Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Sari Essayah kertoo Huomenta Suomessa vahvuutensa olevan pitkä historia politiikassa. Arvojohtajana hän tukeutuisi kristilliseen arvopohjaan.
Sari Essayahin mukaan presidentti on tärkeä toimija ja turvallisuuspoliittinen johtaja, jolla on Suomessa oikeaa toimivaltaa seremoniallisen johtajuuden sijaan.
– Presidentin rooli on Suomessa merkittävä, ja haluan olla mukana vaikuttamassa suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen, ja presidentin tehtävässä siihen varmasti pystyisi hyvin vaikuttamaan.
Presidentin on tunnettava puolueet
Essayah kertoo vahvuudekseen presidenttikisassa pitkän poliittisen historian. Ulkopolitiikassa hän kertoo kokemuspohjakseen meppinä toimimisen, ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon osallistumisen kahdella eduskuntakaudella sekä Nato-prosessiin osallistuminen puolueensa puheenjohtajana.
– Suomessa pystyttiin ainutlaatuisesti vaikeassa tilanteessa säilyttämään kansallinen konsensus, ja saamaan kaikki puolueet tekemään tätä päätöstä, ja varsin yksimielisesi vietyä sitten eduskunnassa läpi. Koko prosessiin osallistuminen oli ainutlaatuinen kokemus, jossa sai olla mukana.
Hän kertoo presidentin tarvitsevan osaamista poliittisten prosessien hallinnassa, ja tämän on tunnettava puolueet. Hän kiittelee istuvaa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä siitä, että tämä on pitänyt yhteyttä eduskuntaan ja valiokuntiin säännöllisesti.
– Tämä on sellainen käytäntö jota esimerkiksi itse haluaisin jatkaa. Ja totta kai se, että minulla on todella pitkäaikainen historia politiikassa mukana olemisessa antaa perspektiivin viedä näitä asioita poliittisessa järjestelmässä eteenpäin.
”Kukaan ei tule arvojohtajaksi julistautumalla”
Essayah toteaa, että kukaan ei tule arvojohtajaksi julistautumalla sellaiseksi, mutta arvokeskustelussa presidentillä on hänestä joka tapauksessa merkittävä rooli.
Hänestä presidentin arvojohtajuuteen kuuluu etenkin tällä hetkellä jokaisen ihmisen ihmisarvon korostaminen ja demokraattisen yhteiskunnan tukipilarien vahvistaminen.
– Suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät ehkä saa ääntään kuuluviin, jos ajatellaan vaikkapa vammaisia tai vanhuksia.
– Meillä on myös kansallisia vähemmistöjä, kuten romanit ja saamelaiset, joiden ääni on vuosikymmenten aikana jäänyt Suomessa marginaaliin.
”Lähden siitä, että sukupuolia on kaksi”
Essayahista suomalaisen yhteiskunnan arvopohja ja perusta perustuu kristinuskon ihmiskuvaan.
– Sillä tavalla niistä arvoista ja ehdoista itse ponnistaisin.
Viime hallituskaudella Essayah oli hallituksessa, joka vei läpi lain sukupuolen vahvistamisesta omalla ilmoituksella. Essayah ei itse tukenut lakia.
– Kyllä lähden siitä, että sukupuolia on kaksi. Ihmisillä voi olla kokemus omasta sukupuoli-identiteetistä, ja niitähän voi olla vaikka kuinka paljon. Siksi olen aina hämmästellyt tätä keskustelua, missä on mennyt nämä kaksi asiaa sekaisin, eli biologinen sukupuoli ja toisaalta se ihmisen kokemus.
Vahva rooli Natossa
Suomi on Essayahista aina tukenut kansainvälisiä, sääntöpohjaisia instituutioita, kuten EU:ta, ja hänestä Suomen Nato-profiilin vahvistaminen on seuraava iso ulkopoliittinen askel.
– Me olemme turvallisuuden tuottaja Naton sisällä. Osaamisemme liittyy ennen kaikkea tähän arktiseen alueeseen, ja toisaalta Itämeren alueeseen, ja tietysti Naton yhteisessä puolustussuunnittelussa varmasti nämä asiat myös sitten korostuvat.
Essayahin mielestä Suomeen sopisi hyvin esimerkiksi Naton arktisen osaamisen keskus. Ydinaseiden sijoittamista Suomen maaperälle hän ei sen sijaan näe järkevänä, eikä tällaista ole hänestä näköpiirissäkään.
Alkuperäinen uutinen on julkaistu MTV Uutisten sivuilla.