Ajankohtaista

RSS

Sari Essayah vaatii hallitukselta vastausta ulkoministerin toiminnasta

Kirjoitettu kirjoittajana

Sari Essayah on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen vastattavaksi ulkoministeri Pekka Haaviston toiminnasta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ulkoministeri Pekka Haavisto yritti tuoda Syyrian al-Holin pakolaisleirin lapset Suomeen konsulikyydillä ilman hallituksen poliittista päätöstä. Ulkoministeri Haavisto yritti taivutella ulkoministeriön konsulipäällikköä Pasi Tuomista siihen, että lapset kotiutettaisiin nopeasti niin sanotulla konsulikyydillä ja Tuominen tekisi päätöksen omissa nimissään. Lehtitietojen mukaan konsulipäällikkö Tuominen ilmoitti, ettei hän vastuullisena yksittäisenä virkamiehenä voi toteuttaa lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia rikkovaa operaatiota. Pian tämän tapahtumasarjan jälkeen Tuominen syrjäytettiin paikaltaan ministeriössä. Pasi Tuominen on arvostettu virkamies ja diplomaatti, jonka konsulipäällikön virkaa jatkettiin vielä kesäkuussa vuoteen 2022 saakka. Tuomisen hyllyttäminen on herättänyt ihmetystä julkisuudessa jo aiemmin.

Kansalaisilla on oikeus tietää, miten asiassa on toimittu. Hallituksen tiedotuslinja näin vakavissa asioissa ei voi olla se, ettei kommentoida tai ettei muisteta mitä on tehty. Siksi hallituksen tulee vastata, määräsikö ulkoministeri virkamiestä toteuttamaan al-Holin leirillä olevien lasten kotiutuksen ja toteuttamaan operaatio virkamiehen omissa nimissä ilman hallituksen poliittista päätöstä? Ja toisaalta liittyykö Tuomisen syrjäyttäminen ulkomisterin epävirallisen käskyn noudattamatta jättämiseen?, kysyy Essayah.

Reserviläisjärjestöille ei lupausta lisärahoituksesta – reserviläisten ampumaharjoittelun toteuttaminen kuitenkin helpottuu

Kirjoitettu kirjoittajana

Sari Essayah kysyi kirjallisessa kysymyksessä, aikooko hallitus turvata reserviläisjärjestöjen riittävät resurssit ja varmistaa, että ampumaharjoittelun edellytykset turvataan. Maanpuolustusjärjestöjen rooli reserviläisten osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä on keskeinen. Koska puolustuksemme nojaa osaavaan reserviin, on tärkeää, että reservin omaehtoinen ampumaharjoittelu mahdollistetaan ylläpitämällä koko maan laajuista ampumarataverkostoa.

Puolustushallinto on tekemässä merkittäviä uudistuksia, joilla on taloudellisia ja toiminnallisia heijastevaikutuksia maanpuolustusjärjestöjen toimintaan. Näiden uudistusten kautta maanpuolustusjärjestöihin kuuluvat saavat lisää mahdollisuuksia osallistua maanpuolustukseen. Puolustushallinnon näkökulmasta maanpuolustusjärjestöjen toimintaedellytykset turvataan parhaiten uudistusten ja puolustusvoimien välillisen tuen kautta. Tähän puolustusselonteko on hyvä työkalu.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen yhtyy näkemykseen, jonka mukaan reserviläisten ampumaharjoittelu ja siihen liittyvien edellytysten turvaaminen ovat tärkeä osa reservin suorituskykyä. Uuden lain vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta myötä puolustusvoimia palvelevan reserviläisten ampumatoiminnan toteuttaminen helpottuu. Puolustushallinnon toimet aselupa-anomusten käsittelyssä eivät aiheuta kustannuksia luvan anojalle. Muiden toimijoiden kuten ampumaseurojen ja maanpuolustusjärjestöjen on myös mahdollista käyttää puolustusvoimien ampumaratoja, jos puolustusvoimien oma käyttötarve sen mahdollistaa ja viranomaisluvat sen sallivat. Muiden toimijoiden kanssa puolustusvoimat sopii ampumaratojen käytöstä erikseen.

Sanan- ja uskonnonvapaus vedenjakajalla

Kirjoitettu kirjoittajana

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ilmoitti eilen määräävänsä esitutkinnan aloitettavaksi Päivi Räsäsen pamfletista ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi”, jonka Suomen Luther-säätiö julkaisi vuonna 2004. Päivin kirjoitus on Raamattuun ja sen tulkintaan liittyvä, seksuaalisuutta ja avioliittoa koskeva kannanotto. Aiemmin poliisi oli jo päättänyt, ettei esitutkintaa aloiteta, koska kirjoitus ei täyttänyt kiihottamisrikoksen kriteereitä. Nyt valtakunnansyyttäjä yhteydenoton perusteella kuitenkin linjasi, että asiassa on syytä epäillä kiihottamista kansanryhmää vastaan ja esitutkinta aloitetaan.

Valtakunnansyyttäjän kanta on monella tavalla erikoinen, ja hyvin perustavanlaatuinen menneiden, nykyisten ja tulevien oikeuskäytänteiden näkökulmasta.

Ensimmäiseksi ristiriitaisuuteen epäillyn rikoksen ja tapauksen aikajänteen välillä kiinnitti huomiota Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskusta johtava professori Markku Jokisipilä. ”Tutkinnan kohteena on vuonna 2004 julkaistu kirjoitus ja epäilynä kansanryhmää vastaan kiihottaminen. Kansanryhmää vastaan kiihottaminen [nykymuodossaan] kuitenkin lisättiin rikoslakiin vasta vuonna 2011. Tätä ennen voimassa ollut asetus puhui ’kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamisesta’, mistä nyt ei taida voida katsoa olevan kyse. Taannehtivan lainsäädännön kielto on keskeinen osa laillisuusperiaatetta”, Jokisipilä kirjoittaa Facebook-päivityksessään.

Valtakunnansyyttäjä Toiviaisen perustelu tälle ristiriitaisuudelle vie vielä oudommille vesille. Hänen mukaansa ”Jos joukkotiedotusvälineiden avulla julkaistussa viestissä epäillään olevan kansanryhmää vastaan kiihottamisen kaltaisia asioita, rikoksen tekoaika käsittää niin pitkän ajan kuin julkaisu on yleisön saatavilla ja levitettävissä.”
Tämähän tarkoittaa sitä, että kaikki se materiaali, mitä netissä, kirjastoissa, kirjakaupoissa, antikvariaateissa, kirpputoreilla ym. löytyy ja joka ei sovellu tähän aikaan on tuhottava. Muutoin syyllistytään rikokseen!

Konservatiivi-blogissa Asmo Maanselkä osuvasti vertaakin valtakunnansyyttäjän linjausta kolmannen valtakunnan kirjarovioihin ja epäilee, että aika monta hyllymetriä poltettavaa löytyy. Itse mietin, että mitenköhän olisi edes mahdollista poistaa internetistä sinne kerran joutunut materiaali.

Monet ihmiset ovat ottaneet viime päivien tapahtumista johtuen tyrmistyneenä yhteyttä. Joukossa on niitäkin, jotka ovat erimieltä Päivin kirjoituksen sisällön kanssa, mutta ovat äärimmäisen huolestuneita valtakunnansyyttäjän edesottamuksista sananvapauden kannalta. Valtakunnansyyttäjän uusi määrittely epäillyn rikoksen tekoaikaan – eli että se ulottuu niin ”pitkän ajan kuin julkaisu on yleisön saatavilla ja levitettävissä” – johtaisi massiiviseen jälkisensuuriin. Puhumattakaan uskonnon-, mielipiteen- ja vakaumuksenvapauden kaventumiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suomi on EU-puheenjohtajamaana korostanut oikeusvaltioperiaatetta, ja perusoikeuksien kunnioitusta yhteiskunnan toimivuuden kulmakivenä. Onko nyt käymässä niin, että ”hirsi on omassa silmässä” eli laillisuusperiaatetta venytetään ja sanan-, uskonnon- ja vakaumuksenvapautta kavennetaan? Saamieni viestien perusteella tätä tapausta seurataan ympäri maailmaa. Nyt sitten luodaan Suomi-kuvaa, nähtäväksi jää, millaista.

 

Sari Essayah Eduskunnan lasten puolesta -ryhmän varapuheenjohtajaksi

Kirjoitettu kirjoittajana

Eduskunnan lasten puolesta -ryhmä järjestäytyi tänään ensimmäisessä kokouksessaan eduskuntavaalien jälkeen. Puheenjohtajaksi valittiin Katja Hänninen Vasemmistoliitosta ja varapuheenjohtajaksi Sari Essayah Kristillisdemokraateista.

Ryhmä jatkaa työtään lapsiperheiden etujen valvojana ja edistäjänä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
– Ensi vuonna keskitymme erityisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseen sekä muiden haavoittuvissa asemissa olevien lasten tilanteen parantamiseen, Hänninen sanoo.

– Kuulimme kokouksessamme lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarista ajankohtaisista lapsipoliittisista aiheista. Lapsistrategian valmistelu, perhevapaauudistus sekä lastensuojelun tilanne tulivat hänen puheenvuorossaan esille ja niihin vaikuttaminen löytyy myös ryhmämme asialistalta, Essayah sanoo.

Hallitukselta ei lupausta rintasyöpäseulontojen laajentamisesta

Kirjoitettu kirjoittajana

Sari Essayah kysyi kirjallisessa kysymyksessä, aikooko hallitus laajentaa valtakunnallisen rintasyövän seulontaohjelman koskemaan suurempaa ikäluokkaa naisista. Suomessa naisten yleisimpään syöpämuotoon rintasyöpään sairastuu vuosittain 5 000 naista. Rintasyöpään sairastuneiden tapausmäärä on kasvanut vuosittain, mutta seulonnoilla on kyetty puuttumaan taudin leviämiseen ja lisäämään terveiden elinvuosien määrää.

Rinteen hallitusohjelman mukaan rokotus- ja seulontaohjelmaa laajennetaan hallitusti ennaltaehkäisyn edistämiseksi ja kansanterveyden vahvistamiseksi. Hallituksen vastauksessa painottuu erityisesti HPV:n eli papilloomavirusrokotteen laajentaminen sekä suolistosyövät. Vastauksessa kuitenkin tunnustetaan, että rintasyöpäseulontojen on todettu vähentävän kuolleisuutta myös 70-74-vuotiailla naisilla. Tällä hetkellä rintasyöpää seulotaan valtakunnallisesti 50-69-vuotiailta naisilta kahden vuoden välein.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan syöpien valtakunnallista seulontaohjelmaa kehitetään kokonaisuutena ja askel kerrallaan, ja sitä laajennetaan ottaen huomioon seulottavissa olevien sairauksien koko kirjo.

Kunnat haasteiden edessä

Kirjoitettu kirjoittajana

Kuntatalous on kriisissä lähes joka puolella Suomea. Vaikeuksissa eivät ole vain totutusti pienet ja keskisuuret kunnat, vaan myös maakuntien keskuskaupungit ja kasvukeskukset Helsinkiä lukuun ottamatta. Alijäämät huitelevat kymmenissä miljoonissa, ja monissa kaupungeissa on aloitettu yt-neuvottelut. Irtisanomisuhan alla on myös sote-henkilöstöä tilanteessa, jossa ihmetellään, mistä hoitajia ylipäätään on tarkoitus saada kaavailtua sitovaa henkilöstömitoitusta toteuttamaan. Puhumattakaan siihen tarvittavan rahan puutteesta kunnissa.

Osa kuntien alijäämästä selittyy verokortti- ja tulorekisteriuudistuksella ja verotulojen ns. rytmihäiriöllä. Vaikka vuosittaisen satunnaisvaihtelun poistaisikin, kokonaiskuva on synkkä. Kaikkiaan 190 kuntakonsernia tekee alijäämäisen tilinpäätöksen ja 88 kuntaa hakee talousongelmiensa vuoksi harkinnanvaraista valtionosuutta.

Sote-uudistuksen edelleen viivästyminen on sekoittanut kuntien pasmat. Siirtymistä ennakoineet ovat alibudjetoineet menonsa ja/tai epätoivon vimmalla investoineet omiin yksiköihin peläten – ihan syystä – maakuntauudistuksen vievän lähipalvelut.
Hallitus ei saa jättää kuntia ahdinkoon. Kuntien harteille ei pidä säätää uusia velvoitteita, edes hoitajamitoitusta, ilman riittäviä valtionosuuksia ja soten aikataulusta on tultava selkoa. Kunnissa on myös tehtävä valintoja. Mihin kaikkeen hupenevat verotulot tulevaisuudessa riittävät, kun väki vähenee ja ikääntyy ja hoivamenot kasvavat. Paine kuntien omiin sopeutustoimiin ja veroprosenttien korotuksiin lähivuosina on tuntuva.

Monissa kunnissa on laskettu erilaisten elinvoima- ja työllisyyshankkeiden varaan. Niin pitääkin, mutta samaan aikaan väestökehitys syö pohjaa hienoimmiltakin strategioilta. Viidennes Suomen kunnista on tilanteessa, jossa lapsia syntyy alle 20 vuodessa. Voidaanko alueiden kehitystä enää kääntää tai edes hidastaa?

Kaupungistumista on pidetty globaalina, vääjäämättömänä kehityskulkuna. Nyt kuitenkin sekä maailmalla että Suomessa ihmisillä näyttäisi olevan uudenlaista kaipuuta pienempiin yhteisöihin, pois suurkaupunkien kalliista ja ahtaasta asumisesta. Ylen tuoreen kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista toivoo valtion suitsivan kaupungistumista, ja lähes 80 prosenttia haluaa koko maan pysyvän asuttuna.

Kuntien viisas ja ennakoiva asuntopolitiikka, kaavoitus ja hyvät peruspalvelut luovat edellytyksiä viihtyisälle ja houkuttelevalle asuinympäristölle. Ilman työpaikkoja ei vetovoimaa ole, joten yrittämisen edellytyksiä on myös tuettava. Seudullisesti tarvitaan yhteistyötä monipuolisen koulutustarjonnan ja yritysten työvoimatarpeen huomioimisessa. Kolmannen sektorin kanssa pystytään huolehtimaan harrastus- ja virkistysmahdollisuuksista. Ikäihmiset ovat monen kunnan voimavara jo nyt; aktiivisia vapaaehtoistoimijoita, jotka ovat korvaamattomia paikallisessa kulttuuri- ja harrastustoiminnassa.

Tutkimusten mukaan lähes joka kolmas haaveilee asuvansa haja-asutusalueella, kun taas kaupunkien keskustaan haluaa asumaan vain joka kymmenes. Kuitenkin suurten kaupunkien politiikka pyrkii yhä tiiviimpään rakentamiseen ja keskittämiseen, ja viime aikoina on ollut muodikasta perustella tätäkin ilmasto- ja ympäristösyillä. Aalto-yliopiston tutkimus osoitti, että ahtaan kaupunkiasumisen päästöt ovat kaikilla osa-alueilla suuremmat paitsi yksityisautoilussa. Joten aluekehityksen kelkan kääntämiselle löytyy niin tunne- kuin järkiperusteet. Se on eri asia, onko hallituksessa olevilla poliittisilla puolueilla halua vastata kansalaisten toiveisiin.

Varusmiesetuudet mahdolliseen tarkasteluun seuraavissa uudistuksissa

Kirjoitettu kirjoittajana

Hallitus on mahdollisesti valmis tarkastelemaan varusmiesetuuksia seuraavien työeläke- ja sosiaaliturvauudistusten yhteydessä varusmiesten taloudellisen aseman parantamiseksi. Sari Essayah kysyi kahdessa kirjallisessa kysymyksessä hallituksen toimia varusmiesten kotiuttamisrahan palauttamiseksi ja varusmies- ja siviilipalvelusajan mahdollisuudesta kerryttää tulevaisuudessa laskennallista työeläkettä. Molemmat kysymykset perustuivat Kristillisdemokraattien puoluekokousaloitteisiin.

Armeija-aika jättää nuoren eläkekertymään loven noin 8,5 kuukauden ajalta. Kuitenkin nykyään myös opiskelusta karttuu työeläkettä. Sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekonen vastasi, ettei hallitus näe periaatteellista estettä laskennallisen työeläkkeen toteuttamiselle, ja asiaa voidaan käydä läpi, kun työeläkelainsäädäntöön tehdään seuraavan kerran muutoksia.

Kotiuttamisrahan palauttamisella olisi yleistä asevelvollisuutta tukeva ja nuorten miesten syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus. Puolustusministeri Antti Kaikkonen jakoi näkemyksen, jonka mukaan kotiutuneiden palveluksenjälkeisestä elämästä on tärkeää pitää huolta. Puolustusministeriö pitää perusteltuna tutkia kotiuttamisrahan palauttamista osana sosiaaliturvan kehittämistä, ja ministeriö osaltaan pyrkii edistämään sen toteutumista.

Identiteettipolitiikkaa maidolla

Kirjoitettu kirjoittajana

Helsingin valtuustosta kuuluu kummia. Siellä päätettiin päiväkotilasten, koululaisten, opiskelijoiden ja vanhusten puolesta, mitä heidän passaa syödä tulevaisuudessa. Ei juurikaan maitoa ja lihaa, sillä niiden käytön puolittamiseen vuoteen 2025 tähdänneen aloitteen tavoitteet aiotaan huomioida kaupungin tarjoamissa ruokapalveluissa.

Ei liene yllätys, että primus moottorina hankkeessa toimi vihreiden valtuustoryhmä, josta tosin kokoomuslainen valtuutettu pyrki astetta puhdasoppisemmaksi vaatimalla totaalikieltoa maidolle!

Linjaus on kuulemma osa kaupungin päästövähennys­ohjelman toteuttamista. Siis sen samaisen kaupungin, joka on suurin kivihiilen tupruttaja Suomessa. Helsingin omistama yhtiö polttaa tällä hetkellä enemmän kivihiiltä kuin yksikään muu energiayhtiö Suomessa. Sitä kuluu miljoona tonnia vuodessa. Kaupungin energiapolitiikasta ja sen tulevaisuudesta puhuminen on varmaan sen verran kiusallista, että mukavampi keskittyä ruokalautasiin.

Keskustelussa sentään joku muisti, että ulkomailta rahdatun soijan ja ns. kaurakermojen sisältämien palmuöljyjen hiilijalanjäljet ovat varsin mittavat, semminkin jos sademetsää on plantaasien alta raivattu. Jopa terveys­vaikutuksista voidaan perustellusti olla montaa mieltä.

Entäpä kun ikäihminen jättää piintyneiden makutottumustensa vuoksi kotipalvelun uudet ruuat syömättä ja ravinnon saanti ja sitä myöden terveydentila heikkenee. Joku huolestui allergioista ja ravintosuosituksista, ja toinen epäili koko ilmastonmuutosta.

Ihmispolo syyllistettiin argumenteissa ainoaksi nisäkkääksi, joka täysi-ikäisenäkin juo toisen eläinlajin maitoa. Siinä vaiheessa oli varmaan paikallaan muistuttaa, että ”ihminen on myös ainoa eläinlaji, joka keskustelee asiasta kaupunginvaltuustossa!”

Helsingin valtuuston poukkoileva keskustelu on kuvaavaa tämän päivän identiteetti­politiikalle. Tähänkin asti Helsingin ruokapalveluissa on ollut tarjolla kasvisvaihtoehdot ja vegaaniruuat.

Ihmisten valinnanvapautta ruokavalionsa suhteen on kunnioitettu, ja samalla pidetty huolta monipuolisesta, ravitsevasta ja kustannus­tehokkaasta ruokatarjoilusta. Tämä ei osalle päättäjistä riitä.

Maatalous ja ruuantuotanto haluttiin jälleen istuttaa ilmastosyyllisten penkille. Jos ei nyt koko maailma, niin ainakin Helsinki pelastuu luopumalla maidosta ja lihasta. Tätä päätöstä ei pidä jättää kansalaiselle itselleen, vaan tiedostavin kansanosa voi tehdä sen toisten puolesta. Näinhän se on kaikissa totalitaarisissa ideologioissa.

Surullisinta näissä keskusteluissa on se, että suomalaisen maatalouden mittavat mahdollisuuden hiilen­sidonnassa ja kiertotaloudessa halutaan tyystin sivuuttaa.

Ulkomailta tuodut eksoottiset bataatit, hirssit ja maissit syrjäyttävät kouluruuassa kotimaiset perunat, juurekset ja viljat. Soija ja tofu kirii lähiruuan edelle.

Julkisilla hankinnoilla, joissa vaatimalla mm. suomalaisen tuottajan noudattamia eläinsuojelu- ym. kriteerejä, voitaisiin suunnata ruoka­palveluiden hankintoja kotimaisille tuottajille ja lähiruokaan. Samalla tulisi huolehdittua hiilijalanjäljestä, puhtaasta ja ravitsevasta ruuasta ja kotimaisen tuotannon tulevaisuudesta.

Voi kun me kuntapäättäjät ymmärtäisimme, miten paljon hyvää voimme halutessamme saada aikaa. Sen sijaan, että uppoamme Helsingin tyyliin yksisilmäiseen identiteetti­politiikan suohon.

”Ei heräteostoksia valtion velalla”

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Essayah´n mielestä alkukesällä hallitusohjelmakeskustelussa esiin nostetut huolet Rinteen hallitusohjelman epärealistisesta talouspohjasta ja työllisyysodotuksista alkavat näkyä yhä selvemmin ennusteissa. KD peräänkuuluttaa kestävän talouspohjan säilyttämistä, jossa epärealistiset odotukset eivät ole budjetin kivijalka.

– Julkisen talouden pitkäjänteistä kehittämistä ei tulisi nyt laiminlyödä, vaan päätöksissä tulee korostua pitkäntähtäimen kestävät ratkaisut, jotta myös tulevaisuudessa voidaan kantaa huolta yhteiskunnan heikommista, Essayah korosti KD:n ryhmäpuheenvuorossa, kun eduskunta kävi lähetekeskustelua valtion vuoden 2020 talousarvioesityksestä.

KD:n mielestä hallituksen esittämät veronkiristykset ja polttoaineveron korotus syövät erityisesti kuluttajien ostovoimaa, jota tässä synkkenevän maailmantalouden sekä viennin haasteiden keskellä juuri tarvittaisiin.

– Suunnitellut veronkiristykset tulevat myös rokottamaan muun muassa autoa työmatkoilla tarvitsevia haja-asutusseutujen ihmisiä, eivätkä näin ollen edistä koko maan asuttuna pitämistä.

Hallitukselta odotetaan nyt vastuullista ja esimerkillistä taloudenhoitoa. Heräteostoksia valtionvelalla ei tulisi tehdä.

– Esimerkiksi erityisavustajien ja valtiosihteereiden palkkaukseen varattujen määrärahojen merkittävä lisääminen ei puhu vastuullisuuden puolesta. Vaikka valtiobudjetin mittakaavassa kyse ei ole sen kaatavasta meno-osuudesta, osoittaa se hallituspuolueiden ahneutta.

– Myöskään tavalliset menonlisäykset valtion omaisuutta myymällä eivät ole kauaskantoista talouspolitiikkaa. Varsinaiset tulevaisuusinvestoinnit uusiin infrahankkeisiin jäävät nyt selvittelyyn.

Essayah`n mukaan syntyvyyshaaste ja lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen näkyvät hallituksen toiminnassa kuitenkin valitettavan vähän.

– Perhevapaiden käytön tulee olla joustavaa ja niissä pitää korostua perheiden valinnanvapaus. Hallitukselta odotetaan nyt näkyvämpää ulostuloa lapsiystävällisen politiikan kanssa, jota se toivottavasti haluaa ajaa!

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellussa lakiluonnoksessa ehdotetaan, että ympärivuorokautisen hoivan sitova hoitajamitoitus tulisi voimaan elokuussa 2020, mutta kaavaillun 0,7:n mitoituksen voisi alittaa siirtymäaikana, joka kestäisi huhtikuuhun 2023.

– Ei ole varmaankaan sattumaa, että vastuu mitoituksen toteutumisesta osuu ratkaisevasti seuraavalle hallitukselle. Rahaa tälle uudistukselle ei yksinkertaisesti löytynyt.

Ryhmäpuheenvuoro valtion vuoden 2020 talousarvion lähetekeskustelussa 8.10.2019

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah
Ryhmäpuheenvuoro valtion vuoden 2020 talousarvion lähetekeskustelussa 8.10.2019

Arvoisa puhemies,

Alku kesästä kävimme tässä salissa keskustelua Antti Rinteen hallituksen ohjelmasta. Me Kristillisdemokraatit nostimme huolemme erityisesti siitä, että hallitusohjelman talouspohja oli rakennettu vahvasti oletukselle talouskasvun säilymisestä ja työllisyyden lisääntymisestä, vaikka asiantuntija-arviot osoittivat jo muuta.

Nyt näistä keskusteluista on aikaa noin nelisen kuukautta. Tuolloin ollut vahva oletus on jo nyt valitettavasti vahvistunut monissa ennusteissa. Eilinen Valtiovarainministeriön ennuste oli suoraa puhetta; päätetyillä toimenpiteillä julkisen talouden tasapainotilaa ja työllisyystavoitetta ei saavuteta, lisähaasteena euroalueen ja maailmantalouden kasvun hiipuminen, ja siten vientikysynnän hidastuminen. Vuonna 2023 hallituksella on käsissään 3,7 miljardin alijäämä.

Ilman kestävää taloutta ei ole yhteiskuntaa, joka pystyy huolehtimaan vanhuksista, sairaista ja lapsista. Julkisen talouden pitkäjänteistä kehittämistä ei tulisi nyt laiminlyödä, vaan päätöksissä tulee korostua pitkäntähtäimen kestävät ratkaisut, jotta myös tulevaisuudessa voidaan kantaa huolta yhteiskunnan heikommista.

Maailmantalouden heikkenemisen estämiseen pystymme vaikuttamaan rajallisesti, mutta sen sijaan nyt tehtävillä päätöksillä on jopa ratkaiseva vaikutus esimerkiksi siihen, mihin suuntaan suomalaisten ostovoima kehittyy. Hallituksen esittämät veronkiristykset ja polttoaineveron korotus syövät erityisesti kuluttajien ostovoimaa, jota tässä synkkenevän maailmantalouden sekä viennin haasteiden keskellä juuri tarvittaisiin. Suunnitellut veronkiristykset tulevat myös rokottamaan muun muassa autoa työmatkoilla tarvitsevia haja-asutusseutujen ihmisiä, eivätkä näin ollen edistä koko maan asuttuna pitämistä.

Työllisyyden ja ihmisten arjen sujuvuuden kannalta pidämme myös tärkeänä, että hallitus luopuu suunnitelmistaan leikata kotitalousvähennystä. Omassa vaihtoehtobudjetissa tulemme esittämään vähennyksen säilyttämistä, sillä kotitalousvähennykseen oikeuttavilla kotitalous- sekä hoiva- ja hoitotöillä on tärkeä merkitys arjessa pärjäämisen kannalta, ja sillä luodaan työpaikkoja.

Työllisyyden parantamiseksi on uskallettava edistää paikallista sopimista, työn tuottavuuden parantamista, ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisen helpottamista ja työttömyys- ja sosiaaliturvan uudistamista.  Niitä odotellessa!

Hallitukselta odotetaan nyt vastuullista ja esimerkillistä taloudenhoitoa. Heräteostoksia valtionvelalla ei tulisi tehdä. Esimerkiksi erityisavustajien ja valtiosihteereiden palkkaukseen varattujen määrärahojen merkittävä lisääminen ei puhu vastuullisuuden puolesta. Vaikka valtiobudjetin mittakaavassa kyse ei ole sen kaatavasta meno-osuudesta, osoittaa se hallituspuolueiden ahneutta. Myöskään tavalliset menonlisäykset valtion omaisuutta myymällä eivät ole kauaskantoista talouspolitiikkaa. Varsinaiset tulevaisuusinvestoinnit mm. uusiin infrahankkeisiin jäävät nyt selvittelyyn.

Syntyvyys on laskenut jo kahdeksana vuonna peräkkäin, eikä kuluva vuosi näytä tuovan muutosta negatiiviseen kehitykseen. Me kristillisdemokraatit kannamme huolta erityisesti lapsiperheiden tulevaisuudesta. Syntyvyyshaaste ja lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen näkyvät hallituksen toiminnassa kuitenkin valitettavan vähän. Tarvitsemme lapsiystävällistä politiikkaa, jossa lapsivaikutukset ovat yksi keskeinen arviointialue uudistuksia tehtäessä. Perheiden hyvinvointi on keskeinen tekijä koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

Perheiden toiveita ja tarpeita tulee kuunnella. Perhevapaiden käytön tulee olla joustavaa ja niissä pitää korostua perheiden valinnanvapaus. Väestöliiton perhebarometri myös osoittaa, että valinnanvapaus on perheiden tahto. Suomalaiset myös haaveilevat suuremmista perheistä kuin he todellisuudessa saavat.

Viime aikaisessa keskustelussa lasten hankkimatta jättäminen on rinnastettu jopa ilmastoteoksi. Tällainen rinnastus on täysin ihmisarvon vastaista ja herättää syvää huolta yhteiskuntamme lapsivastaisesta asenteesta. Hallitukselta odotetaan nyt näkyvämpää ulostuloa lapsiystävällisen politiikan kanssa, jota se toivottavasti haluaa ajaa!

Kristillisdemokraatit kantavat huolta mielenterveysongelmien lisääntymisestä ja toisaalta palveluiden liian heikosta saatavuudesta. Esimerkiksi psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneiden nuorten määrä on kasvanut merkittävästi lähes koko maassa eikä hoidoksi auta enää perusterveydenhuollon sektoripalvelut. Myös lasten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet.

Erityisesti matalankynnyksen -ja ennaltaehkäisevien palveluiden tarve on merkittävä. Tarvitaan enemmän resursseja, mutta myös parempia ja koordinoidumpia toimintamalleja mm. palveluiden saatavuus osana työllisyyspalveluita. Laitettavat resurssit maksavat itsensä tulevaisuudessa takaisin, kun ihmiset voivat paremmin. Tärkeää on, että pidämme kaikki mukana!

Ikäihmisten määrän voimakkaasti kasvaessa vanhustenhoitoon, kotipalveluihin ja omaishoitoon tarvitaan merkittäviä panostuksia. Ikäihmisten kuntoutusta, ennaltaehkäisevää ja toimintakykyä parantavaa tai sitä ylläpitävää kuntouttavaa otetta on aivan liian vähän.

Eduskuntavaalien alla kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat toteuttamaan hoitajamitoituksen. Asiaa veivät tuolloin aktiivisesti eteenpäin erityisesti hallituksessa nyt olevat vasemmistopuolueet. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tuo lupaus jäi enemmän tai vähemmän vaalipaneeleihin.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellussa lakiluonnoksessa ehdotetaan, että ympärivuorokautisen hoivan sitova hoitajamitoitus tulisi voimaan elokuussa 2020, mutta kaavaillun 0,7:n mitoituksen voisi alittaa siirtymäaikana, joka kestäisi huhtikuuhun 2023. Ei ole varmaankaan sattumaa, että vastuu mitoituksen toteutumisesta osuu ratkaisevasti seuraavalle hallitukselle.

Rahaa tälle uudistukselle ei yksinkertaisesti löytynyt. Kristillisdemokraatteja ihmetyttää kyllä se, että rahaa löytyi moneen muuhun, mutta vanhuksille asti se ei riittänyt. Samoin kävi kieltämättä myös opiskelijoille, joille vasemmisto lupasi nostaa opintorahan välittömästi 101 euroa kuukaudessa, mutta nyt lisäys onkin vain noin 1,5 euroa kuukaudessa; uupumaan jää vain vajaa satanen!

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraatit löytävät hallituksen esittämästä valtion talousarvioesityksestä toki myös paljon kannatettavia esityksiä ja tavoitteita. Peräänkuulutamme kuitenkin kestävän talouspohjan säilyttämistä, jossa epärealistiset odotukset eivät ole budjetin kivijalka. Kestävän kehityksen tavoin rakennetaan budjetti myös tulevaisuutta ajatellen. Meillä on oltava mahdollisuus jatkossakin pitää huolta heikoimmassa asemassa olevien perusturvasta ja palveluista sekä rakentaa kestävää perustaa uusille sukupolville.