KD ei hyväksy EU:n elpymissuunnitelman sisältämää esitystä suorien avustusten jakamisesta eikä yhteisvastuullisesta lainanotosta. Esityksessä on monia vakavia ongelmia.

Kristillisdemokraattien edustajana eduskunnan suuressa valiokunnassa toimiva kansanedustaja Sari Essayah toteaa tänään jättämässään eriävässä mielipiteessä (E 64/2020) valiokunnan lausuntoon, että EU-tason koronatoimenpiteiden osalta tulisi pitäytyä EU-budjetin uudelleen suuntaamisessa, valtiontukisääntöjen löyhentämisessä sekä vakaus- ja kasvusopimuksen tilapäisissä joustoissa. Myös EKP:n rahapolitiikan löysentäminen auttaa akuutissa tilanteessa.

– Toteutuessaan elpymisrahastosta seuraisi merkittäviä periaatteellisia muutoksia unionin toimintaan. Elpymisrahasto sisältää lukuisia ongelmakohtia lähtien EU-perussopimuksista ja Suomen perustuslakivaliokunnan kannoista.

Uudessa rahoitusjärjestelyssä jäsenmaiden sijaan unioni ottaisi lainaa, ja siitä vastaisivat viime kädessä jäsenvaltiot yhteisvastuullisesti. Kuitenkin EU:n perussopimusten keskeinen periaate on se, että jokainen jäsenvaltio huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan. Artiklassa 125 jäsenvaltioita ja unionia kielletään ottamasta vastuulleen jäsenvaltioiden velkoja ja muita vastuita.

Kaikista ongelmallisimman kohdan muodostaa artikla 310, jonka mukaan unionin talousarvion pitää olla tasapainossa eikä se saa näin ollen rahoittaa toimintaansa velaksi.

– Oikeusoppineet ovat arvioineet, että esitetyt muutokset vaativat muutoksia nykyiseen perussopimusten järjestelmään.

Komission ottaman velan takaisinmaksu alkaisi vasta alkavan rahoituskehyskauden jälkeen vuonna 2028 ja kestäisi vuoteen 2058 asti. Unionin velka maksettaisiin pois korotetuilla, tulevilla jäsenmaksuilla ja mahdollisilla uusilla omilla varoilla vuosina 2028-2058. Esitys voisi näin rajoittaa Suomen budjettisuvereniteettia.

Essayah toteaa eriävässä mielipiteessään, että elpymisrahasto merkitsisi suurta harppausta kohti EU-tason finanssipolitiikkaa.

– Elpymisrahaston päätavoite on mahdollistaa finanssipoliittinen elvytys maissa, jotka eivät siihen oman taloudellisen tilanteensa takia hyvin itse pysty.

Elpymisrahastosta annettaisiin suoria avustuksia ja takauksia yhteensä 500 miljardin euron arvosta.

– Pidän hälyttävänä, ettei elpymisrahastoon sisältyvään unionin tukeen liittyisi julkisen talouden tasapainoa tai talouden kasvupohjaa parantavia rakenneuudistuksia koskevia ehtoja. Tukiohjelmiin ei myöskään liity viittausta euroalueen rahoitusvakauden vaarantumisen uhkaan.

Essayah muistuttaa, ettei ohjausjakson suosituksia ole noudatettu toivotulla tavalla.

– Komission keinot ovat viime kädessä vähissä, jos jäsenvaltio ei itse näe tarpeelliseksi toimeenpanna ehdotettuja uudistuksia.

– Velanottomahdollisuuden avaaminen johtaa varsin todennäköisesti siihen, että nyt kertaluonteiseksi todettua velanottoa halutaan lisätä. Samalla velan kasvun myötä tulee luontevaksi lisätä EU-tason veroja velkojen maksamiseksi, eriävässä mielipiteessä todetaan asiantuntijalausuntoihin viitaten.

Suomen ensisijainen laskennallinen vastuu ja osuus elpymisrahastosta on noin 13 miljardia euroa lisättynä koroilla ja kuluilla. Suomi maksaisi rahastoon enemmän kuin saisi takaisin. Jos yksi tai useampi muu jäsenvaltio jättäisi hoitamatta omien varojen maksuihin liittyvät velvoitteensa, Suomen vastuu voisi nousta BKTL-osuutta suuremmaksikin.

– Kokonaisarvion puuttuminen kasvavista taloudellista vastuista – sekä kansallista että EU-jäsenyyteen kytkeytyvistä – vaikuttaa siihen, voidaanko koronakriisiin liittyviä järjestelyitä edes pitää perustuslain mukaisina vaarantamatta valtion taloutta. Perustuslakivaliokunta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että valtiontakausten antaminen EU-asetuksen toteuttamiseen ei ole asia, josta voidaan oikeudellisesti sitovasti unionin oikeudessa määrätä.

Komissio ehdottaa uutta 750 miljardin euron EU:n rahoitusjärjestelyä koronakriisiin vastaamiseksi. Niin kutsutusta elpymisrahastosta myönnettäisiin avustuksia ja takauksia yhteensä 500 miljardin euron arvosta ja lainamuotoista tukea yhteensä 250 miljardin euron arvosta. Tuki on tarkoitus kohdentaa eniten koronaviruksesta kärsineille maille. Elvytyspaketin rahoittamiseksi unioni hakisi markkinoilta lainaa EU:n budjettia vastaan, jonka jäsenvaltiot viime kädessä takaisivat. Elpymisrahasto olisi jäsenmaiden hyödyntävissä ja käytettävissä vuoden 2024 loppuun saakka.

Essayah esittää, ettei yhteisvastuullisella lainanotolla suunniteltua elpymisrahastoa hyväksytä, monivuotinen rahoituskehys ja kriisitoimet pidetään erillään ja että EU:n perussopimusten no bail out -sääntöä noudatetaan.

Helsingissä 29.5.2020

Hyvä Katri Malmi

Kiitos puhuttelevasta kirjeestäsi ja kauniista sanoistasi.

Kiinnität kirjeessäsi huomiota koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta aivan olennaiseen kysymykseen – siihen, miten turvaamme tulevien sukupolvien oikeuden elämään, tulevaisuuteen, puhtaaseen ravintoon ja monimuotoiseen luontoon.

Kristittyinä vastuumme on suuri. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja antoi ihmiselle ”viljelijän ja varjelijan” tehtävän eli pitämään huolta Hänen kallisarvoisesta työstään, koko luomakunnasta. Ihmisen on tarkoitettu hyödyntävän ympäristöä vain ja ainoastaan kestävällä tavalla. Viime vuosikymmenten kehitys ja luonnon kustannuksella eläminen ei ole oikein.

Myös yksi kristillisdemokratian peruspilareista on viljelyn ja varjelun periaate. Ylikulutuksesta on siirryttävä maapallon kantokyvyn huomioon ottavaan talouteen ja elämäntapaan. Ilmastohaasteeseen vastaamiseksi tarvitaan yhteisiä, globaaleja toimia. Tavoitteeseen pääsemiseksi on irrottauduttava fossiilisista polttoaineista sekä panostettava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Euroopan on houkuteltava suuret kuormittajat ilmasto- ja ympäristötalkoisiin mukaan. Samaan aikaan siirtymä on toteutettava sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla, jotta kaikki pidetään muutoksessa mukana.

Ilmasto- ja ympäristöongelmat ovat aikamme suurimpia ja kompleksisimpia haasteita. On hienoa, että Sinun kaltaisiasi nuoria on vaikuttamassa yhteisten asioiden ja tulevaisuutemme eteen. Uskon, että Sinun varallesi on varattu tärkeä suunnitelma – jatka siis samaan malliin!

Kesäisin terveisin ja siunausta elämääsi

Sari Essayah

Helsingissä 29.5.2020

Hyvä Soila Höijer

Kiitos kirjeestäsi ja tärkeän aiheen esille nostamisesta.

Akuutin kriisihoidon jälkeen tarvitaan elvyttäviä toimenpiteitä, jotta saamme kansantaloutemme kestävään nousuun. Kun näistä toimenpiteistä aikanaan päätetään, on tärkeää panostaa niihin kohteisiin, jotka edesauttavat siirtymistä kestävään talouteen ja jotka luovat uutta kasvua. Olen samaa mieltä kanssasi, että kiinnitettävä huomiota juuri tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, jotta voimme vastata ilmasto- ja ympäristöhaasteeseen.

Kiertotalous kannattaa niin ympäristön kuin talouden näkökulmasta. Muun muassa Sitra on arvioinut, että Suomen osalta kiertotalouden hyödyt ovat miljardiluokkaa. Kiertotaloudessa luonnonvarat ovat kulutuksessa kestävällä tavalla ja talousmallissa tuotteet suunnitellaan jo lähtökohtaisesti kiertäviksi. Kiertotaloudesta on myös hyötyä huoltovarmuudellemme: olemme entistä omavaraisempia ja vähemmän riippuvaisia rajojemme ulkopuolelta tulevista raaka-aineista.

Vaateteollisuus on yksi maailman saastuttavimmista teollisuudenaloista. Pikamuoti on ympäristön lisäksi rasite myös halpatyömaiden työntekijöille. Olen itse pyrkinyt kuluttamaan muotia kestävästi – ja edelleen käytän hyväksi todettuja jo parikymmentä vuotta vanhoja vaatteita. Jokaisella kuluttajalla onkin mahdollisuus vaikuttaa ympäristön saastumiseen käyttämällä vaatteita mahdollisemman pitkään. Samaan aikaan on syytä panostaa juuri tutkimukseen ja kehitykseen, sillä tekstiilien kierrätys on vielä lapsenkengissä.

Yksi kristillisdemokratian peruspilareista on viljelyn ja varjelun periaate. Ylikulutuksesta on aika siirtyä maapallon kantokyvyn huomioon ottavaan talouteen ja elämäntapaan.

Kesäisin terveisin ja kaikkea hyvää toivottaen

Sari Essayah

Euroopan komissio julkisti 27.5. oman esityksensä unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä ja jälleenrakennusrahastosta. Komissio esittää 750 miljardin euron suuruista elpymisrahastoa, josta 500 miljardia euroa jaettaisiin suorina avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina koronaviruksesta eniten kärsineille maille. Leijonanosa tuesta menisi näin ollen Italialle ja Espanjalle.

EU ottaisi elpymisrahastoa varten ensimmäistä kertaa historiansa aikana merkittävän suuruisen lainan, jonka jäsenmaat maksaisivat takaisin samassa suhteessa kuin maat normaalistikin osallistuvat EU:n budjettiin. Osa lainan takaisinmaksusta hoidettaisiin nostamalla EU:n omia varoja 2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja kasvattamalla unionin budjettia.

– Suomen maksuosuus kasvaisi entisestään alkuperäisestä esityksestä ja unioni saisi päälle vielä verotusoikeuden. Emme voi missään tapauksessa hyväksyä näitä suunnitelmia. Uuden rahaston nimi ”Next Generation Fund” on osuva, koske sen maksajiksi joutuvat todellakin seuraavat sukupolvet, sanoo Essayah.

Hän muistuttaa, että EU:n perussopimusten keskeinen lähtökohta on se, että EU-maa huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan.

– Perussopimuksessa myös todetaan, ettei unioni saa rahoittaa toimintaansa velaksi. Tässä valossa esitys näyttäytyy kuin pahimmassa painajaisessa; unioni on valmis rikkomaan aivan keskeisimpään periaatteitaan ja sääntöjään.

Jälleenrakennusrahaston keskeinen kiistakapulan aihe on ollut lainojen ja suorien tukien välinen suhde.

– Elvytyspaketissa on ennennäkemätöntä se, että suurin osa tuesta ei olisi lainamuotoista, vaan jaettaisiin avustuksina. Suomen johdonmukainen kanta on ollut se, jos tukea annetaan, sen on oltava lainamuotoista ja ehdollinen rakenteellisille uudistuksille. Suomen hallituksen herätyskellojen pitäisi soida ja esitys avustuksista tulee torpata ensisijoilleen samanmielisten maiden kanssa, Essayah vaatii.

Koronakriisin seurauksena Suomen EU-vastuut voivat nousta jopa kymmeniin miljardeihin euroihin. Suomessa valtiontakausten kanta on laivanrakennusteollisuutemme takia selvästi jo EU-maiden suurin suhteessa BKT:hen.

– Esitys toisi Suomelle 7-8 miljardin euron vastuut muiden koronatoimista lankeavien vastuiden päälle. Asiantuntijat ovat varoittaneet, että kokonaisarvion puuttuminen kasvavista taloudellista vastuista vaikuttaa siihen, voidaanko koronakriisiin liittyviä järjestelyitä edes pitää perustuslain mukaisina vaarantamatta valtion taloutta, toteaa Essayah kannanotossaan.

Saksan ja Ranskan yhteinen esitys elpymisrahastosta viitoittaa tietä erilaiselle unionille, johon olemme aikoinaan liittyneet.

– Nyt jos koskaan on aika käydä perusteellinen keskustelu EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta ja antaa kansalaisille mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Kansalaiset ovat äänestäneet tietynlaisesta EU:sta. Jos se alkaa muuttua toisentyyppiseksi EU:ksi, jossa otetaan yhteistä velkaa, se ei ole sellainen EU, jolle suomalaiset ovat antaneet mandaatin, Essayah sanoo.

Kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman ovat jättäneet eriävän mielipiteen EU:n Green Deal -ohjelmaan eduskunnan suuressa valiokunnassa. Ohjelman tavoitteena on luoda vuoteen 2050 mennessä Euroopasta ilmastoneutraali maanosa.

Sari Essayah arvioi, että ohjelmassa on paljon hyvää ja toteuttamiskelpoista, mutta sen vaikutuksen talouteen ja työllisyyteen ovat kysymysmerkkejä.

– Suhtaudumme myönteisesti toimiin, joilla pyritään vivuttamaan Eurooppa uuden talouskasvun uralle samalla hyödyntäen uutta vihreää teknologiaa ja innovaatioita sekä huomioiden luonnonvarojen kestävyys- ja monimuotoisuusnäkökulmat, Essayah tiivistää.

Kysymys on esimerkiksi siitä, miten pystytään hyödyntämään kiertotaloutta tai siitä, millaisia mahdollisuuksia ohjelma tarjoaa suomalaiselle korkeatasoiselle Cleantechille.

Toisaalta ohjelman suurin puute on juuri se, että Suomen kaltaista, metsiään monimuotoisesti hyödyntävää taloutta se ei aivan ymmärrä eikä tunnusta. Myös biotalous ja kiertotalous jää ohjelmassa aivan liian vähälle huomiolle.

Niinpä kristillisdemokraattien eriävässä mielipiteessä korostuu suomalainen metsien monipuolinen hyötykäyttö ja pohjoisen maan maatalouden erityisolot sekä pitikien etäisyyksien tuomat haasteet.

– Olemme yrittäneet tehdä tasapainoisen esityksen huomioiden juuri kansalliset kysymykset, Essayah kertoo.

Essayah painottaa, että päästövähennykset on syytä tehdä siellä, missä se on kaikkein kustannustehokkainta. Sen mukaan päästökaupan globaalin tiukentamisen ja laajentamisen tulee olla ensisijainen keino leikata päästöjä.

Koko artikkeli luettavissa: https://www.kdlehti.fi/2020/05/20/ydinvoimaa-tai-metsien-monimuotoista-kayttoa-ei-voi-kategorisesti-sivuuttaa-sari-essayah-jatti-eriavan-mielipiteen-eun-green-dealiin/

Sari Essayah peräänkuuluttaa toimenpiteitä, jotta kuntoutuspsykoterapiaan pääsemistä voidaan nopeuttaa ja helpottaa. Hän esittää tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, että Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapiahoidon myöntämiskriteerejä sekä asiakaskohtaisia enimmäis- ja vähimmäismääriä arvioidaan uudelleen.

– Kuntoutuspsykoterapian osalta tulee prosessia nopeuttaa, jotta terapia-apua tarvitsevat henkilöt pääsevät hoitoon oikea-aikaisesti ilman viivytystä ja ongelmien pahenemista.

– Pitkien terapiahoitojen myöntämiskriteerit tulisi arvioida ja tarvittaessa uudistaa. Rajallisia resursseja voitaisiin jakaa useammalle, jos korvattavien hoitojaksojen määrä olisi keskimäärin nykyistä lyhyempi. Kriteerejä uudistettaessa on syytä arvioida, olisiko järkevää toteuttaa myös alle vuoden mittaisia hoitojaksoja, Essayah sanoo.

Kela myöntää tuen psykoterapiaan vuodeksi kerrallaan, ja sitä voi saada Kelan tukemana enintään kolme vuotta. Psykoterapiaa korvataan vuodessa enintään 80 kertaa ja kaikkiaan enintään 200 kertaa.

Essayah muistuttaa, että vaikka suomalaisten fyysisen terveyden on todettu keskimäärin parantuneen viime vuosikymmenen aikana, ei vastaavaa muutosta ole tapahtunut mielenterveydessä. Lähes puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden häiriöiden vuoksi.

– Kuntoutuspsykoterapiaa myönnetään hitaasti ja harvalle. Monet myönteisen päätöksen saaneet joutuvat jonottamaan hoitoon pääsyä, koska Valviran hyväksymiä terapeutteja on liian vähän. Lisäksi moni avun tarvitsijoista on koko hakuprosessin ulkopuolella.

Essayah painottaa, että mielenterveyspalveluissa tulee edistää myös matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen periaatteella toteutettavia palveluita.

– Näin voidaan myös vähentää vakavampien, psykiatrista erikoissairaanhoitoa vaativien tapausten määrää. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan seitsemän tapaamista depressioon perehtyneen hoitajan kanssa perusterveydenhuollossa hyödyttää monia lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta kärsiviä.

Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa on mahdollista saada 16–67-vuotias henkilö, jonka työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi ja joka on saanut mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen vähintään kolme kuukautta asianmukaista hoitoa. Lisäksi edellytyksenä on, että psykiatrin lausunnon perusteella voidaan arvioida, että kuntoutuspsykoterapia on tarpeen työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi.

Lastensuojelupalveluiden kysyntä lisääntyy koronavirusepidemian seurauksena. Sari Essayah peräänkuuluttaa hallitukselta lisää paukkuja lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen. Arvioiden mukaan Suomessa joka neljännen alaikäisen lapsen vanhemmalla on jo entuudestaan hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma.

– Lasten ja nuorten etu ja hyvinvointi on turvattava perheiden pahoinvoinnin lisääntyessä. Jo nyt on nähtävissä, että kotioloissa tapahtuu kriisiytymistä. Ensisijaiset kärsijät ovat lapset ja nuoret, jotka eivät pysty normaaliolojen tapaan turvautumaan esimerkiksi kouluverkkoon, sanoo Essayah.

Hallitus lisää terveyttä ja hyvinvointia edistäville yhteisöille ja säätiöille 5 milj. euroa lisätukea kriisiin vastaamiseksi. Erilaisia sote-järjestöjä on noin 1000 ja niistä merkittävä osa tekee työtä sosiaalipalveluiden piirissä.

– Avustus on tarpeellinen, mutta siihen varattu määräraha on liian pieni tarpeeseen nähden. Kristillisdemokraatit esittää toiseen lisätalousarvioon yhteensä 20 milj. euron määrärahalisäystä muun muassa lastensuojelun alalla toimiville järjestöille sekä ruoka-apua tarjoaville järjestöille ja seurakunnille, sanoo Essayah.

Perheiden taloushuolet ovat lisääntyneet vaikean taloustilanteen vuoksi. Kehitys näkyy esimerkiksi siinä, että niin kutsuttuihin leipäjonoihin hakeutuu yhä useampi lapsiperhe. Jo ennen kriisiä Suomessa yli 110 000 lasta eli vähävaraisissa perheissä.

– Poikkeustilanteen vaikutukset vähävaraisten perheiden arkeen voivat on erityiset vakavat. Siksi on tärkeää varmistaa ruoka-apua jakavien järjestöjen ja seurakuntien toimintaedellytykset. Näillä toimijoilla on mahdollisuus tarjota välitöntä apua sitä tarvitseville, sanoo Essayah.

Kriisitilanteessa on tärkeää turvata ennaltaehkäisevät palvelut, jonne avuntarpeessa olevat perheet voivat matalalla kynnyksellä hakeutua.

– Kannustan perheitä hakeutumaan sosiaalihuollon piiriin, jos perhearjessa alkaa tuntua vaikealta selviytyä. Kunnissa olisi syytä myös reagoida tilanteeseen esimerkiksi siirtämällä tarpeen vaatiessa työntekijöitä tehtäviin, joissa kaivataan apuvoimaa, sanoo Essayah.

Sari Essayah ehdottaa ravintola-alan tukemista kriisin aikana jakamalla lomautetuille ja irtisanotuille valtion kustannuksin lounasseteleitä, jotka voi käyttää ravintoloista haettavaan noutoruokaan.

Koronapandemian aiheuttamat sulkutoimet ovat kohdistuneet erityisen kipeästi ravintola-alaan. Essayah muistuttaa, ettei ala ole saanut kaivattua, alalle kohdennettua tukipakettia hallitukselta, vaikka eduskunnan valiokunnat ovat tuen selvittämistä ja toimenpiteitä edellyttäneet.

– Tukimuoto auttaisi paitsi ravintoloita ylläpitämällä kysyntää, myös monia lomautettuja ja irtisanottuja.

Lomautettuja on tällä hetkellä ainakin 140 000. Kaikki eivät saa ajoissa työttömyyspäivärahoja, koska kassat ovat pahoin ruuhkautuneet. Esimerkiksi YTK on varoittanut, että maksut voivat viivästyä merkittävästi 30 päivän määräajasta.

– Lomautetuille ja irtisanotuille lounasseteleiden tarjoaminen auttaisi heitä pahimman korvauksettoman ajan yli.

Essayah uskoo, että setelin tekniseen toteutukseen on kehitettävissä sähköisiä ja mobiilipohjaisia kuponkiratkaisuja tai oma sovellus etämaksamisen mahdollistamiseksi.

Sari Essayah vetoaa, että EU:n jäsenmaat ja niiden viranomaiset kunnioittavat oikeusvaltioperiaatetta myös poikkeusolosuhteissa, joissa jopa perusoikeuksia joudutaan rajaamaan.

– Poikkeusolojen vallitessa on oltava erityisen tarkka, että ihmisten perusoikeuksien rajoittavat toimet ovat tarkasti mitoitettuja; niiden on koskettava ainoastaan välttämättömiä toimia ja niillä on oltava selkeä määräaika. Parlamentaarisen valvonnan tehoa ja median vapautta ei saa heikentää, sanoo Essayah.

Unkarin parlamentti äänesti viime viikolla läpi hätätilalain, joka keskittää ennennäkemättömällä tavalla vallan pääministeri Viktor Orbánille ja sivuuttaa parlamentin toiminnan.

– Hätälain heikoin kohta on se, ettei poikkeuslakien päättymisajankohtaa määritellä. On täysin kansanvallan vastaista, että toimeenpaneva valta itse päättää, milloin hätätila on mahdollisesti ohitse, sanoo Essayah.

– Kansalaistemme suojeleminen ja taudin kitkeminen on jokaisen EU-maan tärkein tehtävä. Samaan aikaan kansanvallasta, oikeusvaltioperiaatteesta ja sananvapaudesta on pidettävä tiukasti kiinni. Toivon, että Orbán osoittaa kunnioittavansa kansanvaltaa purkamalla toimet välittömästi, kun tautitilanne on ohi, sanoo Essayah.

Kristillisdemokraatit äänesti Fideszin jäsenyyden jäädyttämisen puolesta viime kevään Euroopan kansanpuolue EPP:n valtuustokokouksessa.