KD:n puheenjohtaja Sari Essayah suomii hallitusta siitä, että haja-asutusalueen ihmiset ja maatalous unohtuivat. Kiitosta hän antaa panostuksista sähkön hinnannoususta kärsivien ja lapsiperheiden tukemiseen.

– Kriisibudjetti, ei minkäänlaista pitkäntähtäimen suunnitelmaa, Essayah summaa hallituksen kaksipäiväisen budjettiriihen tulokset tuoreeltaan.

Eniten hirvittää velkaantumistahti: 80 miljardin budjetti on 8 miljardia alijäämäinen. Nousevien korkojen oloissa velanhoitomenot kasvavat ensi vuonna miljardilla.

– Se on pelkästään korkojen maksua ja pois kaikesta muusta hyvinvoinnin rahoittamisesta, Essayah sanoo.

Seuraavalle hallitukselle jää massiivinen urakka etsiä talouteen tasapainoa. Uuden hallituksen ensimmäinen vuosipuolisko on tällä budjetilla pitkälti saneltu, mutta seuraavat ovat Essayah’n mukaan ”todella haastavia”.

– Soten rahoitusmalli ei ole tällaisenaan riittävä, se on nähtävissä jo nyt. Kokonaan toinen, mutta ratkaiseva asia on se, miten yritykset, maatilat mukaan lukien, selviävät haasteellisista ajoista. Korkomenojen kasvu tuo valtavat haasteet, hän listaa.

Sähkön arvonlisäveron alentaminen 10 prosenttiin on toki tervetullut, samoin muut sähkön hintaan liittyvät huojennukset. Essayah toteaa kuitenkin, että asia on kotitalouksien kannalta hyvä, mutta valitettavasti se ei yrityksiä ja maatiloja auta millään tavalla.

Keskustan rooli hallituksessa ihmetyttää Essayahia.

– Julkisen liikenteen arvonlisäveron aleneminen on varmasti monella alueella erittäin tervetullutta, mutta eihän se auta siellä, missä julkista liikennettä ei ole, hän viittaa haja-asutusalueiden tilanteeseen.

Hänen mukaansa budjetin kotitalousvähennyksessä on vielä selvitettävää; ainakaan ekonomi Essayahille se ei suoraan avautunut.

Kaikki, mikä kohdistuu lapsiperheisiin, on Essayahin mukaan lähtökohtaisesti hyvää.

Toisaalta, tässäkin hallitus sortuu hätäbudjetointiin eikä luo pitkäntähtäimen suuntalinjoja.

– Ylimääräinen lapsilisä joulukuussa on kertasumma, joululahjaraha, hän sanoo.

Itse hän korottaisi lapsilisiä kautta linjan, jotta se korjaisi ostovoiman heikentymistä pidemmällä ajalla.

Hallituksen viimeisessä budjetissa on Essayah’n mielestä vaalibudjettiin viittaavia ”täkyjä.” Sen sijaan tulojen ja menojen välinen epätasapaino on sellainen, jota ei lähdetä oikaisemaan. Toki verokannustimia budjetissa on, samoin hankkeita, jotka kohentavat esimerkiksi nykyisestä kriisistä eniten kärsineen Itä-Suomen tilannetta.

Essayah ei myöskään luota täysin siihen, että hallituksen pelastuspaketit, joilla ostovoimaa kohennettaisiin, vaikuttavat kriisien säikäyttämiin suomalaisiin. Kuluttajat ovat pessimistisempiä kuin aikoihin.

– Pienituloisimmilla ei ole mahdollisuutta juuri tinkiä menoistaan, joista valtaosa suuntautuu asumiseen ja ruokaan. Monesti käy kuitenkin vielä niin, että nimenomaisesti ne, joilla olisikin varaa vähän kuluttaa, lyövät tällaisessa tilanteessa jarrut pohjaan. Siitä se negatiivinen kierre alkaa muodostua, Essayah arvioi.

Alkuperäinen artikkeli luettavissa KD-lehdessä.