Ajankohtaista

RSS

Terveydenedistämisen kannustinta parannettava

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien 60-vuotisjuhlavuoden maakuntakiertueen avaustilaisuudessa Joensuussa puhunut puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah vaatii terveydenedistämisen nostamista sote-uudistuksen keskiöön ja sen kannustimen parantamista.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehokasta toteuttamista ihmisten arkiympäristöissä. Ilman terveydenedistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn ottamista tosissaan sote-uudistus ei tule onnistumaan, olipa malli mikä hyvänsä, Essayah summasi.

– Maakuntien rahoituslaissa on kaavailtu terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen yhden prosentin ns. hyte-kerrointa, joka on riittämätön luomaan todellista kannustinta laaja-alaisen ja poikkihallinnollisen asian järjestämistehtävän toteuttamiseen. Toteutuneen toiminnan ja tulosten perusteella on tarkoitus kannustaa maakuntaa laaja-alaisesti kansansairauksien ehkäisyyn, ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseen.

– Haasteena on, että sote-uudistuksessa vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy kunnilla, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien järjestettäväksi. Maakunnissa pitäisi ratkaista, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuu osana järjestämistehtävää, ja miten varmistetaan toimeenpanon johtaminen. Tässä muutoksessa on tärkeä varmistaa, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ehkäisevät palvelut muodostavat jatkossakin kansalaisen kannalta vaikuttavan kokonaisuuden ja että vastuu ja resurssit säilyvät.

– Erityisesti on nostettava esille ikäihmisten toimintakyvyn edistäminen. Esimerkiksi ikäihmisten arkiliikunnan tukemisella voidaan vaikuttaa mm. lihasvoiman ja tasapainon parantumiseen. Liikunta hidastaa toimintavajausten syntyä ja parantaa omatoimisuutta. Tällä puolestaan on suuri merkitys vanhustenhoidon kustannusten kasvun hillitsemisessä, muistutti Essayah.

Ratkeaako soten solmut?

Kirjoitettu kirjoittajana

Sote-uudistuksen puuttuva palanen eli perustuslakivaliokunnan noottien pohjalta uudistettu valinnanvapauslaki saapui vihdoin eduskuntaan.  Mikä sitten muuttui?

Merkittävin muutos on julkisen puolen yhtiöittämispakon poistuminen; sosiaali- ja terveyspalvelut ovat nyt maakunnan liikelaitoksessa. Toisaalta tämä muutos voi taas olla ongelmallinen EU-valtiotukisäännösten kannalta, koska julkinen toimija ei voi mennä konkurssiin. Niinpä esitys taiteilee Suomen perustuslakivaliokunnan kannan ja EU:n kilpailuoikeuden linjausten välimaastossa. Tämä voi olla riski, jonka toteutuminen tiedetään aikaisintaan 2022. Silloin nimittäin toinen perustuslakivaliokunnan edellyttämä muutos eli vaiheittainen voimaantulon asiakasseteleiden ja hammashoidonkin osalta toteutuu.

Sote-keskuksissa on myös oltava tarjolla vähintään kahta erikoisalan palvelua maakunnan harkinnan mukaan. Lisäksi perustuslakivaliokunta linjasi, että julkiset hallintotehtävät kuuluvat viranomaisille eli lähtökohtaisesti maakunnan liikelaitokseen. Tämä puolestaan rajoittaa sote-keskusten sosiaalipalvelut neuvontaan ja ohjaukseen, ja maakunnan liikelaitoksen sosiaalityöntekijöiden vierailuihin.  Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoiteltu integraatio huolestutti jo ennen tätäkin, eikä asiantila tällä kohene.

Jo joulukuussa hallitus muutti esitystään siltä osin, että maakuntia ei lähtökohtaisesti velvoiteta tarjoamaan asiakasseteleitä erikoissairaanhoidossa. Tämä KD:nkin vastustama velvoite olisi pahimmillaan vaarantanut julkisten sairaaloiden päivystyksen. Asiakasseteliä on kuitenkin tarjottava, mikäli potilas ei pääse erikoissairaanhoidon hoitotakuun määräajassa maakunnan liikelaitoksen palveluihin. Sinällään järkevän kuuloinen linjaus on kuitenkin perustuslakivaliokunnassa vielä tiukassa syynissä, sillä se saattaa rikkoa taas maakunnan itsehallintoa.

Perustuslakivaliokunnan edellyttämien muutosten lisäksi valinnanvapauden taustalla olevaa rahoitusmallia eli asiakkaasta sote-keskukselle maksettavaa ns. kapitaatiokorvausta on matkan varrella pyritty parantamaan. Edelleen pelkona on, että malli kannustaa houkuttelemaan asiakkaaksi terveempää väestönosaa. Seurauksena voi olla sekä terveen väestönosan ylihoitamista että enemmän palveluja tarvitsevien alihoitamista. Myös vaikutusarvioissa mainitaan kermankuorinnan sekä ns. pyöröovi-ilmiön riskit. Yksityinen toimija voi säästää kustannuksia siirtämällä potilaan hyvin nopeasti eteenpäin maakunnan liikelaitoksen hoidettavaksi. Niillä alueilla ja niissä väestöryhmissä, joissa valinnanvapaus optimaalisesti toteutuu, asiakkaan asema ja oikeudet vahvistuvat.

Kristillisdemokraatit ovat suhtautuneet sote-uudistukseen rakentavalla tavalla. Viime kaudella ajamamme malli pienillä parannuksilla ei hallitukselle kelvannut, vaan mukaan tulivat maakuntahallinto ja useampaan kertaan viilattu valinnanvapausmalli. Näihin molempiin pitäisi valiokuntakäsittelyssä saada edelleen parannuksia, jotta uudistusta voi viedä eteenpäin. Kaikkien puolueiden jakamat alkuperäiset tavoitteet – yhdenvertaisuus, integraatio ja kustannusten hillintä –  eivät muuten toteudu.

Sari Essayah, kansanedustaja, pj. KD
[email protected]

 

Seuraavaksi sosiaaliturvan uudistus

Kirjoitettu kirjoittajana

Sote- ja maakuntauudistusta koskevat lait ovat eduskunnassa kesken käsittelyn; eikä uudistuksen kivikkoisella polulla näytä juuri helpommalta tuoreimman valinnanvapaus-osion valmistuttua. Niinpä poliittisen keskustelun keskiöön puolueet ovat viime viikkoina nostaneet niin työttömyys- kuin sosiaaliturvan uudistamisen.

Tästä ns. sotu-uudistuksesta uumoillaan vaalien jälkeisen tulevan hallituksen suurinta reformihanketta. Vaikeuskerroin ei ole ainakaan sote-soppaa vähäisempi. Miten yhdistää työtulot, sosiaaliturva ja verotus? Nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän ongelmia ovat edellä mainitun haasteen lisäksi erilaiset byrokratialoukut ja aikaviipeet.

Kristillisdemokraatit ovat vuodesta 2015 esittäneet kannustavan perusturvan –mallia, joka perustuu Iso-Britannian Universal Credit järjestelmään. Mallin perusidea on yhdistää erityyppiset perusturvaetuudet yhdeksi, jossa huomioidaan mm. perhetilanne ja asumisjärjestelyt. Tuki on harkinnanvarainen ja vähenee ilman kynnyksiä tulojen kasvaessa. Mallin käyttöönotto edellyttää reaaliaikaista tulorekisteriä, joka otetaan Suomessa käyttöön ensi vuonna.

Asiakkaan näkökulmasta mallin suurimpia hyötyjä on ns. yhden luukun periaate. Kymmenien eri tukilomakkeiden ja selvitysten viidakosta päästään yhteen hakemukseen, jota päivitetään vain tarvittaessa olosuhteiden tai perhetilanteen muuttuessa. Työmarkkinoille hakeutumista ei hankaloittaisi paperisota eikä aikaviipeet. Nythän työtön saattaa joutua viikoiksi tilanteeseen, jossa rahaa ei tule mistään. Harmillisesta takaisinperinnästäkin vältytään suurelta osin, kun tuet ja palkat sovitetaan yhteen jo maksettaessa.

Kannustavan perusturvan ”kannustavuus” tulee siitä, että lyhytaikaisen ja osa-aikaisenkin työn vastaanottaminen olisi kannattavaa. Nykyisessä järjestelmässähän on kannattavaa työllistyä pääosin työttömyyttä edeltäneelle palkkatasolle. Nykyään moni joutuu myös ”kikkailemaa” työsuhteiden kanssa, etteivät esimerkiksi keikkatyöt lisää tuloja yli sosiaaliturvaetuuksille määritellyn 300 euron suojaosuuden. Euronkin ylitys voi johtaa absurdiin tilanteeseen, jossa etuuksien pienentyminen, verotus ja työmatkakulut syövät työtulojen kasvun. Olisi siis kannattavampaa olla ottamatta vastaan työtä kuin työllistyä. Tämä on järjestelmän paha valuvika!

KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselän tästä mallista kirjoittama kirjanen ”Kannustava perusturva” on saanut alan professoreilta arvostavia näkemyksiä ja kiinnostanut myös muiden puolueiden poliitikkoja. Jopa siinä määrin, että eräskin puolue yritti omia mallia vanhan hääkaavan mukaan; ”jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua ja jotain sinistä”.

Tuoreessa raportissaan myös OECD ryhtyi suosittamaan vastaavaa mallia Suomelle. OECD:n laskelmien mukaan sosiaaliturvamallin muutos nostaisi jopa 90 000 ihmistä köyhyydestä. Sen sijaan hallituksen meneillään olevan kokeilun mukainen perustulo, jota mm. Vihreät ovat voimakkaasti ajaneet, ei toimi. Perinteinen perustulo itse asiassa vain siirtää kannustinloukkuja tuloasteikolla eteenpäin, on erittäin kallis ja syö mallin korkeamman verotuksen kautta maksavan keskiluokan ostovoimaa. KD vastusti hallituksen perustulokokeilua, koska meidän mielestä sekin 20 miljoonaa olisi voitu säästää toteuttamiskelpoisen mallin kokeiluun.

On selvä, että minkään maan uudistusta ei voi suoraan siirtää toiseen, mutta kannustava perusturva on varteenotettava malli reformin pohjaksi. Sosiaaliturvan uudistaminen kaipaa kaverikseen myös panostusta työttömien palveluihin, kun työttömyystuesta tulee osa yhdistettyä perusturvaa. Parjatun aktiivimallinkin suurin ongelma on, että työvoimapalveluita ja työmahdollisuuksia, joihin osallistumalla työtön voisi osittaa aktiivisuutensa, on varsin epätasaisesti eri puolilla Suomea. Tarvitaan enemmän yksilökohtaisia työllistymistä edistäviä palveluja, jotta työttömiä saataisiin ohjattua ja autettua avoimiin työpaikkoihin. Kannustava perusturva ei passivoi, vaan auttaa ihmisiä työelämään.

Minne vie Saksan tie?

Kirjoitettu kirjoittajana

Saksan vaaleja, kivuliaita hallitusneuvotteluja ja lopulta demareiden jäsenäänestystä seurattiin tarkoin joka puolella EU:ta. Kyse on Unionin suurimman talouden ja nettomaksajamaan hallitusohjelmasta, jonka linjaukset luovat askelmerkkejä koko Unionin tulevaisuudelle Brexitin jälkeisessä tilanteessa.

Kristillisdemokraattien Angela Merkel joutui taipumaan monessa, ja sosialidemokraatit saivat läpi hallitusohjelman EU-osioon merkittäviä EU:n syvenevää integraatiota ajavia linjauksia. Saksassa ollaan nyt valmiita lisäämään rahoitusta EU:n budjettiin seuraavalla rahoituskaudella ja budjetin solidaarisuutta korostetaan. Hallitussopimuksessa pyritään myös EU-komission aiemmin esittämään erilliseen euroalueen budjettilinjaan, josta muokattaisiin myöhemmin euroalueen oma budjetti. Euroopan vakausmekanismista EVM:stä halutaan Euroopan Valuuttarahasto. Lisäksi jäsenmaiden budjetteja kontrolloitaisiin ja koordinoitaisiin yhä enemmän.

Sanalla sanoen Sdp:n Martin Schulzin tavoitteena oleva Euroopan Yhdysvallat heijastuu monen linjauksen takana. Nämä ajatukset resonoivat täysin Ranskan presidentti Emmanuel Macronin suunnitelmien kanssa. Nähtävissä onkin vanhan Saksa-Ranska-akselin vahvistuminen uudelleen.

Saksan EU-linjan muutos on monella tavalla Suomelle haastavaa. Suomi on perinteisesti pystynyt nojaamaan Saksan nihkeyteen yhteisvastuun ja EU-budjetin kasvattamisessa. Nettomaksajamaiden intresseissä on ollut kansallisesta hallituspohjasta riippumatta tukea markkinatalouden perusperiaatteita, sijoittajavastuuta, markkinakuria ja oman vastuun merkitystä.

Monien EU-maiden sosiaaliturva-, työttömyys- ja eläkejärjestelmät kaipaavat kipeästi uudistuksia. Mikäs sen kätevämpää, kun vaikeat ja ennen kaikkea kalliit rakenteelliset ratkaisut voitaisiin edes osin vyöryttää muiden maksatettavaksi. Tähän saakka erilaiset sosiaaliturvaan ja koulutukseen liittyvät politiikka-alueet on selkeästi perussopimusten mukaisesti haluttu pitää jäsenmaiden kompetenssissa. Nyt Saksan tukemat komission uudet avaukset lähtevät ”erityistarpeiden kuten kilpailukyvyn, nuorisotyöttömyyden ja pankkiunionin varautumisjärjestelyiden” tukemisesta yhteisestä budjetista. On selvää, että tällaisten erityistarpeiden huomioiminen on syvästi kytköksissä jäsenmaiden poliittisiin linjauksiin kuten koulutukseen ja työmarkkinoihin.

Suomen hallitukselta tarvitaan nyt selkeitä kannanottoja. Vääntö vuoden 2020 jälkeen noudatettavasta rahoituskehyskaudesta on kova, kun Ison-Britannian vuotuinen 7 mrd:n euron nettomaksuosuus EU:n budjettiin poistuu. Suomen saanto EU-budjetista on perinteisesti ollut hyvä osasta maatalous- ja aluekehitysrahoista. Näistä komissio olisi kuitenkin valmis eniten leikkaamaan. Suomelle tämä tarkoittaa väistämättä nettomaksuosuuden kasvamista, vaikka kansallinen maksuosuus onnistuttaisiinkin pitämään nykyisessä noin prosentin tasossa BKT:sta.

Näillä linjauksilla on väistämättä aluepoliittinen ulottuvuuskin. Itä- ja Pohjois-Suomen etu on ollut pohjoisen harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien painoarvo koheesiopolitiikassa ja toisaalta elinkeinorakenteesta johtuen myös maatalousrahoilla on ollut merkityksensä. On surullista, jos rahoituskehysmuutosten suurin maksaja on maataloustuotanto ja Itä- ja Pohjois-Suomi.

Suomen on tiukasti vaadittava EU:lle laihdutuskuuria, jossa byrokratiaa ja turhaa sääntelyä karsitaan sekä virkamiesten määrää vähennetään Brexitin suhteessa. Samalla on pidettävä mielessä, että EU-budjettia huomattavasti suuremmat ”kuprut” syntyvät erilaisten yhteisvastuullisten rahastojen kautta, joissa määräenemmistöpäätösten lisääminen poistaisi pienten jäsenmaiden viimeisimmänkin mahdollisuuden; veto-oikeuden. Pienten jäsenmaiden näkökulmasta tällainen muutaman suuren jäsenmaan valta-asema uhkaa unionin jäsenmaiden kohtuullisen tasavertaisuuden toteutumista. Edessä on tärkein neuvotteluvuosi sitten EU-liittymissopimuksen.

Maakuntavaalien ehdokaslistoja lyhennettävä

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah esittää, että maakuntavaalien ehdokaslistoja lyhennettäisiin niin, että ehdokkaita saisi olla yhtä listaa kohti enintään niin paljon, kuin on maakuntavaltuustopaikkoja. Eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen mukaan jokainen puolue saisi asettaa ehdokkaita puolitoista kertaa niin paljon, kuin maakuntavaltuustoon valitaan jäseniä. Periaate on sama kuin kuntavaaleissa.

– Maakuntavaalien äänestysprosentti uhkaa jäädä jopa EU-vaaleja pienemmäksi tuoreen Kunnallisalan Kehittämissäätiön KAKS tutkimuksen perusteella. Maakuntavaaleissa on täysin uudet vaalipiirit, ja äänestäjille uusi ja vaikeasti hahmottuva päätöksenteon kokonaisuus. Valtava ehdokasmäärä ei ainakaan lisää äänestysinnokkuutta, Essayah arvioi tänään Porissa.

– Yksinkertaiset listat ovat myös ehdokkaiden kannalta järkevämmät. Kaikki halukkaat varmasti mahtuvat mukaan, ja suuri joukko valitsematta jääneitä ehdokkaita pienenee edes hiukan.

Essayah ei kuitenkaan lämpene RKP:n ja Vihreiden esittämälle ajatukselle rajata kansanedustajien vaalikelpoisuutta maakuntavaaleissa.

– Niin kauan kuin vaalipiirijako- ja d´Hontin vaalijärjestelmä suosii suuria puolueita, ehdokasasettelussa ei kannata antaa tasoitusta. Tulevaisuudessa kun mahdolliset maakuntavaalit ja kuntavaalit järjestetään yhtä aikaa, pohdinta lienee puolueissa näiden vaalien ehdokasasettelun kesken helpompaa.

Riskinottoa sotella

Kirjoitettu kirjoittajana

Sote-uudistuksen ennestäänkin kivikkoiselle valmistelupolulle tipahti viime viikolla varsinainen järkäle. EU-tuomioistuin nimittäin kumosi komission aiemman tulkinnan, jonka mukaan Slovakian terveydenhoitojärjestelmään ei sisältyisi taloudellista toimintaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tarkoittamalla tavalla. Mitä tekemistä Slovakia-päätöksellä on sitten Suomen soten kanssa?

Hallituksen jo kertaalleen muuttaman valinnanvapauslain yleisperusteluissa Slovakiaa käsitellään vastaavana mallina, jossa terveydenhuollon markkinan avaaminen mahdollistaisi verovaroin toimivan julkisen tuottajan samoilla markkinoilla. Tästä asetelmasta voi syntyä kilpailuneutraliteettiongelma, sillä verovaroin rahoitettu julkinen toimija, esimerkiksi maakunnan liikelaitos, on eri asemassa vaikkapa korko- tai konkurssiriskien suhteen yksityisten yritysten rinnalla.

Sipilän hallitus ottaa suuren riskin, kun se ei ole lähtökohtaisesti selvittänyt valitsemansa mallin yhteensopivuutta EU:n kilpailuoikeudellisten valtiontukisääntöjen kanssa. Jo valinnanvapausmallin asiantuntijalausunnoissa mm. Korkein hallinto-oikeus esitti tätä. Pahimmillaan muutaman vuoden kuluttua Suomen valtio maksaa yksityisille firmoille vahingonkorvauksia, ja julkisen puolen pakkoyhtiöittäminen on edessä.

Sosiaali- ja terveyspolitiikka politiikkasektoreina sinällään kuuluvat edelleen kansalliseen päätäntävaltaan perussopimusten pohjalta. Jos Suomi haluaisi jatkaa mallilla, missä tuottamisvastuu olisi perusterveydenhuollossa edelleen julkisella sektorilla, niin mikään mahti, edes EU, ei voi sitä estää. Sen sijaan hallitus on nyt avaamassa valitsemallaan valinnanvapausmallilla yhteisen markkinan, jolloin kaikki kilpailuneutraliteetti ym. kilpailun vapauttamiseen liittyvät säännökset astuvat kuvaan. Kun kansallista rajaamista on kerran purettu, sen jälkeen ei ole mahdollisuutta millään tavalla suosia julkista tuottajaa enemmän kuin yksityistä, tuli rahoitus mistä tahansa.

Hallituksen taholta valmistelussa on vedottu siihen, että EU-komission kannan saaminen Suomen valinnanvapausmallista ei olisi mahdollista ilman merkittävää viivytystä sote-uudistukselle. Sote-uudistuksen aikaansaaminen on toki välttämätöntä, mutta ihmetellä täytyy, miksi hallitus ei ole selvittänyt ajamansa valinnanvapausmallin kilpailuneutraliteetti-kysymyksiä. Vai näinkö tämän pitikin mennä?

Essayah arvostelee varhaiskasvatuksen suuria ryhmäkokoja: hätähuuto lasten puolesta on kuultava nyt!

Kirjoitettu kirjoittajana

– Koulutuksen tasa-arvo lähtee laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatukseen ja koulutukseen tehdyt säästöt nakertavat tulevaisuuden sukupolven hyvinvoinnin perustaa. Tätä kristillisdemokraatit eivät voi hyväksyä, sanoi puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah Kristillisdemokraattien ryhmäpuheessa. Eduskunta keskusteli tänään opposition yhteisestä välikysymyksestä, jonka aiheena oli koulutuksen tasa-arvo.

Essayah nosti puheessaan esille julkisuuteen tuodut karut esimerkit päiväkotien arjesta ja ylisuurista lapsiryhmistä. Hän ihmetteli hallituksen ristiriitaista toimintaa varhaiskasvatuksen suhteen.

– Opetusministeri on voimakkaasti profiloitunut sen puolestapuhujana, että pienistä lapsista yhä useampi siirtyisi kotihoidosta kunnallisen varhaiskasvatuksen piiriin. Samanaikaisesti tämä hallitus on heikentänyt varhaiskasvatuksen laatua kasvattamalla jo ennestään suuria varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, hän sanoi.

– Mitkä ovat suurissa ja hallitsemattomissa lapsiryhmissä vietettyjen vuosien vaikutukset lasten myöhempään koulumenestykseen ja ihmissuhteisiin? Kuinka moni erityistä tukea tarvitseva lapsi jää kokonaan jalkoihin suuressa lapsijoukossa? Tämä hätähuuto lasten puolesta on kuultava nyt! Essayah vetosi.

Kristillisdemokraatit ovat alusta asti vastustaneet varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokojen suurentamista ja esittäneet vaihtoehtobudjeteissaan lisärahaa ryhmäkokojen pienentämiseen.

***

Välikysymys koulutuksen tasa-arvosta

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenvuoro 28.2.2018

Sari Essayah

Arvoisa puhemies,

Suomalaiset ovat menneinä vuosikymmeninä saaneet nauttia kansainvälisesti mitattuna korkealaatuisesta ammatillisesta koulutuksesta ja korkeakoulutuksesta. Suomalaiseen osaamiseen on voinut luottaa, mutta miten on tulevaisuudessa? Hallituksen tekemien koulutusleikkausten myötä yhä suurempi osa koulutuksesta toteutetaan omaehtoisena verkko-opiskeluna. Tämä ei voi olla vaikuttamatta osaamiseen etenkin vahvoja käytännöntaitoja vaativilla aloilla.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy kaikkiin huoliin, joita välikysymyksessä on esitetty, mutta erityisesti nostamme esille lähi- ja pienryhmäopetuksen vähentymisen niin ammatilliseen kuin korkeakoulutukseen tehtyjen leikkausten myötä. Ei ole ihme, että moni opiskelija menettää motivaationsa ja putoaa koulutuskelkasta kesken matkan. Tässä on kyse sukupolvien välisestä tasa-arvosta. Nuorilla ikäluokilla on oikeus laadukkaaseen koulutukseen.

Koulutus luo pohjan Suomen menestymiselle. Kun koulutuksen laadusta tingitään, tingitään osaamisesta. Laadukkaan koulutuksen saaneet, osaavat työntekijät, ovat korvaamattoman tärkeitä elinkeinoelämälle ja maamme kilpailukyvylle.  Ammatillisen koulutuksen säästöt ovat johtamassa myös alueelliseen epätasa-arvoistumiseen. Maaseudun elinvoiman kannalta on tuhoisaa, että koulutuspaikkoja vähennetään ja opetuspisteitä suljetaan pienemmiltä paikkakunnilta.

Arvoisa puhemies,

Koulutuksen tasa-arvo lähtee laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Opetusministeri on voimakkaasti profiloitunut sen puolestapuhujana, että pienistä lapsista yhä useampi siirtyisi kotihoidosta kunnallisen varhaiskasvatuksen piiriin. Samanaikaisesti tämä hallitus on heikentänyt varhaiskasvatuksen laatua kasvattamalla jo ennestään suuria varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat kertoneet julkisuudessa päiväkotiarjen karusta todellisuudesta. Mielestäni on kasvatusalan ammattilaiselta voimakkaasti sanottu, että ei itse toisi lastaan hoitoon päiväkotiin, jossa työskentelee. Näin totesi lastentarhanopettaja pääkaupunkiseudulta. Tämä hätähuuto lasten puolesta on kuultava nyt!

Kristillisdemokraatit ovat alusta asti vastustaneet varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokojen suurentamista. Olemme sitkeästi, jokaisessa vaihtoehtobudjetissa tällä kaudella esittäneet lisärahaa ryhmäkokojen pienentämiseen. Vahva kantamme on, että liian suuret lapsiryhmät vievät osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan mahdollisuudet kohdata ja huomioida lapsi tavalla, jota jokainen lapsi tarvitsee kehityksensä ja oppimisensa tueksi. Esimerkiksi Ruotsissa varhaiskasvatusryhmät ovat kaikissa ikäryhmissä kymmenen lasta pienemmät kuin Suomessa. Mitkä ovat suurissa ja hallitsemattomissa lapsiryhmissä vietettyjen vuosien vaikutukset lasten myöhempään koulumenestykseen ja ihmissuhteisiin? Kasvatammeko näin aikuisen huomiota vaille jääneiden käytöshäiriöisten sukupolvea? Kuinka moni erityistä tukea tarvitseva lapsi jää kokonaan jalkoihin suuressa lapsijoukossa?

Varhaiskasvatukseen ja koulutukseen tehdyt säästöt nakertavat tulevaisuuden sukupolven hyvinvoinnin perustaa. Tätä kristillisdemokraatit eivät voi hyväksyä.

Kristillisdemokraatit kehottavat hallitusta myös ripeästi korjaamaan säätiöiden ja rekisteröityjen yhdistysten ylläpitämien peruskoulujen, kuten kristillisten koulujen perusteettomasti leikatun kotikuntakorvauksen. Jokaisella lapsella on oikeus saada yhdenvertaiset ja riittävät resurssit perusopetukseensa riippumatta siitä, missä koulussa perusopetusta saa.

Arvoisa puhemies,

Samalla kun kehotamme nykyistä hallitusta korjaamaan koulutuspoliittista linjaansa vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä, kristillisdemokraatit odottavat, että nykyisten oppositiopuolueiden linja pitää myös vaalien jälkeen tulevassa hallituksessa, keitä meistä siellä sitten istuukin.

Arvoisa puhemies,

Näillä perusteilla Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy edustaja Aallon esittämään epäluottamuslauseeseen.

Essayah: On kohtuutonta ulosmitata omaishoidon tukea

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansanedustaja Sari Essayah peräänkuuluttaa selkeitä pelisääntöjä ulosottotoimintaan. Ulosottotoiminnassa tulee huomioida oikeus ja kohtuus. Samalla tulee selkeyttää ulosoton ohjeistusta niin, että kaikki erilaiset tulot huomioidaan samalla tavalla koko maassa. Erityisesti pienen omaishoidon tuen huomioiminen ulosotossa on Essayahin mielestä kohtuutonta.

– Omaishoidon tuki ei ole varsinainen palkka tai palkkio, vaan sosiaaliperusteinen tuki, jolla mahdollistetaan sairaan omaisen kotihoito.

Ulosottovirastolla on oikeus ulosmitata ulosottoon joutuneelta velalliselta kolmasosa palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta. Tässä yhteydessä myös lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot lasketaan palkkatuloksi. Sen sijaan sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole ulosmittauskelpoisia. Omaishoidon tuen osalta on ollut erilaisia käytäntöjä eri puolilla maata.

Essayah jätti aiheesta tänään kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Aihe nousi esille myös torstain kyselytunnilla.

Essayah: Myös maakuntatasolla muistettava lapsivaikutusten arviointi

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitää oikeina ja oikeutettuina lapsiasiainvaltuutetun huomioita lapsipolitiikan sirpaleisuudesta ja lapsivaikutusten arvioinnin heikkoudesta  tai jopa puuttumisesta kokonaan lapsia ja perheitä koskevien lakiesitysten yhteydestä.

– Talousarvion yhteydessä lapsivaikutusten arviointi olisi mielestäni kaikkein keskeisintä, jotta lasten puolesta puhuminen ei jää juhlapuheiden asteelle. Toivon, että hallitus ottaa vinkistä vaarin ja toteuttaa arvioinnin jo kevään kehyspäätöksen yhteydessä. Lisäksi toivon, että myös kunnissa ja mahdollisesti tulevissa maakunnissa tehtäisiin lapsivaikutusten arvioinnit ainakin talousarvion käsittelyn yhteydessä. Hyvin suuri osa lapsiperheiden tarvitsemista palveluista tuotetaan ja niistä päätetään kunnissa ja hallituksen suunnitelman mukaan tulevaisuuden maakunnissa, totesi Essayah.

Essayah käytti Kristillisdemokraattien puheenvuoron lapsiasiainvaltuutetun kertomuksen esittelyssä Säätytalolla keskiviikkona. Hän asettui myös tukemaan lapsiasiainvaltuutetun vetoomuksen toivetta luoda lapsipolitiikalle yhteiset tavoitteet ja konkreettiset mittarit sekä laatia kansallinen lapsipolitiikan strategia YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen pohjalta.

– Kuten vetoomuksessa todetaan: ”Tietoon, politiikan läpinäkyvyyteen ja jatkuvuuteen perustuvan päätöksenteon kannalta eduskunnan määrittämät mittarit ovat välttämättömät.” Eduskunnassa ei ole vielä tällä kaudella käyty laajempaa keskustelua lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisestä ja lapsiköyhyyden ehkäisystä. Lapsen puolesta –ryhmän keskustelualoite lapsiköyhyydestä jäi  vaille vastakaikua. Toivottavasti tämä tilanne korjataan pian, Essayah totesi.

Essayah: Oppositio mukaan valmistelemaan perhevapaauudistusta

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ehdottaa hallitukselle perhevapaauudistuksen parlamentaarista valmistelua.
– Perhevapaauudistus on yksi suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpiä rakenteellisia uudistuksia, joka vaikuttaa perheiden arkeen, työmarkkinoihin ja eläkekertymään. Sen vaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen, yli vaalikausien. Näin tärkeän uudistuksen valmistelua ei tulisi jättää hallituspuolueiden keskinäisen kinastelun kohteeksi.

– Esitin parlamentaarista valmistelua jo keskeisten ministereiden järjestämässä ensimmäisessä tapaamisessa, jossa kartoitettiin eri puolueiden omia malleja. Hyvässä hengessä sujuneen tapaamisen jälkeen oppositiota ei kuitenkaan tunnuttu enää tarvittavan. Nyt uudistus on kuitenkin juuttunut hallituksen keskinäiseen riitelyyn.

– Perhevapaauudistuksessa on lähdettävä lasten hyvinvoinnin ja perheiden jaksamisen näkökulmasta; etenkin kun elämme ennätyksellisen alhaisten syntyvyyslukujen aikaa. Kristillisdemokraatit eivät kannata malleja, jotka lisäävät yhteiskunnan sääntelyä perheiden elämässä. Kiintiöratkaisujen sijasta nykyisiä vanhempainvapaita voidaan kehittää suuntaan, joilla tehdään lapsiperheiden arkea sujuvaksi ja lisätään perheiden valinnanvapautta. Esimerkiksi ansiosidonnaisia vanhempainvapaita pitää voida käyttää nykyistä joustavammin. Ansiosidonnaisten etuuksien jälkeen tarvitaan hoitorahamalli, joka mahdollistaa räätälöidyt hoitoratkaisut lapsille, joiden vanhemmat tekevät töitä mm. epätyypillisissä työsuhteissa.