Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on jättänyt vastalauseen valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön. Kristillisdemokraatit arvostelevat hallitusta reippaasta velanotosta ja priorisoinnin puutteesta. Talousarvioesitys vuodelle 2023 on 8,1 miljardia euroa alijäämäinen, ja valtionvelka nousee vuoden 2023 lopussa arviolta 146 miljardiin euroon.

– Pelkän valtionvelan korkomenoihin hupenee ensi vuonna lähes sama summa, jonka Suomen terveydenhuolto, käytännössä hyvinvointialueet, tarvitsisivat rahoitusvajeensa kattamiseksi, muistutetaan KD:n vastalauseessa.

Vuoden 2022 alussa talous kasvoi vielä hyvää vauhtia, mutta useiden arvioiden mukaan korkeasuhdanne hiipuu vähitellen ensi vuonna. Muun muassa energian korkea hinta heikentää Euroopan talousnäkymiä.

– Seuraavan hallituksen käytännössä pitää sopeuttaa taloutta taantumassa. Marinin hallituksen loppukauden suhdannepolitiikka on lopulta ollut varsin myötäsyklistä, toteaa Kristillisdemokraatteja valtiovarainvaliokunnassa edustava puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

Hän muistuttaa, että seuraavan hallituksen pelivara on erittäin pieni.
– On Suomen kannalta valitettavaa, että juuri tähän saumaan hallitus teki vaalibudjetin, jossa käytännössä mistään ei ole haluttu tinkiä. Ja silti reippaasta velanotosta huolimatta monet keskeiset kriittiset alat kuten terveyden- ja vanhustenhoito sekä maatalouden kustannuskriisi ovat jääneet vastaamatta. Rahaa on jaettu hallituspuolueiden omiin lempihankkeisiin ja tätä kasvavien ruoka- ja energialaskujen kanssa kärvistelevien kansalaisten on vaikea ymmärtää.
– Talouden rakenteelliset uudistukset, joihin myös vasemmistopuolueet laittavat toivonsa julkisen talouden vahvistamisessa, ovat jääneet Marinin hallitukselta vähäisiksi.

Essayah ihmettelee pääministeripuolueen vaitonaisuutta ja yhtyy kritiikkiin sammutetuista lyhdyistä. SDP ei ole toiseksi julkistanut omaa arviotaan julkisen talouden sopeutustarpeesta.

– On erittäin huolestuttavaa, jos gallupkakkonen ja mahdollinen tuleva valtiovarainministeripuolue ei halua osallistua vakavaan keskusteluun valtiontaloudesta juuri millään tavalla.

– Kristillisdemokraatit on korostanut samaa, mitä Valtiovarainministeriö viime viikolla. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaikkia kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin. Oppositiopuolueidenkin vaihtoehtobudjetit ovat leikkauksiltaan maltillisia VM:n esittämään ”matokuuriin” verrattuna. Hallitus ei valitettavasti ottamaan huomioon asiantuntija-arvioita ja tekemään talouspolitiikkaa, jolla vahvistettaisiin julkista taloutta ja luotaisiin pelivaraa tulevaisuuteen, toteaa Essayah.

 

Kristillisdemokraatit julkaisi oman vaihtoehtobudjettinsa 25.11. Vaihtoehtobudjetin löydät täältä.

 

KD:n budjettivastalause on kokonaisuudessaan liitteenä.

 

Yhteydenotot:

Sari Essayah p. 040 025 2999

[email protected]

 

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Essayah´n mukaan maatalousyrittäjät ovat saaneet odottaa turhaan hallitukselta apua kustannuskriisiin.
– Kun teimme välikysymyksen, toivoimme, että se kirittää hallitusta toimiin. Pääministeri totesikin, että todennäköisesti välikysymys nopeuttaa hallituksen neuvotteluja maatalouden tukipaketista. Päivä toisensa jälkeen on jouduttu pettymään.

– Hallitus ei ole tuonut riittäviä esityksiä maatilojen kannattavuuden parantamiseksi, eikä ole kyennyt vakuuttamaan, että sillä on yhteinen tahtotila tukea alkutuotantoa akuutin kustannuskriisin yli ja siten turvata kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuus, Essayah totesi esittäessään hallitukselle epäluottamusta.

 

Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puheenvuorossaan Essayah muistuttaa, että toimettomuus ei ole uhka ainoastaan yksittäisille tiloille, vaan koko Suomen huoltovarmuudelle.
– Moni vielä pystyssä oleva tila valmistelee pinnan alla toiminnan alasajoa lähivuosina, koska alan ennakoitavuus on kadonnut, usko päättäjiin mennyt ja kannattavuus romahtanut. Valtiontakaukset maksuvaikeuksissa oleville maatiloille ovat osoittautuneet pankkien määrittämien kriteerien takia niin tiukoiksi, etteivät ne käytännössä juuri auta. Kun päälle lisätään nousevat korot, tarkoittaa se monelle tilalle umpikujaa.

 

Essayah totesi, että tilanteen katastrofaalisuuden vuoksi tarvitaan sekä nopea, ruokaa tuottaville tiloille suunnattava tukipaketti, että järeitä toimia elintarvikeketjun taakan- ja tulonjaon korjaamiseksi.

– On hyvä, että elintarvikemarkkinalain muutokset ovat viimein eduskunnassa, mutta ne eivät tuo yhtään euroa tuottajien tilille. Tarvitaan mahdollisuuksia ja velvoitteita sopimusten uudelleen neuvottelemiseen kustannusten noustessa tai kustannusindeksejä.

Enemmän kuin byrokratiaa ja rajoituksia EU:lta tarvitaan maalaisjärkistä linjaa, joka mahdollistaa jäsenmaille oman ruuantuotannon ylläpitämisen.
– Maatalouspolitiikan keskiöön on nostettava ruuan tuottaminen, ei vain mikä tahansa viljely ilman korjuuvelvoitteita. Esimerkiksi nyt alkavalla ohjelmakaudella parhaat tuet saa laittamalla peltonsa hanhien ruokintaan. Järjestelmässä on paha valuvika. Tuemme vääriä asioita, eikä Suomen etua EU-pöydissä edistä kiistelevän hallituksen myöhäinen ja hampaaton vaikuttaminen ja eripuraiset kannat.

 

Essayah korosti, ettei pidä aliarvioida sitä ruuan kallistumisen ja tuotannon vähenemisen kierrettä, joka kustannuskriisistä voi alkaa.
– Elintarviketuotannon ylläpitäminen korkealla tasolla on osa kovaa turvallisuutta. Siitä on huolehdittava erityisesti nyt, kun maailmassa on YK:n ruokaohjelman mukaan nykyhistorian suurin ruokakriisi.

– Maatalous tarvitsee tulevaisuuden. Liian moni viljelijä kertoo, ettei voi suositella lapsilleen tilan jatkamista. Ala tarvitsee kipeästi ennakoitavuutta. Tarvitaan rakenteita, jotka varmistavat, että alkutuottaja saa työstään oikeudenmukaisen korvauksen silloinkin, kun tuotantokustannukset heilahtavat.

 

Essayah´n mukaan mikään hallituksen vastauksessa ei anna toivoa tulevaan kevääseen laskujen kanssa painivalle viljelijälle, jonka on ”tänäänkin ruokittava eläimensä, ja siinä sivussa meidät kaikki”.

 

Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta perjantaina.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayah´n mukaan kuluneen vaalikauden aikana Suomen suunta on käynyt monella tavalla huolestuttavaksi.
– Suomi velkaantuu ennätystahtia, mutta siitä ei tunnu olevan lääkkeeksi kasvavaan pahoinvointiin ja työssäuupumiseen. Kansalaisille annettujen palvelulupausten sekä niiden saatavuuden ja laadun välinen kuilu on kasvanut viime vuosina. Tämä näkyy erityisesti terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa ja sosiaalitoimessa. Jos kansalaisille jatkuvasti luvataan enemmän kuin on mahdollista toteuttaa, heikentää se luottamusta poliittiseen päätöksentekoon ja yhteiskuntarauhaa.
– Emme voi jatkaa tiellä, jossa jaamme yhä enemmän rahaa sinne tänne ja kansalaiset saavat yhä vähemmän. Hallituksen on kyettävä tekemään arvovalinta siinä, toteutetaanko politiikalla omia ideologisia intohimoja vai panostetaanko perusasioihin.
– Suomi ansaitsee suunnanmuutoksen. On palattava perusasioiden äärelle; mistä leipää ja lämpöä, mistä työtä ja turvaa, Essayah korosti katsauksessaan KD:n puoluevaltuustolle.

 

Kristillisdemokraatit nostavat työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset ensi hallituskauden keskeisimmiksi reformeiksi talouskasvun ja työllisyyden parantamiseksi. KD haluaa uudistaa työmarkkinoita porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta ulottamalla se samalla kaikille työssäoloehdon täyttäville, tavoitteena on samassa yhteydessä edistää sosiaaliturvauudistusta, jonka puolue haluaa toteuttaa Kristillisdemokraattien esittämän kannustavan perusturvan mallilla.

– Eilinen SAK:n paneeli suurille puolueille osoitti, miten vieraantunutta osa hallituksen poliittisesta eliitistä on työmarkkinoiden todellisuudesta. Näitä puolueita ei ansiosidonnaisen laajentaminen kaikille kiinnosta, jos luulo on, että 3000 euron palkka olisi monien todellisuutta työmarkkinoilla.

Essayah´n mukaan Vasemmistopuolueet eivät ole kiinnostuneita tämän päivän työssäkäyvistä köyhistä, epätyypillisillä ja ketjutetuilla työsuhteilla eteenpäin sinnittelevistä.
– Samalla sosiaaliturvaa on uudistettava niin, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa, ja näiden uudistusten on kuljettava käsikädessä. Arjesta vieraantunut hallitus suunnittelee kiristävänsä polttoaineiden hintaa entisestään jakeluvelvoitetta jälleen nostamalla, niillä alle 3000 euron palkoilla elävillä hoitajilla, poliiseilla ja lastentarhanopettajilla ei ole kohta vara käydä töissä.
– Epäilen, että sama hallituksen poliittinen eliittinen ei tunnista pienituloisen eläkeläisen tai yksinelävien talouksien haasteita hintojen ja elinkustannusten rajusti noustessa. Tarvitsemme ylimääräisen indeksitarkistuksen perusetuuksiin jo keväällä, jotta ihmiset selviävät kiihtyvän inflaation myötä ostovoiman hupenemisesta, Essayah vaati.

 

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin keskeisimmät tavoitteet ovat sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluiden toiminnan varmistaminen sekä Suomen kriisinkestävyyden ja omavaraisuuden parantaminen sekä valtion talouden saattaminen kestävälle pohjalle.
– Laittaisimme sote-palvelut kuntoon, pelastaisimme suomalaiset maatilat ja ottaisimme vähemmän velkaa kuin hallitus, kiteyttää vaihtoehtobudjetin sisältöä ryhmää valtiovarainvaliokunnassa edustava puolueen puheenjohtaja Sari Essayah.

 

– Hyvinvointialueiden pitäisi aloittaa toimintansa reilun kuukauden kuluttua. On hallitukselta käsittämätön epäonnistuminen, että hyvinvointialueet starttaavat näin pahasti alirahoitettuina, toteaa KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen.

Myös hallituspuolueiden sisältä on viime viikkoina kuulunut avauksia hyvinvointialueiden lisärahoituksesta.

– Hyvinvointialueiden alirahoitus on ollut yleisessä tiedossa jo ainakin vuoden. Hallituksella on ollut koko tämä aika laittaa asia kuntoon. Näinkö vastuu rahojen väistämättömästä loppumisesta saadaan siirrettyä hyvinvointialueiden päättäjille.

 

Räsäsen mukaan sama viivyttely koskee maatalouden jatkuvuuden varmistamista.
– Tuoreet lupaukset tukipaketista kevään ensimmäisessä lisätalousarviossa ovat hyvä asia, mutta ihmetellä voi, että miksi asiaa ei hoidettu viimeistään täydentävässä budjetissa kuntoon.

 

KD:n vaihtoehtobudjetin teemana on Suunnanmuutos Suomeen. Kristillisdemokraattien tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen seuraavien kahden hallituskauden aikana. Vaihtoehtobudjetin yhteydessä julkaistaan myös lista KD:n työllisyystoimista, jotta työllisyysastetavoite voidaan saavuttaa.

– Hallituspuolue sosialidemokraateilla on aivan sama työllisyystavoite kuin muillakin: 80 prosenttia. Ainoa ongelma vain on, että Marinin hallituksen työllisyystoimien lista on vaatimaton, vaikka aikaa olisi ollut koko hallituskausi, toteaa Essayah.

– Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii sekä menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista, että työllisyyden ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin. Myös leikkauksia on välttämätöntä tehdä.

 

Säästöjä julkisiin menoihin KD:n vaihtoehtobudjetissa haetaan mm. porrastamalla ansiosidonnainen työttömyysturva mutta samalla ulottamalla se kaikille työssäoloehdon täyttäville sekä asumistuen uudistuksesta. Myös julkisen hallinnon menoja on välttämätöntä karsia.

–Julkisen talouden tasapainottaminen on välttämätöntä. Pelkästään valtionvelan hoitokuluihin hupenee ensi vuonna vähintään sen verran, minkä hyvinvointialueet tarvitsisivat alirahoituksen kattamiseksi. Vertailun vuoksi, Ruotsi ei ole ottanut nettolainaa tänä vuonna eikä ota myöskään ensi vuonna, muistuttaa Essayah.

 

Liitteenä KD:n vaihtoehtobudjetti 2023 kokonaisuudessaan.

 

Yhteys:

Ryhmäpuheenjohtaja Päivi Räsänen p. 050 511 3065

Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah p. 0400 252 999

Kristillisdemokraatit tekee välikysymyksen maataloudesta, joka on koko opposition yhteinen huoli. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Keskusta ei saanut hallituksessa läpi tavoitettaan 300 miljoonan euron tukipaketista maataloudelle, vaan tukea harkitaan vasta ensi vuonna lisätalousarvioesityksen yhteydessä.

• Hallitus leikki viikonloppuna, että sitä kiinnostaisi suomalaisen maatalouden ja terveydenhuollon tulevaisuus. Nyt tiedämme, että näin ei ole, sanoo Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.
• Hallitus ei välitä suomalaisen maatalouden ja ruokaturvan tulevaisuudesta. Kristillisdemokraateille ei jää muuta mahdollisuutta kuin tehdä välikysymys ja kaataa Marinin hallitus, ellei hallitus tuo apua suomalaisen maatilan ahdinkoon.

Essayah’n mukaan tukea energiakriisissä on jossain muodossa löytynyt miltei kaikille muille, mutta maatilat on unohdettu. Maatalous oli kustannuskriisissä jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta sodan myötä kustannukset ovat kasvaneet ennennäkemättömällä tavalla. Maatilojen sähkölaskut ovat moninkertaistuneet, mutta tuottajahinnoissa se ei juuri näy.

• Joka päivä kolme maatilaa lopettaa toimintansa, ja yhä useampi tila on maksuvaikeuksissa. Maatalouden kriisi uhkaa jo suomalaista ruokaturvaa, mutta hallitus ei saa päätöksiä tehtyä vaan lykkää ne ensi vuoteen omaksi vaalibudjetikseen. Suomalaisille maatiloille se on kuitenkin kevätkylvöjen kannalta auttamatta liian myöhään. Maatilat tarvitsevat apua energiakustannuksiinsa tänä talvena. Kaiken lisäksi hallitus on niin riitaisa, ettei ole mitään takeita siitä, että meillä on ensi vuonna hallitus lisäbudjettia tekemässä, Essayah sanoo.

Lisätietoja: Sari Essayah, puh. 040 0252 999

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah ihmettelee hallituksen toimintaa täydentävän talousarvion valmistelussa. KD on ­jatkuvasti pitänyt esillä maatilojen ahdinkoa ja vaatinut rahaa hoitovelan purkuun muun muassa viime vuoden vaihtoehtobudjetissaan.

 

• Olemme viimeisen vuoden ajan melkein viikoittain muistuttaneet hallitusta maatilojen hädästä, hoitovelasta sekä hyvinvointialueiden rahoitusvajeesta. Miksi näihin isoihin, kriittisiin asioihin on herätty vasta nyt, kun ensi vuoden budjetin käsittely eduskunnassa lähenee jo loppusuoraa, Essayah kysyy.

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johtama sosiaali- ja terveysministeriö on julkisuudessa esittänyt 700 miljoonaa euroa hoitovelan korjaamiseksi ja Keskusta on yhtäkkiä herännyt vaatimaan 300 miljoonaa euroa maatilojen tukemiseen. Essayah pitää maatilojen tukemista ja hoitojonojen purkua erittäin tärkeänä, mutta päätösten lykkääminen marraskuulle ja rahoituksen etsiminen kehyksen ulkopuolelta kummastuttavat.

 

• Huomiota herättää, että molemmat uudistukset pitäisi tehdä kehyksen ulkopuolisella rahoituksella. Keskustakin vaatii siis lisää velkaa Suomelle. Mistään leikkauksista ei olla valmiita edes puhumaan näin vaalien alla, toteaa Sari Essayah.
• On selvää, että avauksissa on kyse puolueiden vaalityöstä. Ilmeisesti hallituksen toimintakyky on jo mennyttä. Siksi puolueet tekevät nyt hätäisiä avauksia, ikään kuin olisivat jo oppositiossa.

 

Lisätietoja :Sari Essayah, p. 0400 252 999