Ajankohtaista

RSS

”Hyvin looginen seuraus” – Sari Essayah mukaan kannabiksen laillistaminen lisäisi kokeilijoiden ja käyttäjien määrää

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah ei kannata kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseen tähtäävää kansalaisaloitetta. Hän pitää voimassa olevaa huumausaineisiin liittyvä rikoslainsäädäntöä on asianmukaisena.

Essayah’n mukaan kansalaisaloitteessa ei ole perusteltu, miten kannabiksen saatavuutta lisäämällä voitaisiin vähentää kokeilijoiden ja käyttäjien määrää.

– Todennäköisesti saatavuuden lisääntyminen lisäisi käyttäjien ja kokeilijoiden määrää, ja kulutuksen lisääntyminen lisäisi haittoja.

– Todennäköisesti saatavuuden lisääntyminen lisäisi käyttäjien ja kokeilijoiden määrää, ja kulutuksen lisääntyminen lisäisi haittoja. Tämä on hyvin loogista, Essayah arvioi.

Eduskunta keskusteli kansalaisaloitteesta toista kertaa tänään.

– Totta on, että varmasti kannabiksen käytön ja pienen määrän hallussapidon rangaistavuuden poistaminen voisi vähentää leimaantumista, mutta ei se kokonaiskuvassa vähennä päihteiden käytöstä johtuvia taloudellisia ja inhimillisiä miljardiluokan kustannuksia, Essayah sanoo.

Parasta päihdepolitiikkaa on hänen mukaansa se, että satsataan laadukkaaseen ja vaikuttavaan ennaltaehkäisevään työhön, kehitetään päihdehoitojärjestelmän vaikuttavuutta ja lisätään toipumiskeskeistä päihdehoitoa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä päihderiippuvuussairaudesta.

– Sen lisäksi on tärkeää, että päihdehoitoon pitäisi päästä nykyistä paljon nopeammin ja helpommin, ja myöskin sitten se, että tämä apu olisi oikea-aikaista.

– Me tiedämme sen, että tällä hetkellä toipumiskeskeistä päihdehoitoa ei ole riittävästi tarjolla eikä myöskään tarpeen mukaisesti saatavilla edes kaikille niille, jotka sitä itse haluaisivat, ja tässä hoitoonohjauksessa ja palvelujärjestelmässä meillä on kehitettävää.

Essayah toivoikin, että hoitoonohjaus‑ ja palvelujärjestelmä ja ennaltaehkäisy saadaan toimimaan paremmin.

– Siihen kyllä tässä annan tukeni ja katson, että on tärkeää, että meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan nimenomaisesti siihen, että se päihteetön elämäntapa on se paras ja että ihmisen elämä ei tuhoutuisi huumeissa eivätkä hänen lähipiirinsä ja läheisensä joutuisi kärsimään.

Essayah vappupuheessa: ”Hoito- ja opetusalan hätähuudot ovat kaikuneet Marinin hallituksen kuuroille korville”

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toteaa vappupuheessaan, että julkisen alan työtaistelutilanteet eivät ole vain työmarkkinaosapuolten päänsärky, vaan ne kytkeytyvät mitä vahvimmin harjoitettuun julkisen talouden talouspolitiikkaan ja näiden alojen sääntelyyn lainsäädännön kautta.

– Valitettavasti niin hoito- kuin opetusalan hätähuudot ovat kaikuneet Marinin hallituksen kuuroille korville. Ainoa vastaus on ollut yleensä entistä tiukempi lainsäädäntö ja kriteeristö, mutta ei resursseja niiden toteuttamiseen. Hallituksen toimesta tällä kaudella on hoitoalalla pykäliin kirjattu muun muassa hoitotakuu ja vanhustenhoidon henkilöstömitoitus sekä kotihoitoon tehdyt tiukennukset, mutta toteutukseen ei ole varattu sen paremmin rahoitusta kuin henkilöstöresursseja, Essayah muistuttaa vappupuheessa.

Essayah´n mukaan Kristillisdemokraatit on ainoana oppositiopuolueena pitänyt esillä alan rahoituksen riittävyyttä koko vaalikauden ajan.
– Viimeksi viime syksynä esitimme vaihtoehtobudjetissamme puolen miljardin euron panostusta hoitajien palkkaamiseen ja hoitojonojen purkamiseen, mutta hallitus ei tätä viestiä kuunnellut.

– On hallituksen vastuulla osoittaa hyvinvointialueille riittävä rahoitus hoitajien palkkaamiseen ja koronan aiheuttamien hoitojonojen purkamiseen. Hoitojonojen purkamista voi entisestään hidastaa hallituksen päätös leikata KELA-korvauksia tässä tilanteessa. Hoitovelka ja työtaakan alle väsyneet hoitajat tulevat meille pitkän päälle kalliiksi.

Videoitu puhe löytyy 1.5. kello 11 KD:n YouTube-kanavalla osoitteessa www.youtube.com/KristillisdemokraatitKD

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Työnilo ei synny tyhjästä

Kirjoitettu kirjoittajana

Toukokuun ensimmäinen on meille perinteisesti kevään, opiskelun ja työn juhlaa. Tänä vuonna vietämme vappua harmillisesti keskellä yhä syvenevää hoitoalan työmarkkinataistelua ja lakonuhkaa kunta-alalla.

Julkisen alan työtaistelutilanteet eivät ole vain työmarkkinaosapuolten päänsärky, vaan ne kytkeytyvät mitä vahvimmin harjoitettuun julkisen talouden talouspolitiikkaan ja näiden alojen sääntelyyn lainsäädännön kautta. Valitettavasti niin hoito- kuin opetusalan hätähuudot ovat kaikuneet Marinin hallituksen kuuroille korville.

Ainoa vastaus on ollut yleensä entistä tiukempi lainsäädäntö ja kriteeristö, mutta ei resursseja niiden toteuttamiseen. Hoitoalalla pykäliin on kirjattu mm. hoitotakuu ja vanhustenhoidon henkilöstömitoitus, mutta toteutukseen ei ole varattu sen paremmin rahoitusta kuin henkilöstöresursseja. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa pahentaa eläköitymisen lisäksi henkilöstön pätevyysvaatimusten nousun osuminen samoille vuosille.

Hoitoalankaan kuormitus ei tule yllätyksenä, sillä resurssipula on muhinut jo vuosia ja koronapandemia pahensi sitä entisestään. Viime syksynä uutisoitiin Tehyn kyselystä, jonka vastaajista lähes 90 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa.

Vajaa rahoitus uhkaa myös koko sote-uudistusta. Sote-uudistuksen pitäisi lisätä palvelujen laatua ja saatavuutta, mutta tavoite on uhattuna ilman riittävää rahoitusta. Palkkaharmonisaatio, tietojärjestelmäkustannukset, lisääntyvät hallintokulut sekä monet muut tarvittavat investoinnit nostavat sote-menojen kustannuksia vuosiksi eteenpäin.

On hallituksen vastuulla osoittaa hyvinvointialueille riittävä rahoitus hoitajien palkkaamiseen ja koronan aiheuttamien hoitojonojen purkamiseen. Hoitojonojen purkamista voi entisestään hidastaa hallituksen päätös leikata KELA-korvauksia tässä tilanteessa. Hoitovelka ja työtaakan alle väsyneet hoitajat tulevat meille pitkän päälle kalliiksi.

Vappuna maaseudulla monet aloittavat pelto- tai pihatöitä kasvun ihmeen äärellä. Paitsi että tänä vuonna maatalouden kylvötyöt ovat uhattuna, koska alan entuudestaan heikko kannattavuus sai vakavan iskun Venäjän hyökkäyssodan alettua.

Häiriöt energia- ja lannoitemarkkinoilla uhkaavat jäädä pitkäkestoisiksi ja vaikeasti ennakoitaviksi. On absurdia, että ruuan hinta nousee, mutta tuottajilla ei meinaa rahat riittää sen tuottamiseen. Hallituksen kriisipaketitkaan ei taida ehtiä ajoissa maatalouden ahdinkoa helpottamaan, ja osa tuesta valuu ”hömppäheinälle”, vaikka kaikki panokset tarvittaisiin ruuan tuotannon tukemiseen.

Tärkeintä viljelijöillekin on saada työstään riittävä tulo, eikä elää satunnaisten pelastuspakettien varassa. Siksi maatalouteen tarvitaan myös pitkäjänteisiä muutoksia. KD on tänä keväänä julkaisut oman kymmenien kohtien ohjelman maatilojen elinvoiman ja energiahuollon tukemiseksi myös pitkällä tähtäimellä.

Ihmisten hengen ja terveyden sekä ruuantuotannon turvaaminen ovat valtion tärkeimpiä tehtäviä ja osa kansallista turvallisuutta. Näilläkään aloilla työnilo ei synny tyhjästä.

Hoitoalan kriisi on ratkaistava

Kirjoitettu kirjoittajana

Talouden kestävyysvajeen lisäksi meitä uhkaa vakava hoitoalan resurssivaje. Hoitoalan hätähuudot ovat kaikuneet Marinin hallituksen kuuroille korville. Ainoa vastaus on ollut yleensä entistä tiukempi lainsäädäntö ja kriteeristö, mutta ei resursseja niiden toteuttamiseen. Alan kuormitus ei tule yllätyksenä, sillä kriisi ja resurssipula on muhinut jo vuosia ja koronapandemia pahensi sitä entisestään. Jo viime syksynä uutisoitiin Tehyn kyselystä, jonka vastaajista lähes 90 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa.

 

Kristillisdemokraatit ainoana oppositiopuolueena on pitänyt esillä alan rahoituksen riittävyyttä koko vaalikauden ajan. Viimeksi viime syksynä esitimme vaihtoehtobudjetissamme puolen miljardin euron panostusta hoitajien palkkaamiseen ja hoitojonojen purkamiseen, mutta hallitus ei tätä viestiä kuunnellut.

 

Nyt hallitus on pitänyt takataskussaan potilasturvallisuuslakia, joka iskisi kipeästi jo entuudestaan kovia kokeneelle hoitoalalle. Potilasturvallisuus on tietenkin varmistettava kaikissa olosuhteissa, ja sitä varten meillä on suojelutyön velvoite, jota on tiukasti noudatettava. Työmarkkinaosapuolten soisi löytävän sovitteluratkaisun. Tilanne on tulehtunut, eikä luottamuspääomaa osapuolten välillä ole yhtään liikaa. Sopua on siis rakennettava kaikin mahdollisin keinoin, ja niin toivoisi hallituksenkin toimivan.

 

Vajaa rahoitus uhkaa hoitoalan lisäksi myös koko sote-uudistusta. Sote-uudistuksen pitäisi lisätä palvelujen laatua ja saatavuutta, mutta tavoite on uhattuna ilman riittävää rahoitusta. Kiire ja kasvavat kustannukset sopivat huonosti yhteen tavoitteen kanssa. Palkkaharmonisaatio, tietojärjestelmäkustannukset, lisääntyvät hallintokulut sekä monet uudet tarvittavat investoinnit nostavat sote-menojen kustannuksia vuosiksi eteenpäin. Sote-uudistuksen rahoitusmalli on jättänyt useat keskeiset kustannustekijät huomioimatta, ja väestökertoimen suuri painoarvo jopa rankaisee väestöään menettäviä hyvinvointialueita.

 

On hallituksen vastuulla osoittaa hyvinvointialueille riittävä rahoitus sekä normaaliin toimintaan että koronan aiheuttamien hoitojonojen purkamiseen. Hoitojonojen purkamista voi entisestään hidastaa hallituksen päätös leikata KELA-korvauksia tässä tilanteessa. Hoitovelka ja työtaakan alle väsyneet hoitajat tulevat meille pitkän päälle kalliiksi.

 

Paljon on laskettu sen varaan, että hyvinvointialueen strategiassa linjataan tärkeimmistä asioista, mutta todellisuudessa monet isot päätökset tehdään jo tänä keväänä ennen kuin strategiat ovat valmiita. Kun uudistusta toteutetaan kiireellä, kunnollisia kustannuslaskelmia ei ehditä tehdä eikä vertailla eri toteutusvaihtoehtoja. Nyt esimerkiksi tukitoimintoja siirretään kiireen vilkkaa julkisomisteisiin in-house-yhtiöihin, samalla jätetään yksityinen ja kolmas sektori ulos. Tämä toimintatapa ei ole välttämättä tuomassa säästöjä, sen sijaan se syö alueiden elinvoimaa.

 

Aluevaltuustojen päätösmahdollisuudet ovat rajallisia myös sen vuoksi, että sairaanhoitopiirit ovat tehneet viime vuosina isoja investointeja, jotka nyt velkoineen siirtyvät hyvinvointialueille. Menee vielä pitkään, ennen kuin hyvinvointialueilla voidaan aidosti tehdä strategisia valintoja.

 

Hoitoalan kriisi on ratkaistava

Kirjoitettu kirjoittajana

Vajaa rahoitus uhkaa hoitoalan lisäksi myös koko sote-uudistusta. Sote-uudistuksen pitäisi lisätä palvelujen laatua ja saatavuutta, mutta tavoite on uhattuna ilman riittävää rahoitusta.

Talouden kestävyysvajeen lisäksi meitä uhkaa vakava hoitoalan resurssivaje. Hoitoalan hätähuudot ovat kaikuneet Marinin hallituksen kuuroille korville. Ainoa vastaus on ollut yleensä entistä tiukempi lainsäädäntö ja kriteeristö mutta ei resursseja niiden toteuttamiseen. Alan kuormitus ei tule yllätyksenä, sillä kriisi ja resurssipula ovat muhineet jo vuosia, ja koronapandemia pahensi sitä entisestään. Jo viime syksynä uutisoitiin Tehyn kyselystä, jonka vastaajista lähes 90 prosenttia oli harkinnut alan vaihtoa.

Kristillisdemokraatit ainoana oppositiopuolueena on pitänyt esillä alan rahoituksen riittävyyttä koko vaalikauden ajan. Viimeksi viime syksynä esitimme vaihtoehtobudjetissamme puolen miljardin euron panostusta hoitajien palkkaamiseen ja hoitojonojen purkamiseen, mutta hallitus ei tätä viestiä kuunnellut.

Nyt hallitus on pitänyt takataskussaan potilasturvallisuuslakia, joka iskisi kipeästi jo entuudestaan kovia kokeneelle hoitoalalle. Potilasturvallisuus on tietenkin varmistettava kaikissa olosuhteissa, ja sitä varten meillä on suojelutyön velvoite, jota on tiukasti noudatettava. Työmarkkinaosapuolten soisi löytävän sovitteluratkaisun. Tilanne on tulehtunut, eikä luottamuspääomaa osapuolten välillä ole yhtään liikaa. Sopua on siis rakennettava kaikin mahdollisin keinoin, ja niin toivoisi hallituksenkin toimivan.

Vajaa rahoitus uhkaa hoitoalan lisäksi myös koko sote-uudistusta. Sote-uudistuksen pitäisi lisätä palvelujen laatua ja saatavuutta, mutta tavoite on uhattuna ilman riittävää rahoitusta. Kiire ja kasvavat kustannukset sopivat huonosti yhteen tavoitteen kanssa. Palkkaharmonisaatio, tietojärjestelmäkustannukset, lisääntyvät hallintokulut sekä monet uudet tarvittavat investoinnit nostavat sote-menojen kustannuksia vuosiksi eteenpäin. Sote-uudistuksen rahoitusmalli on jättänyt useat keskeiset kustannustekijät huomioimatta, ja väestökertoimen suuri painoarvo jopa rankaisee väestöään menettäviä hyvinvointialueita.

On hallituksen vastuulla osoittaa hyvinvointialueille riittävä rahoitus sekä normaaliin toimintaan että koronan aiheuttamien hoito­jonojen purkamiseen. Hoitojonojen purkamista voi entisestään hidastaa hallituksen päätös leikata Kela-korvauksia tässä tilanteessa. Hoitovelka ja työtaakan alle väsyneet hoitajat tulevat meille pitkän päälle kalliiksi.

Paljon on laskettu sen varaan, että hyvinvointi­alueen strategiassa linjataan tärkeimmistä asioista, mutta todellisuudessa monet isot päätökset tehdään jo tänä keväänä ennen kuin strategiat ovat valmiita. Kun uudistusta toteutetaan kiireellä, kunnollisia kustannuslaskelmia ei ehditä tehdä eikä vertailla eri toteutusvaihtoehtoja. Nyt esimerkiksi tukitoimintoja siirretään kiireesti julkisomisteisiin in house -yhtiöihin, samalla jätetään yksityinen ja kolmas sektori ulos. Tämä toimintatapa ei ole välttämättä tuomassa säästöjä, sen sijaan se syö alueiden elinvoimaa.

Aluevaltuustojen päätösmahdollisuudet ovat rajallisia myös sen vuoksi, että sairaanhoitopiirit ovat tehneet viime vuosina isoja investointeja, jotka nyt velkoineen siirtyvät hyvinvointialueille. Menee vielä pitkään, ennen kuin hyvinvointialueilla voidaan aidosti tehdä strategisia valintoja.

Kolumni on julkaistu alkuperäisesti Maaseudun Tulevaisuudessa.

Essayah: KD-jäsenistön vahva kanta puoltaa tukea Nato-jäsenyydelle

Kirjoitettu kirjoittajana

Venäjän hyökkäyssodan myötä vahva enemmistö Kristillisdemokraattien jäsenistä on kääntynyt Nato-jäsenyyden kannalle.

– Jäsenistölle tehdyn kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia vastanneista KD:n jäsenistä suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomen pitäisi liittyä Naton jäseneksi. Puolet vastaajista kertoo oman kantansa muuttuneen Venäjän hyökkäyssodan myötä, niin myös omani, summasi Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah puolueen jäsenkyselyn tuloksia.

Kauniaisissa KD:n puoluehallituksen kokouksessa puhunut Essayah totesi, että jäsenistön ja puoluehallituksen tuki antaa muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa selkänojan KD-kansanedustajille puoltaa Suomen Nato-jäsenyyden hakemista Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston esityksen pohjalta.

– Haluamme jatkossakin varmistaa vapauden, itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden, jotta suomalainen elämänmuoto ja yhteiskunta sellaisena kuin me sen haluamme voidaan turvata. Edellisellä sukupolvella se tiivistyi sanoihin koti, uskonto ja isänmaa, eivätkä ne meille kristillisdemokraateille ole vanhentuneita asioita, vaan edelleen puolustamisen arvoisia.

Essayah totesi, että Naton läheisestä kumppanimaasta jäseneksi siirtyminen ei vaadi Suomen kaltaiselta maalta suuria muutoksia siihen, miten Suomen turvallisuudesta jo nyt itse huolehdimme.

– Sen sijaan se toisi suuren muutoksen siihen, miten muut osallistuisivat turvallisuudestamme huolehtimiseen. Kollektiivisen suojan ennaltaehkäisevä vaikutus on tärkein eli paljon puhutun viidennen artiklan voima on suurimmillaan silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi.

– Kansallisen turvallisuutemme perusta on kuitenkin kaikkina aikoina uskottava oma puolustus. Edes Nato-ratkaisu ei poistaisi oman vahvan kansallisen puolustuksen tarvetta – alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on jatkossakin Suomen vastuulla. Yleinen asevelvollisuus ja Euroopan korkein maanpuolustustahto antavat siihen hyvän pohjan.

– Samoin jatkossakin tarvitsemme kahdenvälistä ja monenkeskistä yhteistyötä, niistä tärkeimpänä Ruotsi, jonka Nato-harkinnan soisi tapahtuvan yhtä aikaa ja päätyvän samaan lopputulemaan, toivoi Essayah.

– Sotilaallisesti liittoutuneenakin Suomi jatkossa pyrkisi edistämään alueellista vakautta ja diplomatiaa sekä pyrkisi ylläpitämään niin toimivia suhteita Venäjään kuin se näissä olosuhteissa on mahdollista. Venäjä kun ei naapuristamme mihinkään häviä, Essayah muistutti.

 

Essayah: Suomi ei ole kenenkään etupiirissä – ajankohtaisselonteko luo raamit Nato-jäsenyyden arvioimiselle 

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah kiittää hallitusta muuttunutta turvallisuustilannetta koskevan ajankohtaisselonteon ripeästä valmistelusta. Essayah pitää selontekoprosessia tärkeänä Nato-jäsenyyden arvioimisen kannalta.

  • Selonteko luo Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden arvioimiselle raamit, mahdollistaen etujen ja riskien harkitun punninnan yhteisesti eduskunnassa. Tämän prosessin merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Kristillisdemokraateilla on jo pitkään ollut linjaus, että Nato-jäsenyys on mahdollinen, mikäli se turvallisuuspoliittisesti katsotaan perustelluksi ja sillä on kansan tuki. Uskon, että meidän kaikkien yhteinen tavoitteemme tässä prosessissa on ennen kaikkea suomalaisten turvallisuuden maksimoiminen ja rauhan säilyttäminen. Paljon puhutun viidennen artiklan voima on suurimmillaan silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi, Essayah totesi selonteon lähetekeskustelussa pitämässään Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorossa.

Essayah korostaa, että riippumatta liittoutumisratkaisuista, kansallisen turvallisuuden perusta on uskottava oma puolustus. Viime aikojen päätökset lisäresursseista turvallisuuteen ja puolustukseen ovat oikeita. Samalla on tiivistettävä yhteistyötä ja kumppanuuksia eri suuntiin.

  • Selonteko korostaa yhteistyön merkitystä Ruotsin kanssa. Onkin oikein, että naapurit pitävät toisensa ajan tasalla ja seinän läpi kuuluu, mitä toisella puolella ollaan tekemässä. On hyvä, että prosessit Nato-päätösten suhteen ovat liikkeessä yhtä aikaa. Itämeren turvallisuuden näkökulmasta myös yhteinen päätös olisi etu.

Venäjä on toimillaan murentanut luottamuksen kertakaikkisesti. Samalla on murtunut turvallisuusstruktuuri, jonka varaan eurooppalaista turvallisuutta on rakennettu. Essayah’n mukaan vanhanaikainen etupiiriajattelu ei ole vaihtoehto.

  • Tulevina viikkoina on erityisen kirkkaana kaikille oltava se, että Suomi säilyttää päätöksissään oman liikkumatilansa ja tekee omat ratkaisunsa. Me emme ole kenenkään etupiirissä. Suomi määrittelee asemansa ja suvereniteettinsa itse, Essayah linjaa.
  • Paluuta entiseen ei ole. On vakavasti kysyttävä, miten turvallisuutta vaalitaan, kun lähinaapurustossa on tahoja, jotka eivät kunnioita sopimuksia. Mitkä ovat ne sääntöpohjaiset järjestelmät, joissa turvallisuutta jatkossa vaalitaan tai edes humanitäärinen suojelu varmistetaan?

Sotilaallisten ratkaisujen lisäksi Essayah alleviivaa huoltovarmuuden merkitystä. Suomi on sen suhteen paremmassa asemassa kuin monet muut maat, mutta poikkeustilanteet heijastuvat vientimarkkinoiden kautta myös Suomeen.

  • Oma ruoan- ja energiantuotanto ovat keskeisiä turvallisuustekijöitä itsenäiselle valtiolle. Ne on nostettava politiikan strategiseksi prioriteetiksi niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

 

Lisätiedot: Sari Essayah, puh. 040 025 2999

 

 

***
Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoro turvallisuusympäristön muutosta koskevan selonteon lähetekeskustelussa

Kansanedustaja Sari Essayah

Arvoisa puhemies,

Turvallisuuspoliittista ympäristöämme on horjutettu tavalla, joka vaatii siihen vastaamista. Venäjä on toimillaan Ukrainassa osoittanut syvää piittaamattomuutta niin ihmisoikeuksista kuin kansainvälisestä oikeudesta ja sopimuksista. Samalla se on murentanut suhteemme pohjana olleen luottamuksen.

Kun kansakunnan turvallisuusrakenteiden ääriviivoja piirretään uusiksi, on parlamentaarinen prosessi ja puolueiden sekä kansalaiskeskustelun rooli äärimmäisen tärkeää. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta ripeästä ja samalla perusteellisesta selonteon valmistelusta, ja sen tuomisesta eduskunnan käsittelyyn.

Viime viikkojen suurin muutos ei ole se, että Nato-galluppien voimasuhteet ovat kääntyneet ylösalaisin. Suurin muutos on se, että maailman pahuus kaikessa julmuudessaan on päässyt valloilleen Euroopassa. Olemme rakentaneet avointa, keskinäisriippuvaista maailmaa, ja halunneet uskoa, että se riittää rauhan takeeksi. Viime viikot ovat todistaneet, että niin ei ole. Rauha vaatii syvemmät juuret.

Arvoisa puhemies,

On tunnistettava toimet, jotka parantavat turvallisuuttamme nyt, ja toimet, jotka lisäävät vakautta pitkällä aikavälillä. Molempia tarvitaan. Kansallisen turvallisuutemme perusta on kaikkina aikoina uskottava oma puolustus. Mahdollinen Nato-ratkaisu ei poistaisi oman vahvan kansallisen puolustuksen tarvetta – alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on jatkossakin Suomen omalla vastuulla. KD eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa puolustuskyvyn vahvistamiseen osoitetuille lisäresursseille. On hyvä, että niin puolustusvoimien kuin rajavartiolaitoksen toimintakykyä vahvistetaan viipymättä.

Toiseksi huoltovarmuuteen liittyvät seikat, joita selonteossakin hyvin eritellään, ovat juuri niitä nyt-hetken asioita, joista on huolehdittava. Suomi on huoltovarmuuden suhteen paremmassa asemassa kuin monet muut maat, mutta poikkeustilanteet heijastuvat vientimarkkinoiden kautta myös meihin. Oma ruoan- ja energiantuotanto ovat keskeisiä turvallisuustekijöitä itsenäiselle valtiolle. Ne on nostettava politiikan strategiseksi prioriteetiksi niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Selonteossa analysoidaan ansiokkaasti kahden- ja monenkeskistä yhteistyötä. Kaikki kuvatut yhteistyön suunnat ovat tärkeitä, eivät toisiaan poissulkevia. Suomen kannalta on hyvä, että EU on viime viikkojen aikana osoittanut toimintakykyä ja yhtenäisyyttä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Tuki Ukrainalle on ollut vahvaa.

Selonteko korostaa yhteistyön merkitystä Ruotsin kanssa. Onkin oikein, että naapurit pitävät toisensa ajan tasalla ja seinän läpi kuuluu, mitä toisella puolella ollaan tekemässä. On hyvä, että prosessit Nato-päätösten suhteen ovat liikkeessä yhtä aikaa. Itämeren turvallisuuden näkökulmasta myös yhteinen päätös olisi etu.

Selonteko luo Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden arvioimiselle raamit, mahdollistaen etujen ja riskien harkitun punninnan yhteisesti eduskunnassa. Tämän prosessin merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Kristillisdemokraateilla on jo pitkään ollut linjaus, että Nato-jäsenyys on mahdollinen, mikäli se turvallisuuspoliittisesti katsotaan perustelluksi ja sillä on kansan tuki. Uskon, että meidän kaikkien yhteinen tavoitteemme tässä prosessissa on ennen kaikkea suomalaisten turvallisuuden maksimoiminen ja rauhan säilyttäminen. Paljon puhutun viidennen artiklankin voima on suurimmillaan silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi. ­

Arvoisa puhemies,

Paluuta entiseen ei ole. Turvallisuusstruktuuri, jonka varaan olemme eurooppalaista turvallisuutta rakentaneet, on muuttunut pysyvästi. On vakavasti kysyttävä, miten turvallisuutta vaalitaan, kun lähinaapurustossa on tahoja, jotka eivät kunnioita sopimuksia. Mitkä ovat ne sääntöpohjaiset järjestelmät, joissa turvallisuutta jatkossa vaalitaan tai edes humanitäärinen suojelu varmistetaan?

Tulevina viikkoina on erityisen kirkkaana kaikille oltava se, että Suomi säilyttää päätöksissään oman liikkumatilansa ja tekee omat ratkaisunsa. Me emme ole kenenkään etupiirissä. Suomi määrittelee asemansa ja suvereniteettinsa itse. Uskon, että olemme siitä kaikki tässä salissa yhtä mieltä, ja teemme päätökset kuunnellen, harkiten ja ennen kaikkea kansallista yhtenäisyyttämme vaalien.

Yhtenäisyydellä rakennetaan turvallisuutta

Kirjoitettu kirjoittajana

Eduskunta saa hallitukselta käsiteltäväkseen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon niin sanotun jatko-osan Suomen asemasta rajusti muuttuneessa toimintaympäristössä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan pistää pohtimaan niin huoltovarmuutta, energiapolitiikkaa, hybridi- ja kyberuhkiakin, mutta eduskuntakäsittelyn kova ydin on suhtautumisessa Nato-jäsenyyteen. Vaikka selonteon täydennys ei ottaisi suoraan kantaa sotilaalliseen liittoutumiseen, se tarjoaa mahdollisuuden perata eri skenaarioiden riskit huolella.

Eduskuntaprosessi on herättänyt myös kritiikkiä, ja joidenkin mielestä ulkopolitiikkaa johtavat tasavallan presidentti ja hallitus voisivat hakea pikaisesti Nato-jäsenyyttä sen kummemmin kansanedustuslaitosta häiritsemättä. Mielipidemittaukset antavat kuulemma riittävän tuen asiassa etenemisessä, ja äänestää ehtii valmiista sopimuksestakin.

Eduskuntakäsittelyllä ja puolueiden kannanmuodostuksella on kuitenkin suuri itseisarvo, sillä suhtautuipa liittoutumiseen kumminpäin tahansa, historiallinen päätös tullaan tulevina vuosina läpivalaisten arvioimaan. Semminkin kun mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ei näyttäisi tulevan kansanäänestystä, korostuu parlamentaarisen käsittelyn ja puolueiden sekä niiden kautta käytävän kansalaiskeskustelun rooli. Kuten presidentti viisaasti totesi myös niiden, jotka jäävät näkemyksineen vähemmistöön, on voitava kokea, että heitä on oikeasti kuultu.

On tärkeää, että myös meillä KD:ssä turvallisuuspolitiikasta on voitu puhua webinaareissa, piirikokouksissa ja puolue-elimissä, sekä selvittää jäsenkyselyllä kentän nykynäkemyksiä. Näin olemme voineet mahdollisimman yhtenäisenä muodostaa kantaamme.

Kaikki me haluamme päätöksiä, joilla suomalaisten turvallisuus maksimoidaan. Ne on kuitenkin muodostettava tavalla, jotka eivät revi yhteiskuntaa ja horjuta päätösten hyväksyttävyyttä. Usein matka päätökseen on yhtä tärkeä kuin päätöskin. Railoihin olisi aivan liian helppo iskeä ulkoapäin.

Alkuperäisen kolumnin pääset lukemaan KD -lehdestä.

Essayah: Sote-uudistuksen rahoitus levällään ja kiire vesittämässä tavoitteet

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedusta Sari Essayah on huolissaan sote-uudistuksen rahoituksesta ja lähettää terveiset hallituksen kehysriiheen. Sote-uudistuksen pitäisi lisätä palvelujen laatua ja saatavuutta, mutta tavoite on Essayah’n mukaan uhattuna ilman riittävää rahoitusta. Kiire ja kasvavat kustannukset sopivat huonosti yhteen tavoitteen kanssa.

– Palkkaharmonisaatio, tietojärjestelmäkustannukset, lisääntyvät hallintokulut sekä monet muut tarvittavat investoinnit nostavat sote-menojen kustannuksia vuosiksi eteenpäin. Sote-uudistuksen rahoitusmalli on jättänyt useat keskeiset kustannustekijät huomioimatta; nyt on viimeinen aika löytää rahoitus.

– On hallituksen vastuulla osoittaa hyvinvointialueille riittävä rahoitus hoitajien palkkaamiseen ja koronan aiheuttamien hoitojonojen purkamiseen, kuten Kristillisdemokraatit viime vuoden lopulla vaihtoehtobudjetissaan esitti. Hoitojonojen purkamista voi entisestään hidastaa hallituksen päätös leikata KELA-korvauksia tässä tilanteessa. Hoitovelka ja työtaakan alle väsyneet hoitajat tulevat meille pitkän päälle kalliiksi, muistuttaa Sari Essayah.

– Kun uudistus toteutetaan kiireellä, on korkea riski, että lisäkuluja tulee myös esimerkiksi virhehankintojen kautta. Kunnollisia kustannuslaskelmia ei ehditä tehdä eikä vertailla eri toteutusvaihtoehtoja. Paljon on laskettu sen varaan, että hyvinvointialueen strategiassa linjataan tärkeimmistä asioista, mutta todellisuudessa isot päätökset tehdään ennen kuin strategiat ovat valmiita. Nyt esimerkiksi tukitoimintoja siirretään kiireen vilkkaa in-house-yhtiöihin, samalla jätetään yksityinen ja kolmas sektori ulos. Tämä toimintatapa ei ole tuomassa säästöjä, sen sijaan se syö alueiden elinvoimaa, Essayah varoittaa.

– Aluevaltuustojen päätösmahdollisuudet ovat rajallisia myös sen vuoksi, että sairaanhoitopiirit ovat tehneet viime vuosina isoja investointeja, jotka nyt siirtyvät hyvinvointialueille. Menee vielä pitkään, ennen kuin hyvinvointialueilla voidaan aidosti tehdä strategisia valintoja.

 

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Sari Essayah’lta tiukat terveiset hallitukselle:  ”Jokaisella pitää olla varaa ostaa ruokaa, asua ja liikkua”

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraatit ovat huolissaan välttämättömyyshyödykkeiden hintojen noususta, joka osuu eniten pienituloisimpiin kotitalouksiin. Pellervon taloustutkimuksen arvion mukaan ruoan hinta nousee tänä vuonna jopa 11 prosenttia.

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah lähettää tiukat terveiset hallitukselle, joka kokoontuu ensi viikolla neuvottelemaan viimeisestä kehysbudjetistaan.

– Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa ennen kaikkea haja-asutusalueiden työssäkäyvän väestön elinkustannuksiin. Tässä paras ja oikeudenmukaisin ratkaisu olisi polttoaineveron alennus, jota olemme useaan kertaan hallitukselta vaatineet.

– Ruoan kallistuminen taas vaikuttaa etenkin monilapsisten perheiden asemaan. Kohta edessä on koulujen kesälomat, ja monessa perheessä ruokakustannukset kasvavat. Lomamatkasta voi tinkiä, mutta kauppareissusta tinkiminen on vaikeampi juttu. Siksi olemme esittäneet lapsilisään tasokorotusta jo viime syksyn vaihtoehtobudjetissa, Essayah muistuttaa.

Essayah linjaa, ettei pienituloisten asemaa saa heikentää entisestään. Samaan aikaan on jatkettava toimia työllistymisen helpottamiseksi.

– Oikealta on esitetty sosiaaliturvan leikkaamista, joka osuisi juuri pienituloisimpien arjen pyörittämiseen. Ruoka, liikkuminen ja asuminen ovat arjen perusasioita, joihin kaikilla pitää olla varaa.

– KD olisi sen sijaan valmis uudistamaan sosiaaliturvaa muun muassa asumistukijärjestelmää muuttamalla sekä porrastamaan ansiosidonnaista, joka voi luoda porkkanaa nopeampaan työllistymiseen. Harkita voisi myös pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten palkkatuettua velvoitetyöllistämistä suuremmille yrityksille ja siihen kytketyn palkkatuen korottamista esimerkiksi Espanjan ja Saksan malliin, Essayah esittää.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999