Ajankohtaista

RSS

Essayah: Perustulokokeilussa paljon epävarmuuksia

Kirjoitettu kirjoittajana

Perustulokokeilun eri malleja selvittänyt työryhmä suosittaa kokeiluun ns. osittaisen perustulon mallia, jossa 550 euron päälle rakentuu syyperusteiset etuudet. Eläkeläiset on tarkoitus jättää kokeilun ulkopuolelle.

– Huolta herättää kokeilun suuntaaminen kaikille yli 18-vuotiaille paitsi eläkeläisille. Perustulokokeilumallissa ollaan päätymässä tasaveroprosenttiin, jolla malli verotettaisiin sen maksajilta eli keskituloisilta ja siitä ylöspäin ansaitsevilta. Työryhmän omienkin laskelmien mukaan tämä saattaa johtaa korkeaan veroprosenttiin. Esimerkkinä käytetyllä 550 euron perustulolla tasaveroprosentti olisi jopa 43 prosenttia. Olen erittäin huolestunut nettoveroasteen mahdollisesta jyrkästä kasvusta, malli vaatii siltä osin harkintaa, muutoin hyydytämme palkansaajien ostovoiman täysin, moitti Essayah

– Kristillisdemokraattien kannustavan perustulon malli olisi tehnyt työn vastaanottamisesta aina kannattavaa. Nythän tuloloukkuja jää edelleen osittaisen perustulon mallilla. Erityisesti yksinhuoltajien tilanne ei juuri nykyisestä kohene.  Mallia ei kuitenkaan voida ottaa kokeilun pohjaksi, koska – kuten Kelan Olli Kangas totesi – meiltä puuttuu reaaliaikainen tulorekisteri. KD:n malli pohjautuu Iso-Britannian Universal Credit järjestelmään ja sen sekä negatiivisen tuloveron kokeileminen olisi edellyttänyt reaaliaikaisen tulorekisterin olemassaoloa, totesi Essayah

– KD jatkaa kuitenkin oman kannustavan perustulon mallin kehittämistä edelleen, sillä tulorekisterin toteutuminen voi tulevaisuudessa kuitenkin realisoitua, jolloin työllisyyden ja kannustavuuden kannalta parasta mallia voitaisiin toteuttaa, summaa Essayah.

KD:n perusturvamalli täällä.

Virvon varvon, terrorin ja rasismin torjun…

Kirjoitettu kirjoittajana

Belgian terroriteot ja Suomessa keskusteluun noussut lapsiin kohdistuva rasismi eivät ole niin kaukana toisistaan kuin äkkipäätä luulisi. Molemmat ilmiöt purkautuvat samasta syvyyden lähteestä, jossa kanssaihmisellä ei ole yhtäläistä ihmisarvoa, vihan kohteena hän kelpaa oman aatteen polttovoimaksi ja silloin hänen kohtelullaan ja kohtalollaan ei ole väliä.

Rasisminvastainen viikko sai lähtölaukauksen, joka osoitti sen viettämisen enemmän kuin tarpeelliseksi. Palmusunnuntaina isoäiti Tampereelta päästeli sielunsa kyllyydestä sellaista tekstiä, että tolkun ihmiselläkin pahaa teki. Pienille virpojatytöille pitäisi jakaa kondomeja ja puoluetoverin säestämänä vielä pekonipaketteja. Viime mainitun kommentin ”asiallisuudesta” sen lausuja piti tiukasti kiinni, edellinen sentään pyysi purkaustaan kohun säikyttämänä anteeksi.

Maanantain aamu-tv:ssä vauvana Suomeen adoptoitu Valtteri-poika ihmettelee kun bussit ajavat pysäkillä pysähtymättä hänen ohitseen.  Tummaihoisena hän saa kuulla ”neekeri”-kommentteja. Naapurin aikuiset valittavat omalla pihalla leikkimisestä.

Mikä näitä aikuisia ihmisiä riepoo, kun oma rasistinen viha pitää purkaa lapsiin? Rasismin syyksi on sanottu erilaisuuden pelkoa ja tietämättömyyttä. Lapsiasiainvaltuutettu muistutti, että lapsi ei osaa suhteuttaa tilannetta kokonaisuuteen, saati pohtia aikuisen käytöksen taustoja. Lapsi ottaa loukkauksen omaa itseään koskevana ja tulkitsee muiden aikuisten puuttumattomuuden samanmielisyydeksi.

Aikuisten rasismi vaikuttaa myös tilannetta ulkopuolelta seuraaviin lapsiin, ja horjuttaa heidän luottamustaan hakea turvaa aikuisesta.

Viime syksynä kaikki eduskuntapuolueet allekirjoittivat rasismin vastaisen peruskirjan. Poliittisilla toimijoilla ja vastuunkantajilla on vielä muita kansalaisia suurempi vastuu osoittaa, missä menee hyväksytyn ja ei-toivotun keskustelun raja.

Monet sanovat, ettei maahanmuutosta voi enää keskustella, tulematta leimatuksi rasistiksi. Väitän, ettei se pidä paikkaansa. Esimerkiksi terrorismin tuomitseminen ei ole rasismia, raukkamaiset teot eivät kaipaa minkäänlaista ymmärrystä. On myös eri asia pohtia sitä, miten turvallisuusuhkiin tulee vastata tai autetaanko turvapaikanhakijoita paremmin sisäisin siirroin vai kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta, kuin halventaa toisen ihmisen yhtäläinen ihmisarvo ja tölviä puolustuskyvyttömiä lapsia.

Rasismia kohdattaessa meillä jokaisella on vastuu puuttua tilanteeseen. Lapsen kohdalla se on aikuisen suoranainen velvollisuus. Rasismissa, jos missä, pitää paikkansa vanha viisaus: maailman ongelma ei ole pahan paljous, vaan hyvän hiljaisuus. Eihän vaieta – eihän.

Essayah Imatralla: Ei lapsilisiä verolle

Kirjoitettu kirjoittajana
Essayah Imatralla: Ei lapsilisiä verolle

Kaakkois-Suomen KD:n koulutuspäivässä Imatralla vieraillut Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja Sari Essayah torjuu ajatuksen lapsilisien verotuksesta.

– Lapsilisien verotus on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan nousemassa esille hallituksen kehysriihessä. Verotuksen lisäksi pöydälle ollaan tuomassa ehdotus lapsilisän porrastuksen poistamisesta. Lapsilisien verottaminen ja sisarkorotusten poistaminen iskisi todella kovaa erityisesti monilapsisiin perheisiin. Lapsiköyhyyskin keskittyy yksinhuoltajaperheisiin ja monilapsisiin perheisiin. Lapsilisien verottaminen tarkoittaisi käytännössä lapsiperheiden verotuksen kiristämistä suhteessa lapsettomiin, Essayah kiteytti.

– Lapsiperheiden ostovoima on vähentynyt voimakkaasti. Työnteon kannustavuus karisee korkeisiin päivähoito- tai iltapäivähoitomaksuihin sekä jyrkkään progressiiviseen verotukseen. Siksi on ollut pettymys, että suuri osa hallituksen säästötoimistakin iskee erityisesti lapsiperheisiin. Hallitus on päättänyt lakkauttaa kokonaan lapsilisien indeksikorotukset, päivähoitomaksuihin on suunnitteilla rajut korotukset ja iltapäiväkerhojen maksut on tuplattu. Asuntolainojen korkovähennysoikeuden leikkaaminen kohdistuu niin ikään erityisesti lapsiperheisiin, samoin kuin esimerkiksi ajoneuvoveron korotukset. Kuitenkin nyt tarvitsisimme voimakasta panostamista lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Hyvä perhepolitiikka on koko hyvinvoinnin peruskivi, linjasi Essayah.

Vammaisille ja vanhuksille norminpurussa sudenkuoppia

Kirjoitettu kirjoittajana

Hallitus aikoo karsia kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita muun muassa byrokratiaa keventämällä ja hallintoa joustavoittamalla. Nämä tavoitteet ovat itsessään kannatettavia, mutta pettymys oli melkoinen kun valtiovarainministeriön reformipaperi kuntien kustannusten karsimiseksi sisälsikin 60 miljoonan euron leikkaukset vammaisten ja vanhusten palveluihin.

Leikkurin alle ovat joutumassa mm. vammaisten liikkumista tukevat palvelut, henkilökohtainen apu sekä asumista tukevat palvelut. Säästöt on tarkoitus toteuttaa mm. asettamalla vammaisten tarvitsemille palveluille 75 vuoden yläikäraja. Ei – kukaan ei uskottele, että 75 vuoden iässä vamma häviäisi – mutta rajaamisella erityispalveluista kunnat noudattaisivat ikäpyykin jälkeen vain sosiaalihuollon yleisiä velvoitteita. Ikävä kyllä vaikeimmin vammaisten henkilöiden vammasta johtuviin erityisiin palvelutarpeisiin ei silloin pystytä vastaamaan.

Lisäksi suuri osa erityispalveluita saavista ihmisistä on ollut syntymästään saakka vaikeasti vammaisia tai vammautunut nuorella iällä. Harvalle on päässyt työeläkettä kertymään, ja elämä on sinnittelyä sairaudesta tai vammasta johtuvien lääke- ja terveydenhuoltokustannuksien kattamiseksi pienellä takuueläkkeellä. Tällaisilta ihmisiltä henkilökohtaista apua tai asumisen tukipalveluita leikkaamalla ei paljoa säästetä, vaan luodaan vain lisää toimeentulotukiasiakkaita.

Kristillisdemokraatit olivat kaukaa viisaita, kun vaalien jälkeen hallitustunnustelija Sipilän kysymykseen sitoutumisesta kuntien normien purkuun muistutimme: ”Osa kuntien velvoitteista takaa heikoimmassa asemassa olevien elintärkeitä oikeuksia ja palveluja. Kuntien velvoitteiden karsiminen ja normien purku ei saa tarkoittaa kenenkään heitteille jättämistä.”

Valtion ja kuntien vaikea taloudellinen tilanne ei ole kenellekään epäselvää. Kuitenkin normin purkaminen laista tarkoittaa siihen suunnatun valtionosuuden poistamista. Tällöin jää kuntien omaan harkintaan, paljonko ne pystyvät rahoittamaan palvelun saatavuutta ja sen tasoa.  Tästä seuraa, että köyhissä kunnissa on väistämättä heikommat palvelut. Ei kai alun perin norminpurkutalkoilla tavoiteltu ihmisten ja alueiden eriarvoistumista?

Säästöjä tarvitaan, mutta ne on haettava keinoilla, jotka eivät kosketa ihmisarvoisen elämän turvaavia vammaispalveluja, kuten henkilökohtaista apua tai asumisen palvelua. Myös yli 75-vuotiailla vaikeavammaisilla tulee olla oikeus ikääntyä arvokkaasti!

Hyvää Naistenpäivää!

Kirjoitettu kirjoittajana

Nainen heitti kolikon toivomuslähteeseen ja toivoi: ei ruoanlaittoa, ei siivoamista, ei lasten kiukuttelua, ei vastuuta mistään… meni hetki ja nainen muuttui; mieheksi!

Vitsi taitaa olla vanhentunut monessa mielessä. Suomalaisen tasa-arvokeskustelun ytimessä ei hetkeen ole ollut villakoirien jahtaaminen ja muu kotitöiden jakaminen, vaan enemminkin koulutukseen, työ-markkinoihin ja palkkakehitykseen liittyvät vinoumat. Samoin tasa-arvo-käsite ei ole enää pelkästään naisille tärkeä vaan yhtälailla miehille. Tämän osoitti taannoin käyty räväkkä some- ja julkinen keskustelu miehistä oman elämänsä marginaalissa.

Moni nuori suomalaisnainen pitää itsestäänselvyytenä, että hänellä tulee elämässään olla samat vapaudet ja velvollisuudet kuin miehillä. Silti koulutusalojen valinnoissa Suomessa ammattien, alojen ja työjaon osalta sukupuolten mukainen eriytyminen eli segregaatio on yleisempää kuin muualla Euroopassa. Tytöt valitsevat edelleen ”naisten töitä” ja niinpä työelämän ammatit ovat meillä jakautuneet neljänneksi voimakkaimmin Euroopassa.

Tämä puolestaan heijastuu alojen palkkakehityksen kautta eläkeköyhyyteen saakka. Naisilla on keskimäärin noin 700 euroa pienempi eläke kuin miehillä. Toki perhevapaatkin vaikuttavat eläkekertymään. Suurin osa pienimmän takuueläkkeen saajista on naisia, joille ei entisessä järjestelmässä mm. maatalon emäntinä tai kotona lapsia hoitaneina puolisoina kertynyt työeläketurvaa laisinkaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö lanseerasikin yhteishakuja varten nuorille suunnatun ”Valitse ala päällä, älä alapäällä” – kampanjan. Myös matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun tyttöjä pitää edelleen kannustaa poikia enemmän, vaikka osaamistasossa ei ole eroja. Viesti kumminkin on selvä: tasa-arvoisemmat työmarkkinat ovat myös omista valinnoistamme kiinni.

Sote- ja itsehallinto-härdellin keskellä ei ehkä muisteta sitäkään, että suomalaissa kunnissa tuotetaan ”tasa-arvopalveluja”. Kuntien hyvinvointipalvelut ovat kumminkin niitä, jotka helpottavat työn ja perheen yhteensovittamisessa sekä tukevat niin naisten kuin miesten osallistumista taloudelliseen ja poliittiseen päätöksentekoon.  Näistä palveluista tärkeimpiä ovat mm. laadukkaat lastenhoitopalvelut, yhtäläiset koulutusmahdollisuudet ja vanhusten ja muiden sosiaaliset tukipalvelut. Näistä ei olisi vara tinkiä, tulipa uudesta hallinto- ja rahoitusmallista sitten millainen himmeli tahansa.

Tänä vuonna kansainvälisen naistenpäivän teemana on sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä. Jälleen yksi niistä ylevistä tavoitteista, jonka kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat yhdessä hyväksyneet, mutta jonka edistämiseen osassa maista ei ole pienintäkään kiinnostusta. Tasa-arvo ei edisty kulttuurista ja uskonnosta kumpuavien valtarakenteiden takia monissakaan maissa, jos se jää vain naisten asiaksi. Tasa-arvo on nähtävä ihmisoikeuskysymyksenä, joka edellyttää kaikkien osallistumista. Siksi naistenpäivä on myös miesten päivä!

 

Hallituksen pelastettava ahdinkoon joutuneet maatalousyrittäjät

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman vaativat, että hallitus ryhtyy erityistoimiin, joilla pelastetaan maatalousyrittäjien edellytykset jatkaa toimintaansa siltä osin kun se johtuu tukien maksatusten kohtuuttomasta viivästymisestä.

Maa- ja metsätalousministeriön tulee antaa Maaseutuvirastolle riittävä tuki ja samalla vaatia, että tukien maksatus saadaan toimimaan uusissa tukijärjestelmissä. Tarpeen vaatiessa valtion tulee taata maatalousyrittäjien hätälainat, jotteivät yrittäjät ajaudu konkurssiin odottaessaan heille kuuluvia tukia.

Suomalainen maanviljely ja kotimainen ruokatuotanto on ajautunut viime vuosina todellisiin vaikeuksiin. Tuottajahintojen lasku, Venäjän pakotteet, tukimaksatusten lykkääminen sekä haastavat sääolosuhteet ovat viime vuosina ajaneet monet maatalousyrittäjät tiukoille. Ilman hallituksen päättäväisiä ja pikaisia toimia suomalainen maanviljely tulee näkemään konkurssiaallon ja suomalaisen ruokatuotannon alasajon. Tällä kehityksellä olisi tuhoisa vaikutus Suomen huoltovarmuuteen.

Essayah: Karkauspäivän kosinnasta ei syytä kieltäytyä

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah on tyytyväinen siihen, että yhteiskuntasopimuksesta on syntynyt neuvottelutulos ja kannustaa karkauspäivän hengessä järjestöjä ja hallitusta sen hyväksymään.
– Karkauspäivän kosinnasta ei ole syytä kieltäytyä. Neuvottelutulos on laiha sopu, mutta kuitenkin sellainen jonka kanssa voi edetä ja epävarmaa tilannetta parempi. Suurimpina heikkouksina  neuvottelutuloksessa on, että yksikkötyökustannusten alennus on jäämässä hallituksen tavoitteesta, ja paikallisen sopimisen toteutuminen on käytännössä liittojen käsissä. Sosiaalivakuutusmaksujen korotus palkansaajille on myös hallituksen toimesta kompensoitava, jos ei haluta heikennyksiä ostovoimaan.
– Ymmärrän yrittäjien reaktiota, paikallisessa sopimisessa olisi pitänyt päästä parempaan konkretiaan, mutta toivon siinä etenemistä jatkossa, summaa Essayah ensireaktioita neuvottelutulokseen.

Essayah: Uusiutuvan energian sähköntuotantotuki kohdennettava paremmin kotimaiseen tuotantoon

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah perää hallitukselta toimenpiteitä uusiutuvan energian sähköntuotantotuen kohdentamisesta paremmin kotimaisen energian käyttöön.
– Venäjän ruplan devalvoituminen ja halvemmat tuotantokustannukset ovat lisänneet merkittävästi venäläisen puuhakkeen käyttöä suomalaisissa voimalaitoksissa. Polttolaitos saa kuitenkin haketta polttaessaan saman tuen, oli hake tuotu Venäjältä tai kotimaan lähimetsästä. Kotimaisen uusiutuvan energian alalla toimivien yrittäjien investoinnit kalustoon ja henkilökunnan kouluttamiseen hukkaantuvat ja työllisyysmahdollisuudet heikentyvät, Essayah totesi Oulussa.

– Energiatuen tavoite omavaraisuuden parantamisesta toteutuisi nykyistä paremmin, jos haketetulta puuainekselta vaadittaisiin PEFC –sertifioimista. Näin varmistettaisiin, että puuaines täyttää hyvän, suomalaisen metsänhoidon vaatimukset.
– Kotimaisen turpeen ja metsähakkeen käytön lisääminen energiantuotannossa on tärkeää omavaraisuuden lisäämiseksi. Samalla saadaan hyötykäyttöön myös sellaista puumateriaalia, joka ei sovellu korkeamman jalostusasteen lopputuotteiden valmistukseen. Kotimaisen puuenergian käytöllä on myös merkittävä työllistävä vaikutus, Essayah muistutti.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotukilaki koskee tuulivoimalla, biokaasulla, puupolttoaineella ja vesivoimalla tuotetusta sähköstä maksettavaa valtion tuotantotukea. Sari Essayah on jättänyt eduskunnassa aiheeseen liittyen toimenpidealoitteen ja hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen.

Essayah kysyy hallitukselta: Onko suljettujen osastojen valvonta riittävällä tasolla?

Kirjoitettu kirjoittajana
Essayah kysyy hallitukselta: Onko suljettujen osastojen valvonta riittävällä tasolla?

KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kantaa huolta suljettujen osastojen valvonnan riittävyydestä.  Essayah viittaa kysymyksellään viime viikolla paljastuneisiin laajoihin väärinkäytöksiin Turun kaupunginsairaalan vanhuspsykiatrian suljetulla osastolla. Potilaita on kohdeltu vuosien ajan ihmisarvoa loukkaavasti muun muassa pahoinpitelemällä, ylilääkitsemällä, pakkoeristämällä ja hoitoa laiminlyöden.
– Kertomukset tapahtuneesta ovat järkyttävää ja vastenmielistä luettavaa. Ihmisarvoisesta kohtelusta on erityisen tärkeää pitää huolta silloin, kun ihmisen omat mahdollisuudet pitää huolta itsestään ja asioistaan on heikentynyt tai jos hänen vapauttaan on rajoitettu, Essayah toteaa kysymyksessään.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan väärinkäytöksiin on alettu puuttua vasta tapausten tultua julkisuuteen, vaikka johdon tietoon vinoutunut toimintakulttuuri tuli vuosia aiemmin. Essayah’n mukaan Turussa ilmitulleet väärinkäytökset herättävät vakavan huolen siitä, onko vastaava toiminta arkipäivää myös muilla suljetuilla osastoilla.
– Ihmisarvoa kunnioittava hoitokulttuuri ei synny itsestään, vaan se on tietoisesti luotava ja sitä on vaalittava osana hoitohenkilökunnan keskeistä ammattitaitoa. Runsaillakaan resursseilla ei korvata hoitokulttuuriin syntynyttä arvovajetta, hän muistuttaa.

Essayah kysyy myös, onko aiheellista suorittaa erityinen maan kattava tarkastus ihmisarvoa kunnioittavien hoitokäytäntöjen varmistamiseksi suljetuilla osastoilla.
– Tahdon uskoa, että maamme ammattitaitoinen hoitohenkilökunta kohtelee potilaita pääasiassa hyvin. Tarkastuksella tämä voitaisiin varmistaa ja mahdollisesti ilmituleviin epäkohtiin puuttua, Essayah kommentoi kysymystään.

Sari Essayah to HSTV: Muslim immigrants could vote for Christian Democrats

Kirjoitettu kirjoittajana

Christian Democrats leader Sari Essayah says her party’s family-focused policies could appeal to Muslims in Finland.

Speaking on HSTV’s weekly English-language current affairs show Newsmakers, Essayah says many of her party’s supporters ”have close connections to churches and religious communities” and that the party’s values are based on Christian values.

”When it comes to family policy, I would say that for a Muslim voter, Christian Democratic family values are maybe the closest one” says Essayah.

When asked whether she thought Muslims would want to vote for her party, she replied ”why not”. ”We are for freedom of religion, and we see [that] all religious communities [are] very important for society”.

The party current enjoys most of its support from older voters, primarily in the small towns of the Finnish countryside, but Essayah is open to the idea that new immigrants could be attracted to the party’s more traditional, family-focussed values-based ideology.

Turning to Britain’s upcoming referendum on whether to stay in, or leave, the European Union – the so-called ’Brexit’ – Essayah says that from a Finnish perspective ”it would be quite harmful if Brexit happens”.

”The EU is needing Britain for commercial cooperation, we are like-minded countries, Finland and Britain”.

”Britain is one of the biggest net payers in EU […] if Brexit happens, it would mean that Finland has a lot bigger share of the EU budget to cover”.
The Christian Democrat party, says Essayah, shares a lot of the same concerns as British Prime Minister David Cameron’s Conservative party: wary about Brussels imposing too many rules, red tape and legislation on individual countries.
”We see the European Union as a good platform for cooperation between the independent states”, says Essayah, but similarly to Cameron, thinks that ”there are a lot of things we can do better at a national level”.

Helsingin Sanomat

Watch the interview: http://www.hs.fi/kotimaa/a1456202509888