Hallituksen eilen julkaisema hiilineutraaliustiekartta sisältää toistaiseksi varsin niukasti konkretiaa. Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 mennessä edellyttää ennakkoluulottomia energiapoliittisia ratkaisuja sekä suuria investointeja. Ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeisintä on luopua kivihiilen, öljyn sekä maakaasun käytöstä.

– Teollisuuden sähköveron lasku EU-minimiin on järkevä suunta, mutta isoissa kysymyksissä ratkaisut vielä odottavat. Pidemmän aikavälin tavoite energiaintensiivisen teollisuuden ja liikenteen dekarbonisaatiosta tulee vaatimaan merkittävää lisäpanostusta energiantuotantoon, huomauttaa Sari Essayah

– Suomessa ja koko Euroopassa tarvitaan avointa keskustelua siitä, miten tämä energia tuotetaan. Siksi hankalatkin kipukysymykset pitää nostaa rohkeasti keskusteluun. Näitä ovat esimerkiksi keskeisten EU-maiden lisääntyvä energiariippuvuus Venäjästä ja maakaasusta sekä kysymys ydinvoimasta, toteaa Essayah.

Se, että haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat maksamaan enemmän asumisesta, liikenteestä ja yrittämisestä energiaverotuksen kiristämisen seurauksena, on vastoin hallituksen puhetta ilmastotoimien sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

– Kun teollisuuden sähköveroa lasketaan, hallituksen tulisi samalla pohtia sen mahdollista alueellista porrastamista kuluttaja-asiakkaille Ruotsin mallin mukaisesti. Siinä harvaan asutuilla seuduilla on alempi sähkövero, joka vaikuttaa suoraan energian loppuhintaan, ehdottaa Essayah.

– Myöskään polttonesteiden hinnankorotuksia ei tule hyväksyä, sillä se heikentää maaseudulla asuvien ostovoimaa, jatkaa Essayah.

Kristillisdemokraatit esitti jo viime kevään hallitusohjelmaneuvotteluihin, että ydinvoimalainsäädäntöä pitää olla valmiina tarkistamaan uudenmallisten pienten modulaaristen ydinvoimaloiden osalta.

– On hyvä, että asia näyttää etenevän. Teknologia kuitenkin kehittyy nopeasti ja uusia energiaratkaisuja kehitetään myös Suomessa. Suomi voi olla energiamurroksen voittajia, sillä suomalaiset yritykset ovat edelläkävijöinä kehittämässä teknologiaa, joiden avulla voidaan vähentää päästöjä globaalisti, muistuttaa Essayah.

– Tuulivoimaa ja esimerkiksi geotermista energiaa kannattaa ilman muuta rakentaa sen verran kuin teknistaloudellisesti on järkevää. Pienemmät kaupungit sekä haja-asutusalueet voivat jatkossakin lämmetä esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirroilla, hakkeella ja lämpöpumpuilla, jatkaa Essayah.

Sari Essayah kysyi ministeri Anna-Maja Henrikssonilta käräjäoikeusuudistuksen jatkosta ja siitä, tuleeko ministeri mahdollisesti linjaamaan asiasta uudestaan ja perumaan muun muassa Iisalmen ja Varkauden käräjäoikeuksien kanslioiden lakkauttamisen. Essayah vetosi Anna-Maja Henrikssonin kanssa tehtyyn yhteistyöhön viime kaudella oppositiossa, jossa he peräänkuuluttivat sekä kielellisen että alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumista.

– Nyt nostaisin erityisesti tuon Pohjois-Savon tilanteen esille. Siellä näitä päätöksiä ei voida enää perustella niillä säästöillä, joita alun perin lähdettiin hakemaan, sanoi Essayah.

Kuopion oikeustalossa on ilmennyt sisäilmaongelmia. Sinne eivät myöskään mahdu Iisalmen ja Varkauden käräjäoikeuden kanslioiden lakkautuksesta tulevat henkilöstösiirrot ilman suurta remonttia. Tällä hetkellä Kuopiossa on väistötilojakin liian vähän, koska siellä on sekä oikeusministeriön että sisäministeriön alaisilla toimijoilla tilojen tarvetta.

– Tämä päätös ei merkitse säästöjä valtiolle, vaan päinvastoin lisää kuluja. Iisalmessa ollaan oltu valmiita jopa alentamaan niiden tilojen vuokraa, jotta käräjäoikeuden kanslia voisi siellä jatkaa. Tiedän, että ministeriöön on vedottu Iisalmesta ja Varkaudesta, totesi Essayah.

– Huoli asianajajapalveluiden saatavuudesta tulevaisuudessa on aiheellinen. Vaivaton pääsy näiden palveluiden pariin on turvattava jatkossakin asuinpaikasta riippumatta – se myös paikallisten yritystemme toiminnan kannalta erityisen tärkeää, jatkaa Essayah.

Ministeri Henriksson ei kommentoinut kysymystä istunnossa, mutta totesi Essayah’lle perehtyvänsä asiaan huolella.

Sari Essayah on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen vastattavaksi ulkoministeri Pekka Haaviston toiminnasta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ulkoministeri Pekka Haavisto yritti tuoda Syyrian al-Holin pakolaisleirin lapset Suomeen konsulikyydillä ilman hallituksen poliittista päätöstä. Ulkoministeri Haavisto yritti taivutella ulkoministeriön konsulipäällikköä Pasi Tuomista siihen, että lapset kotiutettaisiin nopeasti niin sanotulla konsulikyydillä ja Tuominen tekisi päätöksen omissa nimissään. Lehtitietojen mukaan konsulipäällikkö Tuominen ilmoitti, ettei hän vastuullisena yksittäisenä virkamiehenä voi toteuttaa lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia rikkovaa operaatiota. Pian tämän tapahtumasarjan jälkeen Tuominen syrjäytettiin paikaltaan ministeriössä. Pasi Tuominen on arvostettu virkamies ja diplomaatti, jonka konsulipäällikön virkaa jatkettiin vielä kesäkuussa vuoteen 2022 saakka. Tuomisen hyllyttäminen on herättänyt ihmetystä julkisuudessa jo aiemmin.

Kansalaisilla on oikeus tietää, miten asiassa on toimittu. Hallituksen tiedotuslinja näin vakavissa asioissa ei voi olla se, ettei kommentoida tai ettei muisteta mitä on tehty. Siksi hallituksen tulee vastata, määräsikö ulkoministeri virkamiestä toteuttamaan al-Holin leirillä olevien lasten kotiutuksen ja toteuttamaan operaatio virkamiehen omissa nimissä ilman hallituksen poliittista päätöstä? Ja toisaalta liittyykö Tuomisen syrjäyttäminen ulkomisterin epävirallisen käskyn noudattamatta jättämiseen?, kysyy Essayah.

Sari Essayah kysyi kirjallisessa kysymyksessä, aikooko hallitus turvata reserviläisjärjestöjen riittävät resurssit ja varmistaa, että ampumaharjoittelun edellytykset turvataan. Maanpuolustusjärjestöjen rooli reserviläisten osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä on keskeinen. Koska puolustuksemme nojaa osaavaan reserviin, on tärkeää, että reservin omaehtoinen ampumaharjoittelu mahdollistetaan ylläpitämällä koko maan laajuista ampumarataverkostoa.

Puolustushallinto on tekemässä merkittäviä uudistuksia, joilla on taloudellisia ja toiminnallisia heijastevaikutuksia maanpuolustusjärjestöjen toimintaan. Näiden uudistusten kautta maanpuolustusjärjestöihin kuuluvat saavat lisää mahdollisuuksia osallistua maanpuolustukseen. Puolustushallinnon näkökulmasta maanpuolustusjärjestöjen toimintaedellytykset turvataan parhaiten uudistusten ja puolustusvoimien välillisen tuen kautta. Tähän puolustusselonteko on hyvä työkalu.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen yhtyy näkemykseen, jonka mukaan reserviläisten ampumaharjoittelu ja siihen liittyvien edellytysten turvaaminen ovat tärkeä osa reservin suorituskykyä. Uuden lain vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta myötä puolustusvoimia palvelevan reserviläisten ampumatoiminnan toteuttaminen helpottuu. Puolustushallinnon toimet aselupa-anomusten käsittelyssä eivät aiheuta kustannuksia luvan anojalle. Muiden toimijoiden kuten ampumaseurojen ja maanpuolustusjärjestöjen on myös mahdollista käyttää puolustusvoimien ampumaratoja, jos puolustusvoimien oma käyttötarve sen mahdollistaa ja viranomaisluvat sen sallivat. Muiden toimijoiden kanssa puolustusvoimat sopii ampumaratojen käytöstä erikseen.

Eduskunnan lasten puolesta -ryhmä järjestäytyi tänään ensimmäisessä kokouksessaan eduskuntavaalien jälkeen. Puheenjohtajaksi valittiin Katja Hänninen Vasemmistoliitosta ja varapuheenjohtajaksi Sari Essayah Kristillisdemokraateista.

Ryhmä jatkaa työtään lapsiperheiden etujen valvojana ja edistäjänä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
– Ensi vuonna keskitymme erityisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseen sekä muiden haavoittuvissa asemissa olevien lasten tilanteen parantamiseen, Hänninen sanoo.

– Kuulimme kokouksessamme lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarista ajankohtaisista lapsipoliittisista aiheista. Lapsistrategian valmistelu, perhevapaauudistus sekä lastensuojelun tilanne tulivat hänen puheenvuorossaan esille ja niihin vaikuttaminen löytyy myös ryhmämme asialistalta, Essayah sanoo.

Sari Essayah kysyi kirjallisessa kysymyksessä, aikooko hallitus laajentaa valtakunnallisen rintasyövän seulontaohjelman koskemaan suurempaa ikäluokkaa naisista. Suomessa naisten yleisimpään syöpämuotoon rintasyöpään sairastuu vuosittain 5 000 naista. Rintasyöpään sairastuneiden tapausmäärä on kasvanut vuosittain, mutta seulonnoilla on kyetty puuttumaan taudin leviämiseen ja lisäämään terveiden elinvuosien määrää.

Rinteen hallitusohjelman mukaan rokotus- ja seulontaohjelmaa laajennetaan hallitusti ennaltaehkäisyn edistämiseksi ja kansanterveyden vahvistamiseksi. Hallituksen vastauksessa painottuu erityisesti HPV:n eli papilloomavirusrokotteen laajentaminen sekä suolistosyövät. Vastauksessa kuitenkin tunnustetaan, että rintasyöpäseulontojen on todettu vähentävän kuolleisuutta myös 70-74-vuotiailla naisilla. Tällä hetkellä rintasyöpää seulotaan valtakunnallisesti 50-69-vuotiailta naisilta kahden vuoden välein.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan syöpien valtakunnallista seulontaohjelmaa kehitetään kokonaisuutena ja askel kerrallaan, ja sitä laajennetaan ottaen huomioon seulottavissa olevien sairauksien koko kirjo.

Hallitus on mahdollisesti valmis tarkastelemaan varusmiesetuuksia seuraavien työeläke- ja sosiaaliturvauudistusten yhteydessä varusmiesten taloudellisen aseman parantamiseksi. Sari Essayah kysyi kahdessa kirjallisessa kysymyksessä hallituksen toimia varusmiesten kotiuttamisrahan palauttamiseksi ja varusmies- ja siviilipalvelusajan mahdollisuudesta kerryttää tulevaisuudessa laskennallista työeläkettä. Molemmat kysymykset perustuivat Kristillisdemokraattien puoluekokousaloitteisiin.

Armeija-aika jättää nuoren eläkekertymään loven noin 8,5 kuukauden ajalta. Kuitenkin nykyään myös opiskelusta karttuu työeläkettä. Sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekonen vastasi, ettei hallitus näe periaatteellista estettä laskennallisen työeläkkeen toteuttamiselle, ja asiaa voidaan käydä läpi, kun työeläkelainsäädäntöön tehdään seuraavan kerran muutoksia.

Kotiuttamisrahan palauttamisella olisi yleistä asevelvollisuutta tukeva ja nuorten miesten syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus. Puolustusministeri Antti Kaikkonen jakoi näkemyksen, jonka mukaan kotiutuneiden palveluksenjälkeisestä elämästä on tärkeää pitää huolta. Puolustusministeriö pitää perusteltuna tutkia kotiuttamisrahan palauttamista osana sosiaaliturvan kehittämistä, ja ministeriö osaltaan pyrkii edistämään sen toteutumista.

KD:n puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Essayah´n mielestä alkukesällä hallitusohjelmakeskustelussa esiin nostetut huolet Rinteen hallitusohjelman epärealistisesta talouspohjasta ja työllisyysodotuksista alkavat näkyä yhä selvemmin ennusteissa. KD peräänkuuluttaa kestävän talouspohjan säilyttämistä, jossa epärealistiset odotukset eivät ole budjetin kivijalka.

– Julkisen talouden pitkäjänteistä kehittämistä ei tulisi nyt laiminlyödä, vaan päätöksissä tulee korostua pitkäntähtäimen kestävät ratkaisut, jotta myös tulevaisuudessa voidaan kantaa huolta yhteiskunnan heikommista, Essayah korosti KD:n ryhmäpuheenvuorossa, kun eduskunta kävi lähetekeskustelua valtion vuoden 2020 talousarvioesityksestä.

KD:n mielestä hallituksen esittämät veronkiristykset ja polttoaineveron korotus syövät erityisesti kuluttajien ostovoimaa, jota tässä synkkenevän maailmantalouden sekä viennin haasteiden keskellä juuri tarvittaisiin.

– Suunnitellut veronkiristykset tulevat myös rokottamaan muun muassa autoa työmatkoilla tarvitsevia haja-asutusseutujen ihmisiä, eivätkä näin ollen edistä koko maan asuttuna pitämistä.

Hallitukselta odotetaan nyt vastuullista ja esimerkillistä taloudenhoitoa. Heräteostoksia valtionvelalla ei tulisi tehdä.

– Esimerkiksi erityisavustajien ja valtiosihteereiden palkkaukseen varattujen määrärahojen merkittävä lisääminen ei puhu vastuullisuuden puolesta. Vaikka valtiobudjetin mittakaavassa kyse ei ole sen kaatavasta meno-osuudesta, osoittaa se hallituspuolueiden ahneutta.

– Myöskään tavalliset menonlisäykset valtion omaisuutta myymällä eivät ole kauaskantoista talouspolitiikkaa. Varsinaiset tulevaisuusinvestoinnit uusiin infrahankkeisiin jäävät nyt selvittelyyn.

Essayah`n mukaan syntyvyyshaaste ja lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen näkyvät hallituksen toiminnassa kuitenkin valitettavan vähän.

– Perhevapaiden käytön tulee olla joustavaa ja niissä pitää korostua perheiden valinnanvapaus. Hallitukselta odotetaan nyt näkyvämpää ulostuloa lapsiystävällisen politiikan kanssa, jota se toivottavasti haluaa ajaa!

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellussa lakiluonnoksessa ehdotetaan, että ympärivuorokautisen hoivan sitova hoitajamitoitus tulisi voimaan elokuussa 2020, mutta kaavaillun 0,7:n mitoituksen voisi alittaa siirtymäaikana, joka kestäisi huhtikuuhun 2023.

– Ei ole varmaankaan sattumaa, että vastuu mitoituksen toteutumisesta osuu ratkaisevasti seuraavalle hallitukselle. Rahaa tälle uudistukselle ei yksinkertaisesti löytynyt.