Sari Essayah toivoo eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja puhemiehistön koolle sopimaan menettelytavoista omien varojen sopimuksen ja elpymisrahasto päättämisen menettelytavoista eduskunnassa.

Kristillisdemokraattien kanta itse asiassa on koko ajan ollut selvä, emme kannata omien varojen sopimuksen muuttamista ja elpymisrahastoa. En kuitenkaan pidä eduskunnassa syntynyttä tilannetta asiallisena asian tärkeyden kannalta. Tilanne, jossa eduskuntakäsittelyn aikana linjataan perustuslakitulkintoja ikään kuin sivutuotteena synnyttää mielikuvan poliittisesta harkinnasta perustuslain suhteen. Siksi toivon eduskuntaryhmien puheenjohtajia ja puhemiesneuvostoa koolle asiassa.

Sari Essayah on jättänyt vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön ns. EU:n omien varojen päätöksestä. Essayah näkee riskinä, että päätös romuttaa unionin oikeusperustaa, kaventaa kansallista täysivaltaisuutta ja eduskunnan budjettisuvereniteettia sekä unionin legimiteettiä kansalaisten silmissä.

– Koronakriisin varjolla EU on ottamassa merkittävän integraatioaskeleen ilman laajaa periaatteellista keskustelua unionin suunnasta. EU:n omien varojen päätös sisältää elementtejä, jotka muuttavat unionin luonnetta ja toimintaa merkittävällä tavalla. Samalla EU tulee luovalla tavalla venyttäneeksi ja kiertäneeksi omia keskeisiä sääntöjään ja periaatteitaan. Elpymisväline on sitomassa suomalaiset veronmaksajat vuosikymmeniksi yhteisvastuulliseen velkaan ja korkeampiin jäsenmaksuihin. Lisäksi päätöksessä avataan ovi EU-tason verotukseen, joka ei myöskään olisi tullut kysymykseen kriisiajan ulkopuolella.

– Perustuslakivaliokunta linjasi, että EU:n omien varojen päätöksen hyväksyminen edellyttää eduskunnalta kahden kolmasosan määräenemmistöä. Perustuslakivaliokunnan päätös osoittaa, että elpymisvälineen hyväksymisessä on kyse toimivallan siirrosta kansalliselta tasolta EU-tasolle.

Marinin hallitus on perustellut EU:n elpymisvälineen hyväksymistä sen poikkeuksellisuudella ja kertaluonteisuudella, mutta keskeiset EU-johtajat ovat tulkinneet sen uusien velkamekanismien mahdollistajaksi. Valtiovarainvaliokunnalle annetussa asiantuntijalausunnossa arvioidaan, että nyt syntyvästä finanssipoliittisesta kapasiteetista muodostuu todennäköisesti pysyvä ja jopa laajentuva järjestely.

– Näin ollen elpymisvälineen kertaluonteisuuden kyseenalaistamiselle on perusteet. Vetoamalla välineen ainutkertaisuuteen, hallitus on välttänyt keskustelun niistä mahdollisista skenaarioista, jotka vievät unionia Suomen näkökulmasta epäedulliseen suuntaan.

– Mikäli EU:n omien varojen päätös hyväksytään, madaltuisi kynnys turvautua uudestaan yhteisvelkaan sekä laajentaa veroluonteisia maksuja. Yhteisvastuun kasvaminen ja lisääntyvät verot merkitsisivät Suomen maksurasituksen kasvamista nettomaksajamaana. Suomi ei hyödy taloudellisesti elpymisvälineestä, vaan joutuu kokoaan suuremmaksi maksajaksi.

Kristillisdemokraatit on esittänyt oman vaihtoehtonsa, jossa Suomea ei olisi sidottu yhteisvelkaan. Elpymisvälineellä ajaudutaan yhä kauemmaksi jäsenvaltion omaa vastuuta mahdollisimman pitkälle korostavasta linjasta, markkinakurista ja no bail-out -periaatteesta.

– Kristillisdemokraatit ei vastusta elvyttämistä, vaan sitä, että elvyttäminen tapahtuu sitomalla jäsenmaat yhteisvelkaan ja tulonsiirtoihin vastoin perusperiaatteita. KD on ensikeskusteluista alkaen tuonut esille, että EU:n monivuotinen rahoituskehys ja elpymisväline olisi voitu pitää erillään, ja avata elpymisväline vain siihen halukkaille maille. Jokaisen jäsenmaan tulee vastata omasta taloudestaan ja tehdä tarvittavat rakenteelliset uudistukset. Elpymispaketin kaltaiset välineet vain etäännyttävät maita terveestä taloudenpidosta.

Kristillisdemokraatit aikoo äänestää EU:n omien varojen päätöstä vastaan.

 

Lisätiedot: Sari Essayah, p. 0400 252 999

Kokoomus ja kristillisdemokraatit jättivät eriävän mielipiteen valtiovarainvaliokunnan lausuntoon sote-uudistuksesta

Valtiovarainvaliokunta antoi lausuntonsa hallituksen sote-esityksestä. Kokoomus ja Kristillisdemokraatit jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen. Puolueet esittivät lakiehdotusten hylkäämistä, sillä uudistus ei paranna ihmisten palveluita, mutta heikentää julkista taloutta.

“Kuulimme valiokunnassa Suomen parhaita asiantuntijoita, joiden lähes yksimielinen näkemys oli, ettei uudistus sisällä kannustimia laadukkaaseen ja tehokkaaseen palvelutuotantoon. Uudistumista Suomessa väistämättä tarvitaan, jotta kasvava hoidon tarve voidaan taloudellisesti kestävästi järjestää. Hallituksen esitys kuitenkin tarkoittaa suoraan ja rajua heikennystä nykytilanteeseen”, kansanedustaja ja kokoomuksen valtiovarainvaliokuntaryhmän vastaava Timo Heinonen sanoo.

“Hallituksen malli johtaa sosiaali- ja terveysjärjestelmämme nykyisen vahvuuden, julkisen ja yksityisen sektorin hyvän ja kustannustehokkaan työjaon hylkäämiseen. Sen seurauksena tulee olemaan sote-sektorin palveluiden romuttuminen, mutta myös kuntien elinvoima- ja koulutuspalveluiden leikkaukset sekä kasvavat kustannukset. Tämä on myrkkyä haja-asutusalueiden elinvoimalle ja palvelutarjonnalle. Asiantuntijoiden palautteen perusteella esitykseen sisältyvät kannustimet on rakennettu vastoin tavoitetta kiihdyttämään hyvinvointialueiden kustannuskasvua. Hallituksen sote-uudistuksen hyväksyminen heikentää siis palveluiden lisäksi myös julkista taloutta”, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Essayah sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan kaupunkien ja kuntien kyky suoriutua lakisääteisistä tehtävistä on uhattuna, jos esitys hyväksytään.

“Maakuntasote-esitys murentaisi sote-palveluiden lisäksi kaupunkien mahdollisuuksia järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta. Esitys näivettää kaupunkien elinkeinopolitiikan ja globaalisti kilpailukykyisen kaupungin toimintaedellytyksiä. Turmiolliset vaikutukset ulottuisivat koko kansantalouteen. Esityksen hylkääminen on ainoa vastuullinen vaihtoehto. On häkellyttävää miten yliolkaisesti hallitus suhtautuu kasvavien kaupunkien hätähuutoihin”, Sarkomaa sanoo.

“Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on vahingollinen koko maalle ja katastrofi suurille kaupungeille. Uusimman arvion mukaan Helsingin ja Uudenmaan alueiden sote-rahoitus vähenee noin 300 miljoonalla eurolla. Esitys vaarantaisi alueen sote-palvelut, HUS:n toiminnan ja korkeatasoisen erikoissairaanhoitomme. Esityksestä puuttuu ratkaisut yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen rahoituksesta. Vaarassa on esimerkiksi korkeatasoinen syöpätutkimus ja siten potilaiden mahdollisuus saada parasta mahdollista hoitoa”, Sarkomaa jatkaa.

“Historiallista uudistusta on edistetty parlamentarismista piittaamatta. Kysymyksiin ei ole vastattu, valiokuntia on järjestetty päällekäin, asiantuntijoiden vakavia varoituksia ei ole otettu huomioon ja niin edelleen. Lista on pitkä. Sovittiinko kehysriihessä, että Keskusta ei lähde hallituksessa, jos he saavat hyvinvointialueensa?”, Heinonen kysyy.

“Valtiovarainvaliokunta ei pystynyt hoitamaan tehtäväänsä. Hallituspuolueet veivät lausunnon äänestysvoimalla eteenpäin, vaikka uudistuksen rahoitusmalli ei ole edes valmis. Hallituksen esityksen taloudellisia vaikutuksia kuntiin ja alueille ei siis tiedetä, mutta hallituspuolueiden edustajia tämä ei haitannut”, Heinonen sanoo.

”Hallituksen esitys romuttaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelulupauksen. Lisäksi maakuntamallin varjossa osa hallituspuolueista ajaa verotusta kiristävää maakuntaveroa. Ja työryhmässä pohditaan jo myös terveyspalveluiden Kela-korvauksen poistamista,  joka vaikeuttaisi entisestään pieni- ja keskituloisten mahdollisuuksia käyttää palveluja”, Essayah päättää.

Kansanedustajien mukaan suomalaisten sote-palveluiden laatua ja hyvinvoinnin tulevaisuutta uhkaava esitys tulee hylätä eduskunnassa ellei sosiaali- ja terveysvaliokunta tee tarvittavia muutoksia.

Valtiovarainvaliokunnan lausunto ja eriävä mielipide löytyvät täältä.

TIEDOTE 27.4.2021

Perustuslakivaliokunta on päättänyt tämän päiväisessä kokouksessaan, että EU:n omien varojen päätöksen hyväksyminen edellyttää eduskunnalta kahden kolmasosan määräenemmistöä.

– Perustuslakivaliokunnan päätös osoittaa, että elpymispaketin hyväksymisessä on kyseessä toimivallan siirto EU:lle. Tämä on ollut myös oma näkemykseni omien varojen sopimuksen muuttamisesta. Elpymispaketin myötä EU:ssa ollaan ottamassa ensimmäistä kertaa yhteisvastuullinen velka EU-budjetin katteeksi, jota EU:n perussopimusten aiemmin vakiintunut tulkinta ei mahdollista, toteaa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

– Velan takaisin maksamiseksi esitetään EU-tason maksuja ja veroja, jopa suomalaisiin yrityksiin kohdistuvaa veroa. Jos verotusoikeuden avaaminen EU:lle ei ole toimivallan siirto, niin mikä sitten on, jatkaa Essayah.

Kristillisdemokraatit on johdonmukaisesti pitänyt esillä elpymispaketin ongelmakohtia ja tarvetta käydä laajaa kansalaiskeskustelua, koska paketti on muuttamassa unionin luonnetta ja toimintaa merkittävällä tavalla.

– Elvytyspaketti muuttaa EU:ta yhä enenevästi tulonsiirto-, velka- ja verounioniksi. Esitys uhkaa romuttaa unionin oikeusperustaa sekä kaventaa kansallista täysivaltaisuutta ja eduskunnan budjettisuvereniteettia. Näiden syiden vuoksi KD ei voi hyväksyä EU:n omien varojen päätöstä, toteaa Essayah.

Kristillisdemokraattien kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman ihmettelevät EU:n taksonomiaesityksen ristiriitaisuutta.

EU-komission keskiviikkona julkaisema esitys ns. vihreän rahoituksen taksonomiaksi on nostanut voimakasta kritiikkiä sekä ympäristöjärjestöiltä, että elinkeinoelämältä, energiateollisuudelta ja maa- ja metsätaloustuottajilta.

– Taksonomiaesitystä voi pitää osin epäonnistuneena, jos kestävyyttä tarkastellaan ainoastaan ilmastonäkökulmasta. Kaiken lisäksi ydinvoiman erottaminen kokonaisuudesta ja epävarmuus vesivoiman osalta uhkaa vesittää ilmastotavoitteetkin, toteaa kansanedustaja, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Edustajat muistuttavat, että energiajärjestelmän kestävyydessä pitää huomioida myös järjestelmän toimintavarmuus. Ongelmattomia ja riskittömiä energiantuotantomenetelmiä ei ole olemassakaan.

– Viime tammikuussa koko Manner-Euroopan sähköverkko oli vaarassa kaatua toimintahäiriön vuoksi. Ajatus, että Euroopan energiahuolto voitaisi rakentaa pelkän tuulen ja aurinkovoiman varaan, on hyvin riskialtis. Perinteinen suomalainen viisaus on ollut, että energiapolitiikassa kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin, toteavat Sari Essayah ja Peter Östman.

– Samoin yli 13 hehtaarin metsätiloille asetettava tarkastelu- ja raportointivelvollisuus lisäisi pienmetsänomistajien byrokratiaa kohtuuttomasti, toteaa maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Peter Östman.

Sari Essayah vaatii hallitukselta puoliväliriihessä oikeita työllisyys- ja talouspäätöksiä, ei akateemista kikkailua. Essayah muistuttaa, että puoliväliriihi on tälle vaalikaudelle aiotuille työllisyys- ja talouspäätöksille viimeisiä hetkiä.

– Työllisyystoimien vaikeudesta tälle hallitukselle kertoo jotain se, että jo ennen kehysriihtä käydään kiivasta keskustelua ”hystereesistä” eli siitä, voidaanko laskennallisesti elvytyksellä pelastetut työpaikat laskea mukaan työllisyystavoitteeseen, jolloin mitään uusia päätöksiä ei tarvitsisi tehdä.

– Akateemisen kikkailun sijaan KD tarjoaa hallituksen käyttöön omaa jo viime syksynä laadittua kymmenen kohdan työllisyyspakettia ja kansalaisten ostovoimaa lisääviä ratkaisuja. Keskeisiä keinoja ovat muun muassa paikallisen sopimisen edistäminen, sosiaaliturvan uudistaminen, ansiosidonnaisen porrastaminen ja ulottaminen kaikille, yrittäjätili sekä lapsivähennyksen palautus ja kotitalousvähennyksen korotus, polttoaineveron kevennys ja omaishoitajien verovapautus, Essayah luettelee.

– Puoliväliriihen keskeinen kysymys on, palaako hallitus menokuriin. Marinin hallituksen ongelmana on ollut, että elvytyksen varjolla on lisätty pysyviä julkisia menoja, niitäkin, joilla ei ole mitään tekemistä koronan hoidon kanssa. Tulevia kuntapäättäjiäkin odottavat vaikeat ratkaisut, miten selvitä tulevaisuudessa esimerkiksi hoitajamitoituksesta ja oppivelvollisuusiän nostosta.

– Lisäksi riihessä olisi löydettävä ratkaisu Veikkauksen edunsaajien, eli suomalaisten kansalaisjärjestöjen, rahoitukseen, josta uupuu lähes 300 miljoonaa pelituottojen vähennettyä. Entä mitä hallitus aikoo tehdä paikatakseen onnettoman turvepäätöksensä, jolla alan yrittäjät ja maatalouden kasvu- ja kuiviketurpeen käyttäjät on ajettu ahdinkoon sekä saatu energiamarkkinat sekaisin, lisätty fossiilisten polttoa ja vaarannettu huoltovarmuus?

– Kaikkein pahinta on, jos kehysriihessä ei saada mitään päätöksiä aikaan. Alkuperäisen aikataulun mukaan kuntavaalit piti olla takana päin, mutta pahaa pelkään, että äänestäjien pelossa vaikeat päätökset lykkääntyvät edelleen, epäilee Essayah.

Tiedote 6.3.2021

Sari Essayah on syvästi pettynyt oikeusministeriön toimintatapaan kuntavaalien siirtämisessä. Puoluesihteereistä koostuvan kokouksen pohjaesitys oli vaalien järjestäminen ajallaan 18.4. Kokouksen aikana terveysviranomaisten  tuoreimmat suositukset kyseenalaistivat sen, että vaalit voitaisiin järjestää terveysturvallisesti. Samalla erilaisia epidemiagraafeja alkoi ilmestyä julkisuuteen median kautta.

– Kristillisdemokraatit ei uhmaa terveysviranomaisia, mutta on syvästi pettynyt oikeusministeriön tapaan johtaa vaaliprosessia. Aikaa olisi ollut tuoda lakiesityksiä vaalien terveysturvallisuuden parantamiseksi , mutta niitä ei ole tähän saakka saatu, vaikka puoluesihteerikokoukset ovat esittäneet useita parannusehdotuksia. Lisäksi tällä hetkellä ehdokkailla on kymmeniä kysymyksiä liittyen vaalien siirtämiseen. Toivomme, että oikeusministeriö edes nyt panostaa vaalineuvontaan niin ehdokkaille kuin puolueille, Essayah vetoaa.

Sari Essayah ihmettelee Sosiaali- ja terveysministeriön kovistelua Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tiedottamisesta.

– Hallitus on itse lykännyt vastuun rajoituksista alueellisesti toimivaltaisille viranomaisille, jopa sellaisista päätöksistä, jotka koskettavat perustuslain takaamia perusoikeuksia. Nyt kun alueiden tautitilanteesta ja terveydenhuollon kantokyvystä huolissaan olevat viranomaiset ottavat kantaa, heidät halutaan vaientaa, kummastelee Essayah.
–  Hallitus vetää mattoa alta viranomaisilta. Kansalaisten luottamusta tällainen hallituksen toiminta heikentää. Tilanteen pitkittyessä, nousee huoli, jaksavatko ihmiset noudattaa rajoituksia, jos niitä aletaan pitää mielipidekysymyksinä.
Vaarana on, että suosituksia ja rajoituksia ei enää noudateta, kun kansalaisille viranomaisten ja poliitikkojen viestit ovat ristiriitaisia.
– Ymmärtävätkö ihmiset, mitkä rajoitukset ovat kulloinkin voimassa ja mitkä eivät?
Essayah muistuttaa, että eduskunta on juuri hyväksynyt tartuntatautilakiin muutoksia, joilla annetaan alueellisille viranomaisille työkaluja lisää, mutta ei niillä ratkaista tautitilanteen hillintää, vaan rajoitusten noudattamisella. Siksi kansalaisten luottamuksen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää.
– Lainsäädäntöprosessit kestävät, mm.  rajatestaamiseen liittyvät määräykset tulevat vasta nyt eduskuntaan ja ehtivät voimaan tuskin ennen huhtikuuta. Terveydenhoidon tilanne voi kuitenkin pahentua nopeasti.
– Olisiko hallituksen nyt syytä ottaa vastuu itselleen, harkita ns. koronanyrkin perustamista sekä varautua tarvittaessa tilanteen mahdollisesti pahentuessa poikkeusolojen toteamiseen, jolloin myös perustuslain pykälä 23 saataisiin aktivoitua ja tarpeellisten tiukempien rajoitusten voimaansaattamisen juridinen perustelu olisi kunnossa, pohtii Essayah.