Terveydenhuolto on ajautunut entistä pahempaan kriisiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistuksessa rahoitusta ei hoidettu kuntoon ja uudistus toteutettiin hallinto edellä.
Korjattavaa on paljon. Seuraavan hallituksen on paikattava sote-uudistuksen valuvikoja niin, että kaikki saavat tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja ajoissa, työntekijät ovat motivoituneita ja heillä on hyvä olla työssään.
KD on julkaissut oman esityksensä sote-järjestelmän ja hyvinvointialueiden rahoitusmallin ongelmien korjaamiseksi eli ns. soten korjaussarjan. Taidamme olla puolueista edelleen ainut, joka on julkaissut oman esityksensä.
Joidenkin puolueiden pelkkien leikkauslistojen esittely sotesta ei vakuuta, ainakin olisi rehellisempää kertoa, että silloin palveluverkkoa karsitaan kovalla kädellä, ja arvatenkin harvemman asutuksen Suomesta.
Kristillisdemokraattien lääkkeet terveempään Suomeen ovat peruspalveluihin panostaminen, ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen, nopea hoitoon pääsy ja riittävät henkilöstöresurssit. Hoitoa on saatava yhden luukun periaatteella niin, että asiakkaan tilannetta katsotaan kokonaisuutena. Potilastietojärjestelmien kehittäminen tukee näitä tavoitteita.
Hoitojonojen purkamiseksi ja tuleviin hoitotarpeisiin vastaamiseksi julkinen sektori tarvitsee rinnalleen toimivia yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita. Yksityisen hoidon Kela-korvausjärjestelmän kautta parannetaan sote-palveluiden saatavuutta ja lyhennetään hoitojonoja; siksi järjestelmä on säilytettävä ja kehitettävä muun muassa maksukattoja yhdistämällä.
Nykyiset erilliset maksukatot lääkkeille, asiakasmaksuille ja matkoille ovat paljon sairastaville kuormittavia ja byrokraattisia. Hoitosuhteissa on lisättävä jatkuvuutta ja pysyvyyttä, jotka tutkitusti parantavat hoidon laatua, pienentävät terveydenhuollon palvelutarvetta ja -kustannuksia sekä lisäävät potilastyytyväisyyttä. Omalääkäri tai omahoitajajärjestelmästä hyötyvät eniten ne, jotka tarvitsevat paljon sote-palveluita.
Tilanteet, joissa hoitosuosituksia yritetään täyttää riittämättömillä resursseilla, kuormittavat työntekijöitä kohtuuttomasti. Sosiaali- ja terveysalan työntekijäpulaan on vastattava riittävillä resursseilla ja hyvällä johtamisella. Ala kärsii työn kroonisesta kuormittavuudesta. Lyhyen aikavälin ratkaisuna tarvitaan esimerkiksi veroporkkanoita eläkkeellä oleville hoitajille sekä riittävä määrä tukityöntekijöitä, jotta hoitajat voivat keskittyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin.
KD on esittänyt monilla hyvinvointialueilla ratkaisuksi myös päivityskoulutusta niille sote-alan koulutuksen saaneille, jotka ovat olleet muilla aloilla vaikkapa 10–15 vuotta, ja haluavat palata, mutta kynnys tuntuu korkealta.
Kaikki keinot on otettava käyttöön, jotta hyvä hoito ja tyytyväiset työtekijät voidaan varmistaa.