Päihdepalvelujärjestelmän uudistamisella voitaisiin säästää miljardeja leikkaamalla pahoinvoinnista

Suomen päihdehoitojärjestelmä ei ole tuottanut kovin hyviä tuloksia verrattuna muihin Pohjoismaihin. Päihdekuolemat ovat pikemminkin itäblokin maiden tasolla ja haitoista juontuvat vuosittaiset kustannukset, noin 13 miljardia, tuovat inhmillisen kärsimyksen lisäksi kammottavan loven kansantalouteen.

– Monet poliitikot eivät halua päihdepolitiikasta puhua siksi, että Piritorilla (Helsingin Vaasanaukio Sörnäisissä) oleva kansa ei hirveästi äänestä. Ja toisekseen siksi, että poliitikot pelkäävät leimautumista, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Kun kristillisdemokraatit ja Liike Nyt päättivät järjestää eduskunnan kansalaisinfossa päihdepolitiikkaa luotaavan illan, ei kovin moni kansanedustajista ilmoittautunut mukaan. Liike Nytin Harry Harkimo ja Kokoomuksen Jari Kinnunen tulivat.

Monilla saattoi Essayah’n mukaan vilistä silmien edessä kuva ”Turmiolan Tommeille” sormia heristävistä kristillisdemokraateista. Itse hän pitää sitä kuitenkin lähimmäisenrakkauden osoituksena.

– Ja jos ei ajattele edes tätä inhimillistä puolta, niin ajattelisi edes sitä lompakkoa.

Toden totta: Jos raha kiinnostaisi tai vaikkapa jatkuvasti maalia väistelevä kestävyysvaje, niin 13 miljardin vuotuiset haittakustannukset alkoholin käytöstä pitäisi herätellä keskustelemaan.

Päihdepalvelujärjestelmän uudistamisella voitaisiin siis säästää miljardeja. Samalla voitaisiin leikata riippuvuuksien aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä ja pahoinvoinnista iso siivu.

Vieläkään ei tunnisteta sitä, että päihderiippuvuudessa on kysymys sairaudesta

KD:n järjestämän päihdepolitiikkaa luotaavan illan asiantuntijat arvioivat, että yksi suurimpia ongelmia päihdehoitojärjestelmässä on se, että ei vieläkään tunnisteta sitä, että kysymys on sairaudesta.

Tällä hetkellä järjestelmää kuvataan hajanaiseksi ja painopiste on haittoja vähentävässä päihdepolitiikassa pikemminkin kuin siinä, että paneuduttaisiin juurisyihin. Hoidossa korostuu katkaisu- ja vieroitushoitopainotteisuus ja riippuvuudesta aiheutuneitten sosiaalisten ongelmien korjaaminen.

Ex-huippujääkiekkoilija, nykyinen päihdetyön ammattilainen ja Avominne-asiakkuuspäällikkö Marko Jantunen haki alkoholi- ja huumeriippuvuuteensa apua ensimmäisen kerran 2008. Mutta solmu lähti aukeamaan vasta vuosia myöhemmin. Riippuvuuden sairausluonne avautui Avominnen hoidossa.

– Siitä tuki kokonaisvaltainen hoito, jossa otettiin huomioon riippuvuussairauden fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja henkiset puolet, Jantunen totesi päihdeillassa eduskunnan Kansalaisinfossa.

Kuntoutuksen aikana hän sai oikeita työkaluja sairauden hoitoon.

– Se on kokonaisvaltainen  elämäntapamuutos niin tunnetasolla, toiminnan tasolla kuin ajattelun tasollakin.

– Oikeastaan: Ei tarvitse muuttaa kuin kaikki, hän toteaa.

Jantunen kertoo itsekin saatelleensa noin 250 henkilöä hoidon piiriin. Kyselyjä tulee paljon siitä, miten hoitoon pääsee. Jantunen vahvistaa, että hoitoon pääsee hyvinkin lyhyellä varoitusajalla, jos on valmis kustantamaan hoitonsa.

Mika Arramies, joka toimii sote-yrittäjänä Avominnessa, arvioi, että Suomen päihdehoitojärjestelmä ei ole tuottanut myöskään samalla tavalla tulosta kuin vaikkapa muissa Pohjoismaissa. Suomessa alkoholikuolemia on suhteesssa neljä kertaa enemmän kuin Ruotsissa, Norjassa ja islannissa, ja ero näyttää olevan kasvussa. Suomi sijoittuukin päihdekuolemissa pikemminkin entisten itäblokin maiden tasolle.

Essayah toivoo, että nyt kun hyvinvointialueelle siirrytään, ennaltaehkäisevä päihdetyö ja koko päihdehoitojärjestelmä saataisiin kuosiin.

Essayah toivoo, että nyt kun hyvinvointialueelle siirrytään, ennaltaehkäisevä päihdetyö ja koko päihdehoitojärjestelmä saataisiin vihdoin kuosiin.

Suomessa on yksi iso toimija, joka on lähestulkoon monopoliasemassa.

– Monissa pienissä kunnissa on epäterveitä käytäntöjä, joissa yksi toimija määrittelee, mihin hoitoon kansalainen voi hakeutua tai mitä hänelle tarjotaan, ja sen jälkeen hänet ohjataan sitten samaisen toimijan pitämään hoitopaikkaan.

Essayah haluaisi, että hyvinvointialueilla palveluntarjoajien toimii normaali kilpailutus ja vastaava, ja että järjestelmä on läpinäkyvä.

Hän pitää nurinkurisena puhetta käyttöhuoneista, kun rahoitusta puuttuu siitä, että ihmiset pääsisivät ajoissa hoitoon.

– He eivät saa päihderiippuvuuteensa hoitoa, ja sitten yhtäkkiä jostakin kummasta rupeaisi löytymään seiniin valtavat määrät rahoja, eli haluttaisiin käyttöhuoneita ja vastaavia olla pystyttämässä. Se kertoo siitä, että oikeasti näitten ihmisten elämäntilannetta ei haluta kohdata, heidät halutaan pois silmistä.

Tämän sijaan tarvittaisiin Essayah’n mukaan lisää hoitoa, joka tähtää riippuvuudesta toipumiseen ja jossa päihderiippuvaiset saavat inhimillistä kohtelua. Vaikuttava hoito toisi radikaaleja säästöjä ja myös helpotusta hyvinvointialueiden ja terveydenhoitohenkilökunnan resursseihin.

– Päihteiden tuomat rankat kustannukset syntyvät muun muassa lastensuojelusta, erikoissairaanhoidosta, poliisin työstä, tuomioistuinten sekä rikosseuraamuslaitoksen toiminnasta.

– Asiakkaan valinnanvapautta on lisättävä monituottaja- ja palvelusetelimallilla, jolloin asiakas saa valita päihdehoidon palveluntuottajan Avin ja Valviran hyväksymistä paikoista, Essayah mainitsee.

 

Alkuperäinen KD lehden artikkeli luettavissa täältä.