Jätehuolto on siirtymässä hyvinvointialueille osana sote-uudistusta. Kristillisdemokraattien kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman puuttuivat uudistuksen ongelmakohtiin.

Jätehuollon järjestämisvastuun siirtyy kunnilta hyvinvointialueille osana sote-uudistusta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.

Kunnallisen jätehuollon toimijan ulosmyyntiraja säilyy kymmenessä prosentissa, kun se muutoin laskisi hankintalain mukaiseen viiteen prosenttiin vuodesta 2030 alkaen.

Vaikutuksia pienyrittäjiin tai markkinoiden toimintaan ei ole lakiesityksessä huomioitu tarpeeksi hyvin

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman kertoo, että esimerkiksi Suomen Yrittäjien mukaan vaikutuksia pienyrittäjiin tai markkinoiden toimintaan ei ole lakiesityksessä huomioitu tarpeeksi hyvin.

Myös SKALin eli Suomen kuljetusalan liiton mukaan julkisen sektorin yrittäjien ei ylipäätään ole tarpeen olla markkinoilla, joilla yksityisen sektorin kilpailu toimii. EK:n mukaan korkeampi ulosmyyntiraja ei puolestaan edistä kilpailun tasapuolisuutta.

– Osa yksityisistä toimijoista ja niiden edustajista katsoi, ettei lakimuutokselle löydy riittävästi tukea Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksestä. Moni arvioi, ettei tarvetta muutokselle ole siksi, että kunnalliset jäteyhtiöt ovat nykyisin kaukana sidosyksikkörajasta, Östman sanoo.

Hän muistuttaa lisäksi, että yksityiset toimijat pitävät lakiesityksen kiertotalouden edistämistavoitteen perusteluja puutteellisina. Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry:n mukaan näyttö kiertotalouden edistämisestä puuttuu.

– Myös vaikutusten arviointia pidetään ylipäätään puutteellisena, eli vaikutusten arvioinnissa on keskitytty jätelaitoksille aiheutuviin vaikutuksiin, mutta vaikutukset yksityiseen sektoriin on käsitelty täysin puutteellisesti.

Essayah’n mukaan haasteet liittyvät ennen kaikkea siihen, että alalla on sekä julkisia että yksityisiä toimijoita, ja siihen, millä tavalla tasapaino ja tehokkuus voidaan varmistaa niin, että jätehuoltomaksut pysyvät kohtuullisena.

– Hyvinvointialueet ovat pinta-alaltaan ja asukasmäärältään kohtuullisen suuria, niin silloin, kun tämä koskettelee vaikkapa nyt sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisia asumisyksiköitä tai vaikka ruuanvalmistusyksiköitä tai vastaavia ja niiden jätehuoltoa, niin silloin puhutaankin jo aikalailla suurista määristä jätteitä.

Essayah’n mukaan esimerkiksi suuri julkisen tahon toimija pystyy tarjoamaan volyymilla myöskin yksityisille samoja palveluita liittyen vaikka siivoukseen tai ruokahuoltoon tai vastaavaan.

– Millä tavalla pystytään huolehtimaan siitä, että meillä ei muodostu jätepuolelle saman tyyppistä toimijaa, joka sitten pystyy tällä suurella volyymillaan myöskin yksityisen puolen toimijoita ja kilpailuneutraliteettia häiritsemään ja tulemaan vakavaksi kilpailijaksi hyvinvointialueilla.

Essayah muistutti että suurimmalla osalla hyvinvointialueita erilaiset tukitoiminnot ovat menneet in-house-yhtiöihin.

– Onko tämä nyt ollut sitten ylipäätänsä koko tämän sotelainsäädännön tarkoitus, että suuret in-house-yhtiöt tällä hetkellä toimivat näissä erilaisissa tukitoiminnoissa? Tässä on suuri vaara, että jätekuljetuksen osalta saattaa tapahtua samoin.

Alkuperäinen KD lehden artikkeli luettavissa täältä.