Brysselin hallintoapparaatista on vuosien varrella putkahdellut aina silloin tällöin mitä kummallisimpia esityksiä ihmeteltäväksi. Monesti ei ole tiennyt itkeäkö vai nauraa sille, mitä elämästä ja arjesta vieraantuneiden 40 000 EU-virkailijan koneisto on kulloinkin päättänyt keksiä. Harvoin kuitenkaan on noussut pintaan sellaisia kauhun sekaisia tunteita, joita metsäkatoasetus herättää.
Metsäkatoasetuksen ylevä tavoite on ehkäistä metsäkatoa sekä EU:n sisällä että ulkopuolella. Asetus koskee kaakaota, kahvia, soijaa, kumia, palmuöljyä, naudanlihaa ja puuta sekä niistä johdettuja tuotteita. Viattomalta kuulostava asetus on meillä jo pysäyttänyt maatalouden rakennushankkeet, aiheuttanut epävarmuutta elintarviketeollisuudessa ja uhkaa viedä suuret määrät karjaa Honkajoelle eläinperäisenä ongelmajätteenä.
Kyllä, luit aivan oikein. Tilan tuotteet voivat joutua myyntikieltoon, jos nauta- ja lypsykarjatiloilla on kaadettu puita uusia rakennuksia varten vuoden 2020 jälkeen. Kas kun Euroopan metsäisimmän maan prosentin osuutta naudanlihan tuotannosta on syytä suitsia metsäkadon nimissä. Sen sijaan komissiota ei kiinnosta se, että kaksi kolmasosaa naudanlihasta tuotetaan maissa, joiden metsistä on jo ehditty hävittää yli 60 prosenttia.
Metsäkatoasetuksen vaikutus yltää myös metsämaiden laiduntamiseen, ainakin jos yksittäisiä puita ja pusikoita enemmän tulee hoitotoimenpiteitä tehtyä. EU-komissio on tässä ristiriidassa itsensä kanssa. Ensin kannustetaan monimuotoisuutta tukevaan perinnebiotooppien hoitoon laiduntamisella ja sen jälkeen näin laiduntavia nautoja ei ehkä hyväksytäkään markkinakelpoisiksi riippuen kuinka paljon kunnostusraivausta on tehty. Metsästä avoimeksi luonnonniityksi raivaaminen vuonna 2020 tekisi siis siellä tänään laiduntavasta karjasta markkinakelvotonta. En edes viitsi miettiä sitä, miten alueella raivonnut metsäpalo tulkittaisiin – tuskinpa tuottajan hyväksi ainakaan.
Asetus rikkoo tilallisen oikeusturvaa räikeästi ja on takautuvana perustuslain vastainen. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat olleet asiassa hitaasti liikkeellä, eikä epäselvää oikeustilaa ole pystytty selventämään. Ainut ohje on ollut laittaa rakennushankkeet jäihin epävarman tilanteen takia.
Esitys paljastaa EU:n järkyttävän kaksinaismoralismin. Metsien käyttöä pyritään kontrolloimaan ja rajoittamaan niissä maissa, joissa se hoidetaan parhaiten. Sen sijaan sademetsien rikollinen salakaataminen ei lopu sillä, että EU:ssa on tehty uusia määräyksiä.
Rajaamalla esitys vuoteen 2021 haitta siirretään niille unionin maille, joissa metsää on ylipäätään raivattavaksi. Kuten ennallistamisasetuksessa myös tässä Keski- ja Etelä-Euroopan kestämätön maan- ja metsänkäyttö halutaan kompensoida ja maksattaa vähiten metsäkatoa aiheuttaneiden Suomen ja Ruotsin avulla.
Kolumni on julkaistu alkuperäisesti Maaseudun Tulevaisuudessa.