Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen ja Sari Essayah arvostelevat hallitusta hidastelusta maatilojen pelastamisessa.

Hämeen piirin kevätkokouksessa Forssassa 21.5. puhuneet kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kritisoivat hallituksen hitautta maatilojen pelastamisessa.

– Kun korona-aika alkoi, hallitus oli valmis tukemaan yrityksiä ripeästi ja avokätisesti. Hallituksen hidastelu on maksanut meille joka päivä konkurssin tehneinä tiloina ja burnoutissa olevina viljelijöinä, Räsänen sanoo.

Hän muistuttaa, että moni maatila toimii tappiolla, eikä tilanne ei voi jatkua näin enää pitkään. Tuottajahinnat ovat lähteneet vihdoin nousuun ja nyt olisi tärkeää saada joka tilkku viljelyyn ja tilat selviämään tämän kesän yli. Maatalousyrittäjän tuntipalkka on Luke:n arvion mukaan tänä vuonna keskimäärin 7,1 euroa.

– Tällä palkalla pidetään meidät hengissä.

Iso osa kansanedustajien kritiikistä kohdistuu myös Brysseliin ja EU:n jähmeään maatalouspolitiikkaan.

Sari Essayah muistuttaa, että alun perin EU:n yhteinen maatalouspolitiikka perustettiin paikkaamaan toisen maailmansodan jälkeisen ajan elintarvikepulaa ja tehostamaan alkeellista maataloutta.

Brysselissä on herätty aika hitaasti ymmärtämään, että ruokapula voi olla uudelleen hyvin lähellä, jos ei Euroopassa, niin ainakin aivan Euroopan lähialueilla, kun Ukraina on käytännössä merisaarrossa ja maailmanmarkkinat sekaisin.

– Venäjän pelikirjaan voi hyvinkin kuulua syntyneen elintarvikekriisin hyödyntäminen pakolaisuuden lietsomiseen Pohjois-Afrikasta Eurooppaan, mikä voisi horjuttaa Eurooppaa sisäisesti. Brysselissä pitäisi myös osata katsoa karttaan ja ymmärtää, että Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa ja logistisesti pussinperällä. Jokainen maa katsoo nyt omaa varautumistaan aivan eri tavalla kuin vielä viime vuonna. Suomi ei voi olla asiassa sinisilmäinen, Essayah varoittaa.

Kansanedustajat muistuttavat myös, että maatiloilla on paljon halua kehittää toimintaa ympäristöystävällisempään suuntaan, mutta tämä vaatii positiivisia tulevaisuudennäkymiä ja taloudellisia resursseja.

– Veitsi kurkulla eläviltä tiloilta on tässä tilanteessa aivan turha odottaa investointeja esimerkiksi ilmastotoimiin. Mikäli esimerkiksi biokaasun talteenottoa halutaan lisätä, täytyy tähän löytyä sekä suoria investointitukia, että korotonta lainaa, Essayah kertoo.

Maatilojen pärjäämisen lisäksi ruoan saatavuus ja peruselintarvikkeiden hinta huolestuttaa kansalaisia. Maatalouden tuotantopanosten hinnannousu ja esimerkiksi leipomoiden käyttämän maakaasun loppuminen vaikuttavat väistämättä myös elintarvikkeiden hintoihin. Pahimmin ruoan hinnannousu osuu pienituloisimpiin kansalaisiin.

Hallituksen on varauduttava ottamaan koppia pienituloisimmista. Korona-aikana ruokajonot kasvoivat ja elintarvikkeiden hinnannousu varmasti pahentaa tilannetta nopeasti, Päivi Räsänen toteaa.

Kristillisdemokraatit julkaisi jo maaliskuussa laajan listan toimia maatalouden tukemiseen.