Kristillisdemokraattien kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman jättivät suuren valiokunnan mietintöön oman vastalauseensa. Kristillisdemokraatit pitävät lisääntyvää taloudellista yhteisvastuuta ja jäsenmaiden voimakasta velkaantuneisuutta huolestuttavana kehityksenä, johon hallituksen tulisi puuttua.

– Marinin hallituksen hyväksymä EU:n elpymisväline etäännyttää jäsenmaita terveestä taloudenpidosta ja markkinakurista sekä vie yhä kauemmaksi EU:n perussopimuksia kunnioittavasta linjasta. Kestävän talouspolitiikan tekemistä ei pidä ulkoistaa EU:lle, vaan maiden on tehtävä kansallisia toimia sen varmistamiseksi ja huolehdittava siitä, että kriisivuosina on käytettävissä liikkumavaraa.

EU:n budjettisäännöistä luovuttiin koronakriisin ajaksi, ja unionissa on käynnistynyt keskustelu sääntöjen uudistamisesta. Kristillisdemokraatit katsovat, että EU:ta on kehitettävä nykyistä perussopimuskehikkoa noudattaen.

– Toimivan talous- ja rahaliiton edellytys on, että yhteisiä sääntöjä noudatetaan, talouskehitys perustuu kunkin alueen omiin ponnistuksiin ja markkinakuri toimii. Pidämme erikoisena, ettei selonteossa anneta periaatteellista tukea EU:n vakaus- ja kasvusopimukselle.

EU:n ilmastotavoitteet tuovat merkittävän määrän lisää sääntelyä, joka on paikoin ristiriitaista ja päällekkäistä.

– Kristillisdemokraatit pitää tärkeänä selvittää, kenen vastuulla on muodostaa yleiskuva ilmasto- ja ympäristösääntelyn kokonaisuudesta. Pelkästään jo se, että säädöksiä laaditaan eri puolilla komissiota, hämärtää kokonaisuutta.

Selonteosta jää uupumaan aivan keskeinen asia eli linja ja visio EU:n suunnasta.

– Selonteon yksi suurimmista heikkouksista on se, ettei se ota huomioon muiden jäsenmaiden kansallista EU-keskustelua ja avauksia. Elpymisvälineen hyväksyminen merkitsi merkittävää muutosta unionin toimintaan. Vaikka elpymisvälineen todetaan olevan kertaluonteinen ja poikkeuksellinen, ratkaisulla on ennakkotapauksen luonne. Yhteisvelan ja EU-verojen tieltä on vaikeaa enää peruuttaa. Nämä äänenpainot vievät unionia yhä kauemmaksi yhteisesti sovituista periaatteista ja säännöistä. Selonteosta ei käy ilmi, miten Suomi suhtautuu näihin kannanottoihin.