Ajankohtaista

RSS

Vanhuspalvelulakia ei tule vesittää

Kirjoitettu kirjoittajana

Vanhuspalvelulaista ollaan poistamassa kunnilta velvoite huolehtia vanhusten hyvinvoinnin erityisasiantuntemuksesta ja vastuuhenkilöstä. Erityisasiantuntemuksella on tarkoitettu mm. geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, hoito- ja sosiaalityön sekä kuntoutuksen ikääntyvää väestöä koskevaa asiantuntemusta. Näennäistä vajaan 15 miljoonan euron säästöä vaatimuksen poistolla ei saavuteta, vaan uhkana on pikemminkin kustannusten kasvu hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Esimerkiksi vanhusten lääkehoidossa erityisasiantuntemuksen puuttuminen voi johtaa lisääntyvään ylilääkintään, sekavuuteen, kaatumisiin ja murtumiin sekä näiden mukana tuomiin lisäkustannuksiin.

Erityisasiantuntemuksen vaatimus ei ole tarkoittanut lisävirkoja kuntiin, vaan olemassa olevan henkilöstön kohdalla on huolehdittu siitä, että vaadittu eritysosaaminen löytyy. Tarvittaessa sitä on voitu jopa jakaa kuntien kesken. Sama on tilanne vastuutyöntekijöiden poistamisessa; kyse ei ole ollut uusista työtehtävistä, vaan siitä että kaikkein heikkokuntoisimmilla vanhuksilla on vastuutyöntekijä huolehtimassa heille kuuluvista palveluista. Omahoitajajärjestelmän romuttamisesta on kaavailtu 12, 5 miljoonan euron säästöjä, jotka nekin jäänevät saamatta.

Leikkaukset vanhustenhoitoon ovat huonosti harkittuja kun ikäihmisten määrä ja palveluntarve kasvavat. Viime kaudella säädetyn vanhuspalvelulain heikennysten lisäksi hallitus on laskemassa ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen alarajaa nykyisestä 0,5:stä 0,4:ään. Valvira on varoittanut, että oikeus hyvään hoitoon ei enää toteudu, jos nykyistä vähimmäismitoitusta alennetaan. Meidän tulee pikemminkin panostaa entistä enemmän siihen, että kaikilla vanhuksilla on mahdollisuus hyvään hoivaan ja terveenä ikääntymiseen.

Vanhuspalvelulakia ei tule vesittää

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää tärkeänä, että viime kaudella aikaansaatua vanhuspalvelulakia ei näennäisten säästöjen takia vesitetä. Essayah puhui sunnuntaina Pieksämäellä vanhustenviikon juhlassa.

– Vanhuspalvelulaista ollaan poistamassa kunnilta velvoite huolehtia vanhusten hyvinvoinnin erityisasiantuntemuksesta ja vastuuhenkilöstä. Erityisasiantuntemuksella on tarkoitettu mm. geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, hoito- ja sosiaalityön sekä kuntoutuksen ikääntyvää väestöä koskevaa asiantuntemusta. Näennäistä vajaan 15 miljoonan euron säästöä vaatimuksen poistolla ei saavuteta, vaan uhkana on pikemminkin kustannusten kasvu hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Esimerkiksi vanhusten lääkehoidossa erityisasiantuntemuksen puuttuminen voi johtaa lisääntyvään ylilääkintään, sekavuuteen, kaatumisiin ja murtumiin sekä näiden mukana tuomiin lisäkustannuksiin, varoitti Essayah.

– Erityisasiantuntemuksen vaatimus ei ole tarkoittanut lisävirkoja kuntiin, vaan olemassa olevan henkilöstön kohdalla on huolehdittu siitä, että vaadittu eritysosaaminen löytyy. Tarvittaessa sitä on voitu jopa jakaa kuntien kesken. Sama on tilanne vastuutyöntekijöiden poistamisessa; kyse ei ole ollut uusista työtehtävistä, vaan siitä että kaikkein heikkokuntoisimmilla vanhuksilla on vastuutyöntekijä huolehtimassa heille kuuluvista palveluista. Omahoitajajärjestelmän romuttamisesta on kaavailtu 12,5 miljoonan euron säästöjä, jotka nekin jäänevät saamatta.

– Leikkaukset vanhustenhoitoon ovat huonosti harkittuja kun ikäihmisten määrä ja palveluntarve kasvavat. Viime kaudella säädetyn vanhuspalvelulain heikennysten lisäksi hallitus on laskemassa ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen alarajaa nykyisestä 0,5:stä 0,4:ään. Valvira on varoittanut, että oikeus hyvään hoitoon ei enää toteudu, jos nykyistä vähimmäismitoitusta alennetaan. Meidän tulee pikemminkin panostaa entistä enemmän siihen, että kaikilla vanhuksilla on mahdollisuus hyvään hoivaan ja terveenä ikääntymiseen, Essayah vaati.

Essayah puolusti jokaisen lapsen oikeutta äitiin ja isään sekä toivat esiin aloitteen epäkohtia

Kirjoitettu kirjoittajana

Eduskunta kävi 29.9. lähetekeskustelun äitiyslain muuttamista koskevasta kansalaisaloitteesta. KD:n kansanedustajat puolustivat lapsen oikeutta sekä äitiin että isään sekä kritisoivat esityksen epäkohtia.

Kansalaisaloitteella pyritään tuomaan suomalaiseen lainsäädäntöön uudenlainen tapa määritellä äitiys tunnustamisen kautta tilanteissa, joissa naispari on hankkinut lapsen hedelmöityshoitojen avulla. Äitiyslain muutoksen kautta naisparien on mahdollista saada hedelmöityshoitoja yhdessä. Lakiesitykset menevät huomattavan paljon pidemmälle kuin niin sanottu sukupuolineutraali avioliittolaki.

Sari Essayah painotti puheessaan, että lainsäädännön lähtökohtana tulee olla lapsen oikeus vanhempiin, ei vanhempien oikeus lapseen. Lapsen oikeus isään tulee jatkossakin turvata. Hän toi esille myös, että kristillisdemokraatit eivät aikoinaan kannattaneet hedelmöityshoitolain muutosta, koska sen myötä osa lapsista menetti oikeuden isään. Tuolloin tehdyllä hedelmöityshoitolain muutoksella onkin saatu aikaan tarkoituksellista isättömyyttä, ja nyt tätä yritetään paikata äitiyden käsite perinpohjaisesti muuttamalla. Juridisesti ja sisällöllisesti epäselvä aloite mahdollistaisi myös odottamattomat ja lapsen edunvastaiset tilanteet.

– Kansalaisaloitteessa äitiyden selvittämistä myös voi vaatia se, ken katsoo olevansa lapsen äiti. Tämä on suora lainaus tämän kansalaisaloitteen tekstistä. Ja täytyy sanoa, että juridisesti voi kyllä tulla hyvin mielenkiintoisia tilanteita, jos tunnustamalla äidiksi tullut henkilö haluaa myöhemmin perua tämän tunnustuksen, tai syntyykö epäselvyyttä siitä, onko hedelmöityshoitoihin päädytty yhteisellä tahdonilmaisulla, Essayah totesi.

– Nykylainsäädännön mukaan äitiys perustuu joko synnyttämiseen tai adoptioon. Hyvä on huomata, että vanhemmuus perheen sisäisen adoption kautta on jo nykylainsäädännöllä mahdollista. Oikeusministeriön työryhmän mietintö isyyslain uudistamisesta muutaman vuoden takaa käy läpi kansainvälistä vertailua äitiyden määritelmästä, ja näyttää siltä, että niissä muutamissa maissa — muut Pohjoismaat ja Englanti ja Wales — joissa lapsen synnyttäneen äidin naispuoliselle kumppanille vahvistetaan vanhemmuus, käytetään sanaa vanhempi — ’föräldra’ tai, kuten esimerkiksi Norjassa, ’medmor’ — mutta ei äiti-sanaa. Äidiksi tuleminen tunnustamalla sekoittaa käsitteitä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa tulee kuitenkin tehdä ero synnyttävän tai juuri synnyttäneen äidin ja tunnustamalla äidiksi tulleen välillä, Essayah huomautti.

Hän muistutti myös, että aloite on ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa, sillä aloitteen perustelujen mukaan äitiyden toteaminen ei edellyttäisi sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen. Äiti voisi siis olla nainen, joka on vaihtanut sukupuolensa mieheksi, mikä on ristiriidassa voimassa olevan translain kanssa. Aloitteessa ennakoidaankin ilmeisesti muutosta translakiin.

Lue koko keskustelu eduskunnan verkkosivuilta

Perheellisille opiskelijoille huoltajakorotus

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah pitää tärkeänä, että yleisen asumistuen piiriin siirtyville perheellisille opiskelijoille kompensoidaan tuen pienentyminen huoltajakorotuksen muodossa. Essayah puhui lauantaina Pohjois-Karjalan piirin 45-vuotisjuhlassa Pyhäselässä.

– Opiskelijoita ollaan hallituksen budjettiriihessä tekemän päätöksen mukaan siirtämässä yleisen asumistuen piiriin. Muutoksen yhteydessä on esitetty, että aikaisemmasta poiketen opintoraha lasketaan jatkossa tuloksi ansiotulojen tapaan, kun asumistukea määritellään. Muutos leikkaisi jo nyt yleistä asumistukea saavien opiskelevien lapsiperheiden tukea nykyisestä, mikäli he nostavat myös opintotukea. Yleistä asumistukea saavilta opiskelijaruokakunnilta muutos leikkaisi yhteensä neljä miljoonaa euroa. Perheellisellä opiskelijalla käytössä olevan tulon määrä voi jo laskea jopa yli 1700 euroa vuodessa, kun huomioidaan myös leikkaukset opintotukeen.

– Kristillisdemokraatit on jo aiemmin esittänyt huoltajakorotusta perheellisille opiskelijoille. Nyt tämä korotus on entistäkin tärkeämpi, sillä näin tämä leikkaus perheellisille opiskelijoille kompensoitaisiin. Toisena vaihtoehtona kristillisdemokraatit on esittäneet, että opintotuen tulorajoja korotetaan perheellisille opiskelijoille.

Unionin tie ei saa olla jatkuva tulonsiirtojen lisääntyminen

Kirjoitettu kirjoittajana

Ennen EU:n valtionpäämiesten kokousta Bratislavassa komission puheenjohtaja Juncker piti ns. state of the union-puheen. Näitä puheita on tavattu pitää ”yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista”-kategoriaan kuuluvina, joissa luetellaan kaikki mahdolliset politiikkalohkojen tavoitteet suurella pensselillä. Tunnin puhe sisälsi nytkin samoja elementtejä, mutta erityistä kiinnostusta lisäsi Brexitin jälkeinen linjaus eli koko EU-27 tulevat näkymät.

Myönteistä puheessa oli sitoumus sisämarkkinoiden vahvaan kehittämiseen. Euroopan investointirahasto ESIR on Junckerin mukaan tarkoitus kasvattaa 630 miljardin suuruiseksi, eli tuplata sekä määrältään että kestoltaan. Jos tämä hoidetaan markkinoiden kautta vivuttamalla, niin silloin täytyy vain toivoa, että kasvua vauhdittavia hyviä hankkeita löytyy.

Puheessa oli kuitenkin myös elementtejä, joilla vahvistetaan EU:n keskusvallan kehittymistä tarpeettomasti. Juncker vahvisti sitoumuksensa Euroopan talous ja rahaliiton EMU:n syventämiseen. Taustalla on nk. viiden puheenjohtajan esitys, jolle rakentuva varsinainen komission esitys tulee maaliskuussa. Esitys tulee sisältämään myös ns. sosiaalisen pilarin, eli unionin entistä syvemmän puuttumisen jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkaan. Jo lähtöasetelmissaan EMU:n syventäminen on menossa väärään suuntaan. Me emme tarvitse yhteisvastuullista talletussuojaa, jossa Suomessa toimivat pankit joutuisivat maksamaan eteläisen Euroopan pankkien konkursseja. Emme myöskään tarvitse avausta sosiaalipolitiikan tielle, se tie vie lisääntyvään yhteisvastuuseen ja tulonsiirtoihin. Esimerkiksi vasemmisto on jo pitkään vaatinut yhteistä työttömyysturvaa, jossa suomalaisetkin pääsisivät maksamaan Kreikan ja Espanjan työttömyysturvan kuluja.

Samassa yhteydessä Juncker ilmoitti, että vakaus- ja kasvusopimusta tullaan tulkitsemaan väljästi. Tähänkään asti mitään seurauksia ei ole tullut sopimusta rikkoneille jäsenmaille, mikä on ollut ja tulee olemaan ongelma niille jäsenmaille, jotka ovat tottuneet pitämään kiinni siitä mitä on sovittu.

Turvallisuuspolitiikassa maahanmuuton ja rajavalvonnan lisäksi Junckerin puheessa huomiota on kiinnitetty myös puolustuspolitiikkaan. Konfliktien esto ja hybridiuhkien torjunta on varmasti kenttää, jossa yhteistyö on helppo rakentaa. Jäsenmaiden erilaisten turvallisuuspoliittisten ratkaisujen takia sen sijaan Naton ja EU:n yhteistyön kehittäminen ja esim. yhteinen operaatioesikunta ovat jo haasteellisempia. Esitys yhteisestä ulkoministeristä istuu sekin huonosti hetkeen, jossa moni jäsenmaa nimenomaan haluaa säilyttää ulko- ja turvallisuuspolitiikan kovan ytimen omissa näpeissään.

Nyt olisi tärkeää pyrkiä panostamaan sellaiseen yhteistyöhön, josta on aidosti hyötyä jäsenmaille eikä rakentaa lisää yhteisvastuullisia ja tulonsiirtoihin tähtääviä järjestelmiä.

Essayah Rautalammilla: Maa- ja metsätalouspolitiikka ennakoitavammaksi ja puu liikkeelle veronalennuksella

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää tärkeänä, että Suomessa on tulevaisuudessakin mahdollista ansaita elantonsa päätoimisena perhetilan viljelijänä. Essayah puhui lauantaina Rautalammin Pestuumarkkinoilla.

–          Valitettavasti EU:n maatalouspolitiikka on lyhytsyklistä. Viime ohjelmakauden vaihteessa poliittiset päätökset venyivät lisäten merkittävästi viljelyn epävarmuustekijöitä ja aiheuttaen tukimaksatusten viiveitä sekä näin heikentäen näkymiä tilojen kehittämiseksi. Lisäksi vielä Suomen hallituksen herääminen Maaseutuviraston ongelmiin tapahtui liian myöhään.

–          Suomen on EU:ssa ajettava aiempaa paremmin ennakoitavaa maatalouspolitiikkaa. Tulevan ohjelmakauden sisällöstä on päätettävä hyvissä ajoin, jotta sekä tilat että virastot voivat varautua sen tuomiin muutoksiin.

–          Metsätalouden kohdalla kestävän metsänhoidon rahoituslain mukaiset ns. kemera-tuet tulee saada nykyistä selkeämmin ennakoitaviksi ja rahojen riittävyys koko vuoden tukiin turvata. Epävarmuus tukien saamisesta aiheuttaa ongelmia metsän omistajille, sillä raivaukset ja harvennukset on tehtävä ajallaan, jotta saadaan tuotettua myyntikelpoista puuta. Hankkeiden käsittelyä on joustavoitettava ja kemera-tuen myöntämisvaltuus tulee määritellä uudelleen ohjelmaperusteiseksi. Tämänhetkinen tilanne tuen hakusulun vuoksi on aiheuttanut paljon harmia ja vaikeuttanut metsurien työtilannetta parhaana työkautena, Essayah harmitteli.

–          Puun liikkeelle saamiseksi on uskallettava miettiä uusia keinoja, esim. vaikkapa määräaikaista 3 vuoden veronalennusta alle 5 hehtaarin metsätilojen myyntiin. Tämä auttaisi myös metsätilojen koon kasvattamisessa, saisi puun liikkeelle ja toisi tuloja kansantalouteen, ehdotti Essayah.

Essayah huolissaan Salpauksen säästöpaineista

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ihmettelee maan hallituksen ammatilliseen koulutukseen kohdistettujen rajujen säästöjen ajoittamista jo ensi vuodelle, vaikka reformilainsäädäntö tulee voimaan vasta vuoden 2018 alusta. Lahdessa puhunut Essayah muistutti myös säästöjen aluepoliittisista vaikutuksista.

–          Ensi vuodelle aikaistetut säästöt uhkaavat vakavasti ammatillisen opetuksen laatua. Salpaus on esimerkki oppilaitoksesta, jossa nuorten ja aikuisten koulutuksen väliset raja-aidat on kaadettu jo aiemmin. Samoin säästöt on jo pitkälti haettu järjestäjäverkosta, hallinnosta ja yhteisistä tukipalveluista. Jäljellä on enää mahdollisuus leikata opetuksen määrästä ja laadusta. Salpauksen aikomus vähentää työntekijöitä ja luopua kiinteistöistä Orimattilassa ja Nastolassa kertoo tästä paineesta.

Essayah`n mukaan säästöjä on mahdotonta tehdä hallitusti ja strategisesti kestävällä tavalla, kun reformin linjaukset eivät ole vielä kaikilta osin tiedossa.

–          Pahimmillaan tämä tarkoittaa ammatillisille oppilaitoksille kahta peräkkäistä rajua rakenneuudistusta, jotka toteutetaan vain vuoden sisällä toisistaan. Hallituksen tulee korjata suunnitelmaansa niin, että säästöt toteutetaan hallitun rakenneuudistuksen kautta, sen sallimassa aikataulussa, vaati Essayah.

Essayah on Lahden torilla KD:n Inhimillinen ote päätöksiin -tapahtumassa mukana 7.9. klo 8.30-10.

Essayah: Pikavippien korko- ja perintäsääntöjä kiristettävä velkakierteiden ehkäisemiseksi

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah vaatii ns. pikavippejä koskevaan lainsäädäntöön muutosta siten, että todellinen vuosikorko yli 2000 euron luotoissa saisi olla enintään 35%. Pikavippiyritykset kiertävät nykyistä säädöstä, jonka mukaan todellinen vuosikorko alle 2000 euron lainoissa saa olla enintään 50%. Ne myöntävät luoton vähintään 2000 euron tililuottona, jota saa nostaa osissa. Todellinen vuosikorko nousee moninkertaiseksi sallittuun verrattuna.

Essayah`n mielestä myös velkojen perintäsääntöjä olisi muutettava siten, että perintäkustannusten kera vaikeuksiin ajautunut ihminen ei joudu maksamaan velkaansa moninkertaisesti ja kykenee vapautumaan velkakurimuksestaan kohtuullisin ehdoin.

–     Etenkään kaikki nuoret eivät ole vielä 18 vuotta täytettyään oppineet, että velat on maksettava korkoineen ja esimerkiksi uhkapelaaminen voi olla alku maksuhäiriöille. Monet pikavippiyritykset ja Suomen pelimonopolin vastaisesti toimivat nettipeliyritykset käyttävät nuorten kokemattomuutta häikäilemättömästi hyväkseen markkinoidessaan aggressiivisesti tuotteitaan, Essayah totesi Rovaniemellä.

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan leikkaamisen sijaan palkkatukea työllistämiseen

Kirjoitettu kirjoittajana

Kemissä tiistaina puhunut KD:n puheenjohtaja Sari Essayah muistutti hallitusta Kristillisdemokraattien mallista työttömyysetuuden aktiivikäytössä.

– Hallitus kaavailee ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä porrastamalla sitä. Tämä on jo herättänyt vastustusta palkansaajajärjestöissä. Sen sijaan 100 viimeisen ansiosidonnaisen päivän käyttäminen palkkatukeen helpottaisi työttömän työllistämistä. Työttömyyden pitkittyessä on suuri riski, että raha kuluisi joka tapauksessa etuuteen. Lisäksi ajallinen rajaus viimeiseen 100 päivään ei aiheuttaisi EK:n pelkäämää kilpailun vääristymää, totesi Essayah.

–  Mahdollisuudessa työllistää on suuria alueellisia eroja. Ansiosidonnaisen lyhentäminen porrastamalla ei toimi työllistymisen kannusteena vaikeilla työttömyysalueilla. Jos ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha seuraisi leikkauksen sijasta työtöntä, hän voisi käyttää omaa työttömyysturvaansa palkkatukeen tai vaihtoehtoisesti starttirahana oman yrityksen käynnistämiseen.

Inhimillisempää otetta – ansiosidonnaisen leikkaus työllistämiseen

Kirjoitettu kirjoittajana

Kesän kääntymisen syksyksi huomaa viimeistään silloin kun koulut alkavat ja sadonkorjuu koittaa. Politiikan puolella yhtä varma merkki on budjettiriihi. Valtiovarainministeriön budjettiesitys tulevalle vuodelle ei suuria yllätyksiä sisällä, vaan jatkaa totutulla linjalla. Taloutta yritetään kyllä kammeta paremmalle uralle, mutta heikko työllisyyskehitys pienentää verokertymää ja heikompiosaisiin kohdistuvat etuusleikkaukset syövät ostovoimaa. Työttömyysmenot ovat jo yli 5 mrd. euroa eli osapuilleen saman verran kuin ensi vuonna otamme lisävelkaa. Kestämätön yhtälö.

Yhä useampi suomalainen on saatava mukaan yhteisen kakun kasvattamiseen ja työllisyysaste reippaaseen nousuun. Kiky -sopimuksesta huolimatta työmarkkinaosapuolet ovat juuttuneet poteroihinsa eivätkä ole pystyneet työmarkkinoiden suurempaan uudistamiseen; paikallisesta sopimisestakin uhkaa tulla torso.

KD on esittänyt koko ajan kannustavan perusturvan mallia, jossa työ ja sosiaaliturva yhteen sovitetaan kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Näin työmarkkinoille hakeutumista eivät estä paperisota tai kannustinloukut, vaan työn vastaanottaminen kannattaa aina. Satunnaisesta tai osa-aikaisestakin työstä tulee kannattavaa.

Samoin työttömyysturvan kohdalla esimerkiksi viimeisen 100 päivän käyttäminen palkkatukeen tai starttirahaksi olisi kustannusneutraali ratkaisu eikä jätä ihmistä tyhjänpäälle kuten pelkkä yksioikoinen ansiosidonnaisen leikkaaminen.

Hallitushan kaavailee nyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä porrastamalla sitä. Tämä on jo herättänyt vastustusta palkansaajajärjestöissä. Sen sijaan 100 viimeisen ansiosidonnaisen päivän käyttäminen palkkatukeen helpottaisi työttömän työllistämistä. Työttömyyden pitkittyessä on suuri riski, että raha kuluisi joka tapauksessa etuuteen. Lisäksi ajallinen rajaus viimeiseen 100 päivään ei aiheuttaisi EK:n pelkäämää kilpailun vääristymää.

Mahdollisuudessa työllistää on suuria alueellisia eroja. Ansiosidonnaisen lyhentäminen porrastamalla ei toimi työllistymisen kannusteena vaikeilla työttömyysalueilla. Jos ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha seuraisi leikkauksen sijasta työtöntä, hän voisi käyttää omaa työttömyysturvaansa palkkatukeen tai vaihtoehtoisesti starttirahana oman yrityksen käynnistämiseen.

Myös maatalouden pelastamiseksi tarvitaan pikaisia toimia. Akuutin kriisin lopettaminen kaipaa kriisitukia ja tarvittaessa valtion takaamia hätälainoja. Pidemmällä tähtäimellä Euroopassa on uskallettava uudelleen pohtia koko maatalouspolitiikan pohjaa, mm. maitokiintiöiden purkamisen seurauksista moni varoitti jo etukäteen.

Budjettiriihi on aina puollollaan hyviä ja kannatettavia kohteita, mutta sielläkin jyvät pitäisi pystyä erottamaan akanoista.