KD eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Valtion vuoden 2022 talousarvioesitys
Arvoisa puhemies,
Hallituksen talousarvioesitys annetaan keskellä kansainvälistä noususuhdannetta. Myös Suomen talous on kasvanut koronakriisin jälkeen ja samalla työllisyys on vahvistunut ennakoitua paremmin. Tästä huolimatta hallitus esittää eduskunnalle hyväksyttäväksi seitsemän miljardin euron alijäämäistä budjettia. Samaan aikaa taloussuhdanne on kääntymässä. Valtionvarainministeri ennakoi kasvun hidastuvan jo ensi vuonna. Kansainvälisesti Kiinan kiinteistökupla ja maailmanlaajuinen velkakupla herättää huolia uudesta finanssikriisistä.
Hallitus on kuitenkin kykenemätön varautumaan tuleviin haasteisiin, vaikka myöntää, että julkisen talouden ehdolliset vastuut ja takausten huomattava kasvu yhdistettynä yleiseen talouskehitykseen muodostavat suurimmat riskit. Talouskurin sijaan hallituspuolueiden riveistä kuuluu jo erilaisia avauksia vuoden 2023 vaalibudjetin pohjaksi. Onko hallituksen talouspolitiikka kestävällä pohjalla? Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä ei ole!
Politiikassa kyse on arvovalinnoista. Vaikka hallitus ottaa valtavasti lisää velkaa, ei rahaa kuitenkaan löydy sinne missä tarve on suurin. Korona-aikana hoitovelka on kasvanut räjähdysmäisesti ja samalla hoitohenkilökunta on joutunut toimimaan jaksamisen äärirajoilla. Sairaanhoitajia on vaikea löytää täyttämään avoimia paikkoja ja moni terveydenhuollon ammattilainen harkitsee alan vaihtoa. Hallituksen sote-uudistus on alueilla lähtenyt valmisteluun hallintoa ja piilopuoluetukia lisäämällä; niillä ei ratkaista terveydenhuollon ongelmia. Nyt tarvitaan pikaisesti riittävästi rahoitusta hoitohenkilökunnan lisäämiseen ja hoitovelan purkuun.
Hallituksen arvovalinnoista kertoo paljon myös se, ettei sisäisen turvallisuuden viranomaisille löydy riittäviä varoja. Poliisi ja pelastustoimi joutuvat toimimaan kroonisessa rahoitusvajeessa. Meillä ei ole varaa laiminlyödä kansalaisten turvallisuutta. Samalla kun hallitus ottaa seitsemän miljardia lisävelkaa, ei poliisille löydy 30 miljoonaa euroa, mitä se kipeästi tarvitsisi. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä muistuttaa, että valtion keskeisin tehtävä on pitää huolta yleisestä turvallisuudesta. Yhteiskunnan tulee vahvistaa luottamusta siihen, että Suomi on turvallinen maa asua, elää, tehdä työtä ja yrittää.
Arvoisa puhemies,
Nyt tulee ryhtyä toimiin, joilla pidemmällä aikavälillä saadaan talous tasapainotettua ja joiden avulla luodaan edellytykset kestävälle kasvulle. Avainasemassa ovat työllisyyttä vahvistavat toimet. Näitä hallitus ei ole kyennyt toteuttamaan. Tarvitsemme aitoja työllisyystoimia ja tarvitsemme niitä nyt.
Huoli taloudesta on ennen kaikkea huolen kantamista yhteiskunnan heikommista. Ilman kestävää taloutta meillä ei ole yhteiskuntaa, joka pystyy huolehtimaan vanhuksista, sairaista ja lapsista. Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee kestävälle pohjalle rakennettua taloutta ja korkeita työllisyys- ja investointiasteita. Valitettavasti juuri näissä keskeisissä mittareissa Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaistamme.
Nyt tarvitaan tuottavuuden ja työllisyyden edellytysten kohentamista. Yritysten kasvun yhtenä esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Muuntokoulutukseen ja täällä jo olevien kansainvälisten opiskelijoiden väylään työllistyä on saatava parannuksia. Yrityksiä on kuultava nykyistä enemmän toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja korkeakouluopintojen alueellista tarjontaa suunniteltaessa. Työmarkkinoille tarvitaan lisää joustoa ja paikallista sopimista.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on esittänyt jo aiemmin liudan toimia, joilla työllisyyttä voitaisiin parantaa. Olemme jo pitkään vaatineet sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Sosiaaliturvajärjestelmä pitää olla sellainen, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. KD:n kehuttu kannustava perusturva vastaa tähän tarpeeseen. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tarvitaan niin ikään työn vastaanottamiseen kannustavia tekijöitä.
Uutena esityksenä puolueemme haluaa nostaa keskusteluun niin sanottujen minitöiden “minijobs” käyttöönottoa Suomessa Saksan malliin. Käytännössä minityö tarkoittaisi sitä, että työtön voisi työskennellä 15 tuntia viikossa tienaten verovapaasti korkeintaan 450 euroa kuukaudessa sosiaaliturvan päälle: näissä rajoissa tehty työ ei siis vaikuttaisi työnhakijan tukiin.
Työnteon kannusteiden parantamisen lisäksi tarvitaan toimia, joilla tuetaan yritysten kasvua. Työvoiman kohtaanto-ongelmiin tarvitaan ratkaisuja. Yritysten TKI-investointivarauksen käyttöönotto mahdollistaisi yritysten investointien lisäämisen.
Arvoisa puhemies,
Keinoja työllisyyden ja kasvun vahvistamiseksi kyllä löytyy. Löytyykö hallitukselta kuitenkaan halua tarttua näihin?