Sote- uudistuksen myötä yli puolet kuntien vastuista ja verotuotoista siirtyy uusille hyvinvointialueille. Alueille siirtyvien tehtävien kustannukset ovat yli 20 miljardia euroa vuodessa vuoden 2022 tasolla. Hyvinvointialueet saavat uusien tehtäviensä hoitamiseen rahoituksen valtiolta, joka puolestaan vähentää ne kuntataloudesta.
Kristillisdemokraatit haluavat pitää alueiden hallinnon mahdollisimman kevyenä. Hallintoon käytettyjä verovaroja pitää käyttää vastuullisesti ja fokus tulee olla palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantamisessa.
Uudet valtuustoryhmät eivät tarvitse tukea poliittiseen toimintaan ryhmärahojen muodossa. Monien alueiden valmistelussa suurilla puolueilla tuntuu olevan kiireellisempien asioiden joukossa satojen tuhansien eurojen jakaminen omille valtuustoryhmilleen. KD:n mielestä hyvinvointialueista ei saa muodostua piilopuoluetuen rahoituslähteitä. Hyvinvointialueelle ei pidä myöskään perustaa turhia virkoja, jotka sitten täytettäisiin poliittisina nimityksinä. Raskaan hallinnon sijaan on panostettava hoivahenkilöstön saatavuuteen ja työhyvinvointiin.
Aluehallinnossa on myös suuri demokratiavaje, sillä lähes joka alueella noin puolet äänistä annetaan alueen keskuskaupungissa. Hallituksen malli ei tätä valitettavasti tunnista. Yle laski taannoin alueiden paikkajakaumat kuntavaaleissa annettujen äänten perusteella. Kyyti on kylmää pienille kunnille. On käsittämätöntä, että tällainen malli, jossa suurin osa Suomen kunnista jää ilman aluevaltuustopaikkaa, ajetaan läpi.
Hyvinvointialueilla olisi kumminkin huomioitava koko alueen tarpeet. Erityistä huomiota on nyt kiinnitettävä sellaisten asuinalueiden ja kuntien äänen kuulemiseen, joilta ei välttämättä ole yhtään edustajaa aluevaltuustossa. Kristillisdemokraattien mielestä monipuolisella lautakuntarakenteella on huolehdittava siitä, että kaikista kunnista saadaan edustus aluehallintoon. Palveluverkkoa koskevia päätöksiä ei myöskään pidä tehdä yksinkertaisella enemmistöllä.
Hallituksen sote-ratkaisu jättää ennaltaehkäisevän terveyttä edistävän toiminnan enimmäkseen kuntien vastuulle, minkä vuoksi sote-alueen ja kunnan yhteistyön tiivistäminen on äärimmäisen tärkeää. Kun rajapintoja kunnan ja hyvinvointialueen toimintojen välillä etsitään, tulee välttää sellaisia toiminnan muotoja, jotka lisäävät työntekijöiden hallinnolliseen työhön käyttämää aikaa. Lisäksi on huolehdittava, että kunnilla on kannusteita hoitaa ennaltaehkäiseviä palveluita myös jatkossa.
Kaiken kaikkiaan kustannuspaineita sote-alueella hillitään parhaiten panostamalla lähipalveluihin, nopeaan hoitoon ja palveluihin pääsyyn, sujuviin hoitoketjuihin ja ennaltaehkäisyyn.
Kommentoi kirjoitusta