– Presidentinvaaleihin kohdistuu suuri kiinnostus ja niissä on aina äänestetty aktiivisesti. On tärkeää, että kristillisdemokraatit on mukana niissä keskusteluissa, joissa käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Niitähän presidentti johtaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, Essayah perustelee.
– Samaten vaalissa käydään arvokeskustelua – siinähän presidentti myös on luotsaaja. Meidän puolueella on hyvä mahdollisuus profiloitua tässä.
Puheenjohtajana jatkokaudelle Joensuun puoluekokouksessa elokuun lopulla valittu Essayah sai rinnalleen uuden varapuheenjohtajatroikan. Kansanedustaja Mika Poutala, valtiotieteiden maisteri ja eduskunta-avustaja Katriina Hiippavuori sekä teologi-maatalousyrittäjä David Pettersson ovat kaikki 1980-luvulla syntyneitä.
– Kaikki me tarvitsemme hyvää tiimiä. Hyvän puheenjohtajiston, puoluesihteerin ja puoluevaltuuston puheenjohtajan lisäksi tarvitsemme jokaista meidän jäsentä ja puolueen työn tukijaa. Onhan nyt edessä vaaliputki: presidentinvaalien lisäksi ensi keväänä on EU-vaalit ja alue- sekä kuntavaalit yhtä aikaa vuonna 2025.
– Kaikille on työtä ja tehtävää. Kaiken menestymisen pohja on se, että kenttäväki on vahvasti sitoutunut tekemään vaalityötä, Essayah muistuttaa.
Kaiken menestymisen pohja on se, että kenttäväki on vahvasti sitoutunut tekemään vaalityötä. – Sari Essayah
KD-Kompassi-haastattelussa Essayah kiittelee Joensuun kokouksessa koettua puolueen samanmielisyyttä.
– Yhtenäisyys auttaa rakentamaan oikeat vaalistrategiat. Kun olemme hallituspuolue, se avaa toisenlaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia, kuin on taas ollut vähään aikaan. Kyllä huomasi kokouksessa, miten innokkaasti asioihin otettiin kantaa. Kevään hallitusneuvotteluissa olleet ovat nähneet, miten KD:n kädenjälki todella näkyy hallitusohjelmassa. Sinne saatiin meille tärkeitä kirjauksia esimerkiksi perhepolitiikkaan, vanhuspalveluihin ja omaishoitajien tilanteeseen. Se totta kai innostaa mukana olleita.
Kansanedustajana, puheenjohtajana ja maa- ja metsätalousministerinä nyt toimiva Essayah uskoo selviävänsä aikataulupaineista, jotka presidenttiehdokkuus tuo. Hänellä on jo kokemusta, sillä hän oli ehdolla myös 2012. Sen sijaan 2018 hän ei lähtenyt haastamaan suosittua istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä.
– Intensiivinen kampanja-aika on marraskuusta tammikuun loppuun – mutta joulu tuo luontaisen tauon. Tietenkin pitkin syksyä on jo tilaisuuksia ja mediakin niitä virittelee.
– Varsinainen rutistus on tammikuussa.
Maa- ja metsätalousministerin kesään ovat kuulunut kamppailu lintuinfluenssan ja turkistarhojen kurimuksen ja sääolojen piinaamien viljelijöiden ja ruuantuottajien huolet.
– Perushuoli on maatilojen kannattavuus ja tuottajien työstään saama tulo. Etenkin tällaisten huonojen säiden, pienempien satojen ja kallistuneiden tuotantopanosten vuonna se on erityisen haastavaa. Ei ole resursseja omasta takaa vastata äkillisiin muutoksiin.
– Arviolta kolmannes kevätviljoista on menetetty. Lähiviikot ratkaisevat minkälainen vuodesta tulee sadon suhteen.
– Huolestuneita viestejä on jo tullut, että osa viljelijöistä ei todennäköisesti pysty tekemään esimerkiksi lannanlevitystä syksyllä, kun pellot ovat niin vetisiä.
– Maatalous on toimiala, jossa olemme koko ajan luonnon olosuhteiden varassa.
Alkuperäinen haastattelu on luettavissa KD lehdestä.