehtoisesta, vapaa-ajanviettoa mahdollistavasta asiasta. Kulttuurialan ja elinkeinoelämän auki saamiseksi onkin nyt jo viritteillä kevyempiä sovelluksia, joissa ei vaadita rajapintoja terveystietoja sisältävien järjestelmien kanssa.

• Koronan hoidon lisäksi katse kääntyy hallituksen budjettiriiheen. Aikooko hallitus tehdä kauan kaivattuja, julkista taloutta vahvistavia työllisyyspäätöksiä vai jatkaako niin menokurin kuin tulopohjaa vahvistavien toimenpiteiden lykkäämistä seuraavalle hallitukselle?
• Suomalaisen yhteiskunnan pitkäaikaiset rakenteelliset ongelmat ja kestävyysvajehaaste odottavat edelleen ratkaisijaansa. Tästä huolimatta Marinin hallitus on lisännyt pysyviä menoja ja paisuttanut julkista sektoria – unohtamatta historiallisen suurta velanottoa, joka synnyttää riskejä julkiseen talouteen. Kiireellisyydestä puhutaan kyllä ilmaston kohdalla, mutta entä hyvinvointipalvelujen tulevaisuus?
• Valtiovarainministeri Saarikko kuvaili nykyistä taloustilannetta kielikuvalla ”poutasää” ikään kuin kiirettä toimien suhteen ei olisi. Poutasään sijaan pitäisi puhua yhä synkkenevästä taivaanrannasta, mikäli kehityssuuntaa ei pysäytetä. Saarikon budjettiesitys on raskaasti alijäämäinen eikä hallitus ole palaamassa menokehykseen, vaan rikkoo sitä ensi vuonnakin lähes miljardin verran.
• Miljoonien velkaantumistahdin keskellä säästökohteeksi on sitten valikoitunut sisäisen turvallisuuden keskeisin tekijä eli poliisi ja maailman kipuillessa ruokaturvan kanssa ilmastosyyllisten penkille on jälleen istutettu suomalainen maanviljelijä. Ei hyvältä näytä!

• VM:n alkuvuodesta julkaiseman raportin mukaan Suomi on jäänyt jälkeen keskeisistä vertailumaista työn tuottavuudessa, myös työllisyydessä ja innovaatioissa. Nyt tarvitaan toimenpiteitä tuottavuuden ja työllisyyden kasvun edellytysten kohentamiseksi.
• Yritysten kasvun yhtenä esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Muuntokoulutukseen ja täällä jo olevien kansainvälisten opiskelijoiden väylään työllistyä tulee kiinnittää huomiota. Työmarkkinoille tarvitaan lisää joustoa. Sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa pitää kehittää niin, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa.
• Kristillisdemokraatit on esittänyt kielilisää työmarkkinatukeen. Työttömillä maahanmuuttajilla tulisi pohjoismaiseen tapaan olla rahallinen kannustin hankkia parempi kielitaito, jotta he pääsevät helpommin mukaan työelämään ja eroon tukiriippuvuudesta. KD:n ehdottama ratkaisu kannustaa kaikkia työmarkkinatuen piirissä olevia osoittamaan suomen tai ruotsin taitonsa ja pääsemään siten paremmalle tukitasolle.

• EU-pöydissä Suomen on tehtävä osansa ympäristö- ja ilmastotoimissa, mutta myös jämäkästi puolustettava kansallista metsäpolitiikkaamme ja oman teollisuutemme toimintaedellytyksiä – teollisuuden, joka on yksi maailman puhtaimmista.
• EU:n ilmasto- ja energiasäädöspaketti Fit for 55 mukaan päästökauppaa on tarkoitus laajentaa asumiseen ja tie- ja meriliikenteeseen. Eniten taidettiinkin uutisoida polttomoottoriautojen hautajaisia 2035, jolloin niiden myynnin olisi määrä loppua. Meillä on Euroopan vanhimpia autokantoja ja tällä hetkellä Suomessa myydään yhtä uutta autoa kohden kuusi käytettyä. Joten aivan heti ei ole polttomoottorit teiltämme häviämässä, ja onhan niitä myös monissa hybrideissä. Järkevämpää tässäkin olisi biopolttoaineiden lisäämisen kautta vähentää liikenteen päästöjä ja mahdollistaa nykyiseen autokantaan sitoutuneen rahan järkevä käyttö.
• Hallituksella on nyt näytön paikka; on aika käyttää sitä paljon säästeltyä poliittista pääomaa kansallisten etujen ajamisessa ja viedään muillekin Suomen hyvää mallia, jossa korostetaan metsien monikäytön, biotalouden ja kestävän metsänhoidon ja biodiversiteetin merkitystä. Siihen löytyy selkänojaa myös täältä oppositiosta.

• Afganistanin tilanteesta: Herää kysymys, miksi EU:n nopean toiminnan joukkoja ei tässä tilanteessa ole otettu käyttöön. EU-maiden ulkoministerit ovat käsitelleet tilannetta. Eikö kuitenkin päämiestason Eurooppa-neuvosto pitäisi kutsua koolle nyt, jotta vuoden 2015 pakolaiskriisin tapahtumat eivät toistuisi uudestaan? Monet ovat myös olleet huolissaan siitä, että mahdollisia turvapaikanhakijoita tullaan käyttämään pelinappuloina. Tällaisessa tilanteessa EU:n hiljaisuus tuntuukin erikoiselta.