Eduskunta aloittaa tiistaina vaalikauden viimeisen budjetin käsittelyn. Sitä edelsi Marinin hallituksen elokuussa pitämä ennätyslyhyt budjettiriihi. Koiranleuat väittivät, ettei hallituksella ollut keskenään mitään puitavaa, kun yhdestäkään menokohteista ei tarvinnut neuvotella: kaikki kuitattiin velalla.

Niin tai näin – poikkeuksellinen tulevan vaalivuoden budjetti on monessakin mielessä. Sote-toimen siirtyminen kunnilta valtion budjetin kautta hyvinvointialueille paisutti koon ennätyssuureksi yli 80 miljardiin euroon ja ei yli kahdeksan miljardia euroa suurempia alijäämiäkään ole monesti nähty.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että koko vaalikauden massiiviseksi paisuneen valtion velan hoitomenojen maksun aika on alkanut toden teolla korkotason noustessa. Pelkkiin korkoihin menee ensi vuonna miljardi enemmän rahaa, eli velan hoitomenoihin hupenee yhteensä koko lailla sama summa kuin aloittavat hyvinvointialueet tarvitsisivat alirahoituksensa kattamiseksi. Velka on tosiaan veli otettaessa, vaan velipuoli maksettaessa.

Budjetin hurjia lukuja siloteltiin ostovoima- ja sähköpaketeiksi nimetyillä kädenojennuksilla kansalaisten hätään kohtuuttomien sähkölaskujen ja laukkaavan inflaation keskellä. Totta kai arvonlisänveron alennus, sähkövähennys kotitalousvähennyksen kylkeen ja pienituloisimpien sähkötuki asumismenoja tasoittamaan ovat tarpeen. Itä-Suomi-pakettiakaan en moiti, vaikka pohjoissavolaisen ministerin puuttuminen kiepauttikin rahat enemmän Ohtaansalmen toiselle puolelle.

Sen sijaan eniten hämmästystä aiheuttaa se, ettei miljardeja jaellessa mitään riittänytkään pk-yritysten ja maatilojen sähkökriisiin. Tilat ja yritykset ovat ajautumassa maksuvalmiusongelmiin, koska niiden on vaikea siirtää kovaa kustannusten nousua hintoihin. Jos maataloutta ei tässä tilanteessa tueta, meillä on energiakriisin lisäksi käsillä vielä ruokakriisikin.

Sisällöstä riippumatta budjettia käsitellään eduskunnassa koko syksy satoja asiantuntijoita valiokunnissa kuullen ennen joulunalusviikkojen lopullisia äänestyksiä. Perusteellinen läpikäynti puoltaa nytkin paikkansa, jotta kaikille eduskunnassakin käy selväksi julkisen talouden koko kuva ja istuvan hallituksen painotukset.