Ajankohtaista

RSS

Unionin tie ei saa olla jatkuva tulonsiirtojen lisääntyminen

Kirjoitettu kirjoittajana

Ennen EU:n valtionpäämiesten kokousta Bratislavassa komission puheenjohtaja Juncker piti ns. state of the union-puheen. Näitä puheita on tavattu pitää ”yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista”-kategoriaan kuuluvina, joissa luetellaan kaikki mahdolliset politiikkalohkojen tavoitteet suurella pensselillä. Tunnin puhe sisälsi nytkin samoja elementtejä, mutta erityistä kiinnostusta lisäsi Brexitin jälkeinen linjaus eli koko EU-27 tulevat näkymät.

Myönteistä puheessa oli sitoumus sisämarkkinoiden vahvaan kehittämiseen. Euroopan investointirahasto ESIR on Junckerin mukaan tarkoitus kasvattaa 630 miljardin suuruiseksi, eli tuplata sekä määrältään että kestoltaan. Jos tämä hoidetaan markkinoiden kautta vivuttamalla, niin silloin täytyy vain toivoa, että kasvua vauhdittavia hyviä hankkeita löytyy.

Puheessa oli kuitenkin myös elementtejä, joilla vahvistetaan EU:n keskusvallan kehittymistä tarpeettomasti. Juncker vahvisti sitoumuksensa Euroopan talous ja rahaliiton EMU:n syventämiseen. Taustalla on nk. viiden puheenjohtajan esitys, jolle rakentuva varsinainen komission esitys tulee maaliskuussa. Esitys tulee sisältämään myös ns. sosiaalisen pilarin, eli unionin entistä syvemmän puuttumisen jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkaan. Jo lähtöasetelmissaan EMU:n syventäminen on menossa väärään suuntaan. Me emme tarvitse yhteisvastuullista talletussuojaa, jossa Suomessa toimivat pankit joutuisivat maksamaan eteläisen Euroopan pankkien konkursseja. Emme myöskään tarvitse avausta sosiaalipolitiikan tielle, se tie vie lisääntyvään yhteisvastuuseen ja tulonsiirtoihin. Esimerkiksi vasemmisto on jo pitkään vaatinut yhteistä työttömyysturvaa, jossa suomalaisetkin pääsisivät maksamaan Kreikan ja Espanjan työttömyysturvan kuluja.

Samassa yhteydessä Juncker ilmoitti, että vakaus- ja kasvusopimusta tullaan tulkitsemaan väljästi. Tähänkään asti mitään seurauksia ei ole tullut sopimusta rikkoneille jäsenmaille, mikä on ollut ja tulee olemaan ongelma niille jäsenmaille, jotka ovat tottuneet pitämään kiinni siitä mitä on sovittu.

Turvallisuuspolitiikassa maahanmuuton ja rajavalvonnan lisäksi Junckerin puheessa huomiota on kiinnitetty myös puolustuspolitiikkaan. Konfliktien esto ja hybridiuhkien torjunta on varmasti kenttää, jossa yhteistyö on helppo rakentaa. Jäsenmaiden erilaisten turvallisuuspoliittisten ratkaisujen takia sen sijaan Naton ja EU:n yhteistyön kehittäminen ja esim. yhteinen operaatioesikunta ovat jo haasteellisempia. Esitys yhteisestä ulkoministeristä istuu sekin huonosti hetkeen, jossa moni jäsenmaa nimenomaan haluaa säilyttää ulko- ja turvallisuuspolitiikan kovan ytimen omissa näpeissään.

Nyt olisi tärkeää pyrkiä panostamaan sellaiseen yhteistyöhön, josta on aidosti hyötyä jäsenmaille eikä rakentaa lisää yhteisvastuullisia ja tulonsiirtoihin tähtääviä järjestelmiä.

Essayah Rautalammilla: Maa- ja metsätalouspolitiikka ennakoitavammaksi ja puu liikkeelle veronalennuksella

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää tärkeänä, että Suomessa on tulevaisuudessakin mahdollista ansaita elantonsa päätoimisena perhetilan viljelijänä. Essayah puhui lauantaina Rautalammin Pestuumarkkinoilla.

–          Valitettavasti EU:n maatalouspolitiikka on lyhytsyklistä. Viime ohjelmakauden vaihteessa poliittiset päätökset venyivät lisäten merkittävästi viljelyn epävarmuustekijöitä ja aiheuttaen tukimaksatusten viiveitä sekä näin heikentäen näkymiä tilojen kehittämiseksi. Lisäksi vielä Suomen hallituksen herääminen Maaseutuviraston ongelmiin tapahtui liian myöhään.

–          Suomen on EU:ssa ajettava aiempaa paremmin ennakoitavaa maatalouspolitiikkaa. Tulevan ohjelmakauden sisällöstä on päätettävä hyvissä ajoin, jotta sekä tilat että virastot voivat varautua sen tuomiin muutoksiin.

–          Metsätalouden kohdalla kestävän metsänhoidon rahoituslain mukaiset ns. kemera-tuet tulee saada nykyistä selkeämmin ennakoitaviksi ja rahojen riittävyys koko vuoden tukiin turvata. Epävarmuus tukien saamisesta aiheuttaa ongelmia metsän omistajille, sillä raivaukset ja harvennukset on tehtävä ajallaan, jotta saadaan tuotettua myyntikelpoista puuta. Hankkeiden käsittelyä on joustavoitettava ja kemera-tuen myöntämisvaltuus tulee määritellä uudelleen ohjelmaperusteiseksi. Tämänhetkinen tilanne tuen hakusulun vuoksi on aiheuttanut paljon harmia ja vaikeuttanut metsurien työtilannetta parhaana työkautena, Essayah harmitteli.

–          Puun liikkeelle saamiseksi on uskallettava miettiä uusia keinoja, esim. vaikkapa määräaikaista 3 vuoden veronalennusta alle 5 hehtaarin metsätilojen myyntiin. Tämä auttaisi myös metsätilojen koon kasvattamisessa, saisi puun liikkeelle ja toisi tuloja kansantalouteen, ehdotti Essayah.

Essayah huolissaan Salpauksen säästöpaineista

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ihmettelee maan hallituksen ammatilliseen koulutukseen kohdistettujen rajujen säästöjen ajoittamista jo ensi vuodelle, vaikka reformilainsäädäntö tulee voimaan vasta vuoden 2018 alusta. Lahdessa puhunut Essayah muistutti myös säästöjen aluepoliittisista vaikutuksista.

–          Ensi vuodelle aikaistetut säästöt uhkaavat vakavasti ammatillisen opetuksen laatua. Salpaus on esimerkki oppilaitoksesta, jossa nuorten ja aikuisten koulutuksen väliset raja-aidat on kaadettu jo aiemmin. Samoin säästöt on jo pitkälti haettu järjestäjäverkosta, hallinnosta ja yhteisistä tukipalveluista. Jäljellä on enää mahdollisuus leikata opetuksen määrästä ja laadusta. Salpauksen aikomus vähentää työntekijöitä ja luopua kiinteistöistä Orimattilassa ja Nastolassa kertoo tästä paineesta.

Essayah`n mukaan säästöjä on mahdotonta tehdä hallitusti ja strategisesti kestävällä tavalla, kun reformin linjaukset eivät ole vielä kaikilta osin tiedossa.

–          Pahimmillaan tämä tarkoittaa ammatillisille oppilaitoksille kahta peräkkäistä rajua rakenneuudistusta, jotka toteutetaan vain vuoden sisällä toisistaan. Hallituksen tulee korjata suunnitelmaansa niin, että säästöt toteutetaan hallitun rakenneuudistuksen kautta, sen sallimassa aikataulussa, vaati Essayah.

Essayah on Lahden torilla KD:n Inhimillinen ote päätöksiin -tapahtumassa mukana 7.9. klo 8.30-10.

Essayah: Pikavippien korko- ja perintäsääntöjä kiristettävä velkakierteiden ehkäisemiseksi

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah vaatii ns. pikavippejä koskevaan lainsäädäntöön muutosta siten, että todellinen vuosikorko yli 2000 euron luotoissa saisi olla enintään 35%. Pikavippiyritykset kiertävät nykyistä säädöstä, jonka mukaan todellinen vuosikorko alle 2000 euron lainoissa saa olla enintään 50%. Ne myöntävät luoton vähintään 2000 euron tililuottona, jota saa nostaa osissa. Todellinen vuosikorko nousee moninkertaiseksi sallittuun verrattuna.

Essayah`n mielestä myös velkojen perintäsääntöjä olisi muutettava siten, että perintäkustannusten kera vaikeuksiin ajautunut ihminen ei joudu maksamaan velkaansa moninkertaisesti ja kykenee vapautumaan velkakurimuksestaan kohtuullisin ehdoin.

–     Etenkään kaikki nuoret eivät ole vielä 18 vuotta täytettyään oppineet, että velat on maksettava korkoineen ja esimerkiksi uhkapelaaminen voi olla alku maksuhäiriöille. Monet pikavippiyritykset ja Suomen pelimonopolin vastaisesti toimivat nettipeliyritykset käyttävät nuorten kokemattomuutta häikäilemättömästi hyväkseen markkinoidessaan aggressiivisesti tuotteitaan, Essayah totesi Rovaniemellä.

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan leikkaamisen sijaan palkkatukea työllistämiseen

Kirjoitettu kirjoittajana

Kemissä tiistaina puhunut KD:n puheenjohtaja Sari Essayah muistutti hallitusta Kristillisdemokraattien mallista työttömyysetuuden aktiivikäytössä.

– Hallitus kaavailee ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä porrastamalla sitä. Tämä on jo herättänyt vastustusta palkansaajajärjestöissä. Sen sijaan 100 viimeisen ansiosidonnaisen päivän käyttäminen palkkatukeen helpottaisi työttömän työllistämistä. Työttömyyden pitkittyessä on suuri riski, että raha kuluisi joka tapauksessa etuuteen. Lisäksi ajallinen rajaus viimeiseen 100 päivään ei aiheuttaisi EK:n pelkäämää kilpailun vääristymää, totesi Essayah.

–  Mahdollisuudessa työllistää on suuria alueellisia eroja. Ansiosidonnaisen lyhentäminen porrastamalla ei toimi työllistymisen kannusteena vaikeilla työttömyysalueilla. Jos ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha seuraisi leikkauksen sijasta työtöntä, hän voisi käyttää omaa työttömyysturvaansa palkkatukeen tai vaihtoehtoisesti starttirahana oman yrityksen käynnistämiseen.

Inhimillisempää otetta – ansiosidonnaisen leikkaus työllistämiseen

Kirjoitettu kirjoittajana

Kesän kääntymisen syksyksi huomaa viimeistään silloin kun koulut alkavat ja sadonkorjuu koittaa. Politiikan puolella yhtä varma merkki on budjettiriihi. Valtiovarainministeriön budjettiesitys tulevalle vuodelle ei suuria yllätyksiä sisällä, vaan jatkaa totutulla linjalla. Taloutta yritetään kyllä kammeta paremmalle uralle, mutta heikko työllisyyskehitys pienentää verokertymää ja heikompiosaisiin kohdistuvat etuusleikkaukset syövät ostovoimaa. Työttömyysmenot ovat jo yli 5 mrd. euroa eli osapuilleen saman verran kuin ensi vuonna otamme lisävelkaa. Kestämätön yhtälö.

Yhä useampi suomalainen on saatava mukaan yhteisen kakun kasvattamiseen ja työllisyysaste reippaaseen nousuun. Kiky -sopimuksesta huolimatta työmarkkinaosapuolet ovat juuttuneet poteroihinsa eivätkä ole pystyneet työmarkkinoiden suurempaan uudistamiseen; paikallisesta sopimisestakin uhkaa tulla torso.

KD on esittänyt koko ajan kannustavan perusturvan mallia, jossa työ ja sosiaaliturva yhteen sovitetaan kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Näin työmarkkinoille hakeutumista eivät estä paperisota tai kannustinloukut, vaan työn vastaanottaminen kannattaa aina. Satunnaisesta tai osa-aikaisestakin työstä tulee kannattavaa.

Samoin työttömyysturvan kohdalla esimerkiksi viimeisen 100 päivän käyttäminen palkkatukeen tai starttirahaksi olisi kustannusneutraali ratkaisu eikä jätä ihmistä tyhjänpäälle kuten pelkkä yksioikoinen ansiosidonnaisen leikkaaminen.

Hallitushan kaavailee nyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä porrastamalla sitä. Tämä on jo herättänyt vastustusta palkansaajajärjestöissä. Sen sijaan 100 viimeisen ansiosidonnaisen päivän käyttäminen palkkatukeen helpottaisi työttömän työllistämistä. Työttömyyden pitkittyessä on suuri riski, että raha kuluisi joka tapauksessa etuuteen. Lisäksi ajallinen rajaus viimeiseen 100 päivään ei aiheuttaisi EK:n pelkäämää kilpailun vääristymää.

Mahdollisuudessa työllistää on suuria alueellisia eroja. Ansiosidonnaisen lyhentäminen porrastamalla ei toimi työllistymisen kannusteena vaikeilla työttömyysalueilla. Jos ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha seuraisi leikkauksen sijasta työtöntä, hän voisi käyttää omaa työttömyysturvaansa palkkatukeen tai vaihtoehtoisesti starttirahana oman yrityksen käynnistämiseen.

Myös maatalouden pelastamiseksi tarvitaan pikaisia toimia. Akuutin kriisin lopettaminen kaipaa kriisitukia ja tarvittaessa valtion takaamia hätälainoja. Pidemmällä tähtäimellä Euroopassa on uskallettava uudelleen pohtia koko maatalouspolitiikan pohjaa, mm. maitokiintiöiden purkamisen seurauksista moni varoitti jo etukäteen.

Budjettiriihi on aina puollollaan hyviä ja kannatettavia kohteita, mutta sielläkin jyvät pitäisi pystyä erottamaan akanoista.

Essayah vaatii: Turkin viisumivapausneuvottelut lopetettava

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah esittää Turkin ja EU:n välisten viisumivapausneuvottelujen lopettamista. Hän muistuttaa esittäneensä jo keväällä kristillisdemokraattien kielteisen kannan asiaan eduskunnan Suuressa valiokunnassa.
– Jo keväällä oli nähtävissä, että viisumivapausprosessi ei ole edennyt uskottavalla tavalla. Turkki on tosiasiallisesti kaukana sovittujen 72 ehdon täyttämisestä, vaikka uskoteltiin loppujen ehtojen täyttyvän silloisen aikarajan eli kesäkuun loppuun mennessä. Lisäksi sovituista ehdoista viisi on sellaisia, joiden täyttäminen teknisesti ja proseduraalisesti ei ollut edes mahdollista aikarajaan mennessä. Onneksi ns. keskeytysmekanismin viive ja terrorismilakien ongelmallisuus jarrutti prosessia eikä viisumivaputta ehditty myöntää ennen levottomuuksia ja sitä seuranneita poliittisia puhdistuksia, Essayah totesi KD:n puoluehallitukselle.

– Onkin käsittämätöntä, että Turkin viisumivapausneuvottelut on jälleen nostettu pöydälle, samanaikaisesti kun presidentti Erdogan uhkailee kuolemanrangaistuksen palauttamisella ja maan omat kansalaiset hakevat turvapaikkaa eri puolelta Eurooppaa. Viimeisin otsikoihin noussut lain muutos maassa saattaa heikentää lasten ja naisten oikeuksia suhteuttamalla seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä suojaikärajoja uhrin iän, osapuolten ikäeron ja uhrin suostumuksen perusteella. Lisäksi on vuodettu raportti Turkin epäillyistä kytköksistä EU:n terroristijärjestölistalla oleviin ääriliikkeisiin. Tälle maalleko EU:n pitäisi myöntää viisumivapaus, Essayah ihmetteli.

Essayah`n mielestä Suomen tulee tukea Itävaltaa, joka on jo jäsenmaista ehtinyt vaatia viisumivapausneuvottelujen lopettamista.
– Turkin kohdalla on koko ajan pidettävä mielessä, että se on myös hakijamaa EU:n jäseneksi. Niinpä koko sen viisumivapausprosessi nähdään ”palkitsemisena” edistymisestä kohti EU:n yhteisiä arvoja eikä vain pelkästään osana EU:n ja Turkin välistä pakolaissopimusta. Tosiasiassa kehitys kulkee demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kohdilla Turkissa juuri päinvastaiseen suuntaan, muistutti Essayah.

Citius, altius, fortius

Kirjoitettu kirjoittajana

Olympialiikkeen tunnuslause – nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin – innoittaa lähes 11 000 urheilijaa Riossa yhä parempiin saavutuksiin. Paikalla on lisäksi kymmeniä tuhansia kisaturisteja ja median edustajia. Tuhansia tunteja tv-kuvaa – avajaisspektaakkeli mukaan lukien – välittyy useammalle miljardille katsojalle ympäri maailmaa. Sanalla sanoen kesäolympialaiset ovat maailman suurin yksittäinen tapahtuma.

Asiassa on hyvät ja huonot puolensa. Kisaisännyys toki takaa huikean julkisuuden useamman viikon ajalle, samoin matkailutuloja ja uusia investointeja; parhaimmillaan maabrändin kirkastumisen kerralla. Toisaalta nykymittakaavassaan kisaisännyyden vastuunottaminen on mahdollista enää harvoille kaupungeille ja maille. Kisajärjestelyissä moni asia voi mennä pieleen ja laskelmat pahasti pakkaselle. Lisäksi kisojen aika voi olla melko painajaismaista isäntäkaupungin asukkaille valtavine liikenneruuhkineen. Haasteet saattavat jatkua vielä kisojen jälkeenkin, kun mahtipontisille ja kalliille rakennelmille on ollut vaikea löytää jatkokäyttöä. Pahimmillaan pömpöösejä rakennelmia on revitty maan tasalle, joten puhupa siinä sitten kestävästä kehityksestä. KOK:ssa näihin haasteisiin on onneksi herätty, ja käänne on tapahtumassa, vaikka iso laiva sen hitaasti tekeekin.

Rion kisoja ovat varjostaneet paitsi urheilun omat doping- ja korruptiokohut, niin myös Brasilian sisäiset ongelmat. Brasilia on keskellä maansa historian pahinta taloudellista ja poliittista kriisiä, ja maan koko  poliittinen järjestelmä on korruption kourissa natisemassa liitoksissaan. Tätä tuskin osattiin uumoilla kun kisat aikoinaan Riolle myönnettiin. Myöskään KOK:n pj. Bach ei ole mitenkään peitellyt asioita, vaan on todennut, että kisoja järjestävässä maassa kansa on jakautunut niin sosiaalisesti, poliittisesti kuin taloudellisesti. Kisat ovat toisaalta mahdollistaneet näiden asioiden nousemisen julkisuuteen ja ihmisoikeusjärjestöjen raportteihin mm. poliisiväkivallasta suhtaudutaan aivan toisella vakavuudella kuin aiemmin.

Kisoista on kuitenkin ollut kaupungille ja sen asukkaille myös hyötyä. Julkisen liikenteen verkosto ja koko alueen mobiiliverkko uudistettiin nopeammassa aikataulussa kuin muutoin olisi tehty. Viimeisin raportti näytti, että Rion alue – poiketen talousdepressiossa tarpovasta muusta maasta – on hyötynyt kisoista 13 %:n kasvulla ja moni työtön on kisojen ansiosta saanut ainakin joksikin aikaa töitä. Näin talouskasvu on raportin perusteella hyödyttänyt eniten juuri köyhintä kansanosaa.

Olympiakisat tuskin muuttavat välittömästi minkään maan toimintatapoja ja järjestelmiä, mutta ainakin lisääntynyt julkisuus pakottaa tiettyyn kasvojenpesuun, ja jopa jotkut muutoksista saattavat kisojen ansiosta saada lähtölaukauksensa. Nelson Mandela tiivisti sen aikoinaan hyvin: ”Urheilulla on voima muuttaa maailmaa”. Tätä voimaa on vain osattava käyttää oikein.

Kaikista näistä paineista huolimatta kisainnostus on kaupungissa aistittavissa. Mukana on mm. 45 000 vapaaehtoista, joilta eivät hymy ja ystävällisyys lopu. Kun näkee, että niin moni pistää itsensä likoon kisojen tähden, niin todella toivoo kaiken sujuvan. H-hetki on käsillä, joten toivotaan onnistuneita kisoja niin urheilijoille kuin järjestäjillekin!

IL, IS, STT 5.8.: Essayah painottaa KOK:ssa tasavertaisuutta

Kirjoitettu kirjoittajana
IL, IS, STT 5.8.: Essayah painottaa KOK:ssa tasavertaisuutta

Sari Essayah valittiin KOK:n jäseneksi. Syksyn mittaan ratkeaa, millaiseen rooliin Sari Essayah pääsee Kansainvälisessä olympiakomiteassa. Essayah nimettiin torstaina Rio de Janeirossa KOK:n jäseneksi, kahdeksantena suomalaisena.

Kansanedustaja, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Essayah, 49, on kiinnostunut eettisestä komiteasta, mutta sen jäsenmäärä on jo täynnä.
– Myös talousasiat ja talouden läpinäkyvyys kiinnostavat minua. KOK on ottanut käyttöön kirjanpidon kansainväliset standardit, Essayah kertoi suomalaismedialle.

Talouden lisäksi Essayah painottaa urheiluliikkeen arvoja. Kisaisännyyden haun pitää olla läpinäkyvää ja urheilun puhdasta.
– Miten luodaan järjestelmä, että kaikissa maissa urheilijoilla on samat säännöt, Essayah sanoi.

Hän sai parin päivän ajan järjestön kongressissa arvokasta oppia, kun jäsenistö keskusteli muun muassa dopingista, Venäjän osallistumisesta olympialaisiin ja uusien lajien valinnasta kisoihin. Essayahilla on suuri luottamus siihen, että KOK:n nykyinen puheenjohtaja Thomas Bach toteuttaa rooliaan muutosjohtajana.
– Se, mitä aiemmin lakaistiin maton alle, on nyt vilkkaan keskustelun aiheena, Essayah sanoi.

Venäjän osittainen sulkeminen kisoista oli Essayahin mukaan paras mahdollinen ratkaisu nykytilanteessa.
– Kuten Bach sanoi, asian käsittely ei kuitenkaan jää tähän.

KOK:ssa moni asia on muuttumassa tulevina vuosina, jos Bachin ajama 40 kohdan Agenda 2020 -hanke etenee. Pikavoittoja ei kuitenkaan ole luvassa, sillä KOK:n kaltainen iso laiva kääntyy hitaasti. Kärsivällisyyteen Essayah on valmis. Jos hän on KOK:n jäsenenä sääntöjen sallimaan 70 ikävuoteen asti, hänellä on 21 vuotta aikaa saada muutoksia aikaan.

Lue artikkeli Iltalehdestä

Sari Essayah kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi

Kirjoitettu kirjoittajana
Sari Essayah kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on valittu kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi Rio de Janeirossa olympialaisten alkamisen aattopäivänä 4.8. Hän on kahdeksas suomalainen kyseisessä tärkeässä urheilun luottamustehtävässä.
– On hienoa, että suomalainen on tauon jälkeen valittu Kansainvälisen Olympiakomitean jäseneksi. Sarilla on tarmoa toimia puhtaan urheilun ja reilun pelin puolesta, puoluesihteeri Asmo Maanselkä sanoi puolueen tiedotteessa.

Essayah voitti urheilu-urallaan 10 kilometrin kävelyssä MM-kultaa Stuttgartissa 1993 ja EM-kultaa Helsingissä 1994. Hän käveli MM-pronssille Tokiossa 1991. Essayahin Suomen ennätykset ovat edelleen voimassa. 10 kilometrillä hänen ennätysaikansa on 42.20 ja 20 kilometrillä 1.32.05. Vuosina 1993 ja 1994 hänet valittiin vuoden naisurheiljaksi. Essayah lopetti urheilu-uransa 1996 Atlantan olympialaisten jälkeen.