Kristillisdemokraatit esittää ensi vuoden talousarvioon voimakasta panostusta hoitojonojen purkuun ja hoitohenkilökunnan palkkaamiseen.
Sari Essayah on tänään jättänyt valtiovarainvaliokunnassa hallituksen budjettimietintöön vastalauseen, jossa kannetaan huolta myös kestävyysvajeesta. Monien julkisen talouden ja palveluiden ongelmien taustalla on ikääntyvän väestömme aiheuttama huoltosuhteen heikkeneminen ja palvelutarpeen kasvu. Suomi kulkee kohti hidasta näivettymistä, jota leimaa ikääntyvä väestö, korkea julkinen velka sekä talouden hidas uudistumiskyky. Ilman syntyvyyden nousua tilanteeseen ei ole muutosta nähtävillä edes pitkällä tähtäimellä. KD esittää lapsilisiin 10 euron tasokorotusta vuoden 2022 alusta lähtien.
– Koronapandemia aiheutti ennennäkemättömän hoitovelan ja pahensi ennestään kriisissä olevan terveydenhuoltomme tilaa. Hoitorästit, olivat ne sitten tekemättä jääneitä syöpäseulontoja, huoltamattomia hampaita tai jonoa mielenterveyspalveluissa, tulevat pidemmän päälle kalliimmaksi kuin hoidon tarjoaminen ajoissa. Suomalaiset on hoidettava kuntoon ja Suomi saatava liikkeelle.
Terveydenhuoltoon tarvitaan lisää hoitajia ja raskaan työrupeaman tehneestä henkilökunnasta on pidettävä huolta. Mitoitukset ja hoitotakuut jäävät kuolleiksi kirjaimiksi ilman riittäviä taloudellisia panostuksia henkilökunnan palkkaukseen ja työhyvinvointiin. Ilman hyvinvoivaa terveydenhuollon henkilökuntaa ei ole toimivaa julkista terveydenhuoltoa, todetaan KD:n budjettivastalauseessa.
Myös sote-uudistus lisää terveydenhuollon taakkaa. Sen aikatauluissa ei ole haluttu joustaa, vaikka haasteet mm. tarvittavien tietojärjestelmien uusimisessa ovat merkittävät suuressa osassa maata. Hallituksen sote-mallissa on korostunut hallinnollinen uudistus palveluiden parantamistavoitteen sijaan.
Velkaantuminen huolettaa suomalaisia
Suomalaiset ovat aiheellisesti huolissaan myös julkisen velan kasvusta. Vaikka valtio saa yhä lainaa nollakorolla, ei tulevaisuudesta voi olla varma. Koronakriisin keskellä oli perusteltua lisätä julkista velkaa nopeasti, mutta nyt lyhyen nousukauden aikana velanottoon ja budjettikehysten venyttämiseen tulisi suhtautua kriittisesti. Myös suomalaiset kotitaloudet ovat varsin pääomaköyhiä ja velkaantuneita.
– Lisäksi nykyhallituksen hyväksymä EU:n elpymisväline todennäköisine seuraajineen lisää menotaakkaa ja välillisesti myös veroastetta. Kun oikeudelliset puitteet yhteisvastuullisten rahanjakomekanismien luomiseen on EU:ssa löydetty, on todennäköistä, että tällä tiellä jatketaan.
Juuri nyt työvoimapula rajoittaa monien vientiyritysten kasvua ja vaivaa myös hoiva-alaa ja muun muassa varhaiskasvatusta. Nopeita ratkaisuja työvoimapulaan olisi helpottaa opiskelijoiden työssäkäyntiä tekemällä opintorahan tulorajoihin tasokorotus, parantaa työttömien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön työttömyysturvan suojaosaa korottamalla, jouduttaa työmarkkinoille paluuta porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa sekä lisätä panoksia oppisopimuskoulutukseen. Lisäksi KD ehdottaa Viron mallin mukaisen yrittäjätilin käyttöönottoa.
Maaseudun asukkaiden ja vientiteollisuuden tukemiseksi KD esittää maltillista polttoaineveron sekä lämmityspolttoaineiden veronkevennystä, eli hallituksen v. 2020 tekemän veronkiristyksen perumista. Pidemmällä tähtäimellä verouudistuksen tavoitteena pitää olla työn verotuksen keventäminen ja verotuksen painopisteen siirtäminen terveydelle ja ympäristölle haitallisiin tuotteisiin. Yritystoimintaa KD vauhdittaisi myös nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 20 000 euroon.
KD eduskuntaryhmä kantaa huolta myös vanhustenhoidon tilasta, omaishoitajista ja mielenterveystyön resurssipulasta. KD lisäisi 50 miljoonaa euroa vanhustenhoidon ja saattohoidon tason parantamiseen. Omaishoidon tuki esitetään muutettavaksi verovapaaksi tuloksi ja terapiatakuun toteuttamiseen tarvitaan riittävä rahoitus. Vastoin eduskunnan selkeää tahtotilaa hallitus on edelleenkin jättänyt ruoka-apua jakavien yhdistysten pysyvän tuen pois talousarviostaan. KD vaatii ruoka-avulle pysyvää määrärahaa sekä selkeitä käytäntöjä ja sääntöjä tuen jakamiseen. KD eduskuntaryhmä palauttaisi myös keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen. Em. esitykset sisältyvät KD:n vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2022.