Venäjän hyökkäyssodan myötä vahva enemmistö Kristillisdemokraattien jäsenistä on kääntynyt Nato-jäsenyyden kannalle.

– Jäsenistölle tehdyn kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia vastanneista KD:n jäsenistä suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomen pitäisi liittyä Naton jäseneksi. Puolet vastaajista kertoo oman kantansa muuttuneen Venäjän hyökkäyssodan myötä, niin myös omani, summasi Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah puolueen jäsenkyselyn tuloksia.

Kauniaisissa KD:n puoluehallituksen kokouksessa puhunut Essayah totesi, että jäsenistön ja puoluehallituksen tuki antaa muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa selkänojan KD-kansanedustajille puoltaa Suomen Nato-jäsenyyden hakemista Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston esityksen pohjalta.

– Haluamme jatkossakin varmistaa vapauden, itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden, jotta suomalainen elämänmuoto ja yhteiskunta sellaisena kuin me sen haluamme voidaan turvata. Edellisellä sukupolvella se tiivistyi sanoihin koti, uskonto ja isänmaa, eivätkä ne meille kristillisdemokraateille ole vanhentuneita asioita, vaan edelleen puolustamisen arvoisia.

Essayah totesi, että Naton läheisestä kumppanimaasta jäseneksi siirtyminen ei vaadi Suomen kaltaiselta maalta suuria muutoksia siihen, miten Suomen turvallisuudesta jo nyt itse huolehdimme.

– Sen sijaan se toisi suuren muutoksen siihen, miten muut osallistuisivat turvallisuudestamme huolehtimiseen. Kollektiivisen suojan ennaltaehkäisevä vaikutus on tärkein eli paljon puhutun viidennen artiklan voima on suurimmillaan silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi.

– Kansallisen turvallisuutemme perusta on kuitenkin kaikkina aikoina uskottava oma puolustus. Edes Nato-ratkaisu ei poistaisi oman vahvan kansallisen puolustuksen tarvetta – alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on jatkossakin Suomen vastuulla. Yleinen asevelvollisuus ja Euroopan korkein maanpuolustustahto antavat siihen hyvän pohjan.

– Samoin jatkossakin tarvitsemme kahdenvälistä ja monenkeskistä yhteistyötä, niistä tärkeimpänä Ruotsi, jonka Nato-harkinnan soisi tapahtuvan yhtä aikaa ja päätyvän samaan lopputulemaan, toivoi Essayah.

– Sotilaallisesti liittoutuneenakin Suomi jatkossa pyrkisi edistämään alueellista vakautta ja diplomatiaa sekä pyrkisi ylläpitämään niin toimivia suhteita Venäjään kuin se näissä olosuhteissa on mahdollista. Venäjä kun ei naapuristamme mihinkään häviä, Essayah muistutti.