Lehtiartikkelit

RSS

Palestiinan tunnustaminen ei ole ratkaisu

Kirjoitettu kirjoittajana

[Kirjoitus julkaistu myös Savon Sanomissa 28.5.2025]

Viime viikolla eduskunnassa käytiin niin sanottu Gaza-keskustelu, jossa paneuduttiin Lähi-idän nykyhetkeen. Värikkäistä puheenvuoroista huolimatta tilanteen kokonaiskuva ja perimmäiset syyt tuntuvat olevan monella hukassa.

Terroristijärjestö Hamasin ja Israelin armeijan sotatoimet sekä siviilien kärsimys niputettiin yhteen palestiinalaisalueiden itsenäisyyden tunnustamisen kanssa. On selvää, että ruoan, lääkkeiden, vaatetuksen ja muun humanitaarisen avun vieminen alueen siviileille on taattava ja turvattava.

Lähi-idässäon nähty vuosikymmenten ajan lukuisia sotia, pienempiä konflikteja ja kansannousuja. Harva kuitenkaan muistaa, että vuonna 1947 YK:n turvallisuusneuvosto äänesti kahden valtion mallin puolesta. Israelin edustajat hyväksyivät ja arabit hylkäsivät suunnitelman. Valtaosa naapurimaista ei tänäkään päivänä tunnusta Israelin oikeutta olemassaoloon, ja lisäksi alueella toimii useita Israelin hävittämiseen tähtääviä terroristijärjestöjä.

Viimeisimmän sodan alkupisteenä toimi terrorijärjestö Hamasin silmitön hyökkäys Israeliin 7.10.2023. Yli 1200 ihmistä murhattiin armotta ja brutaalisti, naisia raiskattiin, lapsia pahoinpideltiin ja 250 panttivankia vietiin Gazaan. Israelin vastareaktio on seurausta pitkään jatkuneesta konfliktista, tuhansista Gazasta ammutuista raketeista ja Hamasin terrori-iskusta lokakuussa 2023.

Vaikka Israelin toiminnassa olisi moitittavaa, se ei ole peruste tunnustaa terrorijärjestön edes osin hallitsemaa Palestiinaa. Hamas on noussut Gazassa valtaan vaaleilla, Länsirannalla vaaleja ei ole järjestetty vuosikausiin. Symbolinen tunnustaminen olisi palkinto terrorismista ja kasvattaisi ääriryhmien kannatusta alueella entisestään.

Terroristijärjestö Hamas ei myöskään piittaa hallitsemansa alueensa siviileistä. Se on toistuvasti käyttänyt siviilejä ihmiskilpinä ja sijoittaa taistelijoiden tunneleita kouluihin ja sairaaloihin. Länsirannan johtaja Mahmud Abbas on toistuvasti syyttänyt Hamasia siviileille tarkoitettujen ruokakuljetusten varastamisesta.

Tunnustamista vaativat tahot eivät halua vastata siitä seuraaviin kysymyksiin: Minkä hallinnon ja alueen tunnustaisimme, kuka alueella jatkossa pitäisi valtaa, miten Israelin turvallisuus taattaisiin? Oslon rauhansopimuksessa aikoinaan linjattiin, että osapuolet sopivat kiistakysymyksistä keskenään ja niitä ei tule sanella ulkoapäin.

Kristillisdemokraatit haluavat rauhaa kaikkialle, myös Lähi-itään. Siksi symbolisten ratkaisuehdotusten sijaan olisi ymmärrettävä pitkään jatkuneen konfliktin perimmäiset syyt ja etsittävä samalla ratkaisua, joka toisi alueelle kestävän rauhan.

Maa- ja metsätaloudelle kasvua puoliväliriihestä

Kirjoitettu kirjoittajana

[Kirjoitus julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuudessa 12.5.2025]

Hallituksen puoliväliriihen ehdottomasti merkittävimmät päätökset liittyivät talouskasvun vauhdittamiseen eli suomalaisen työn ja osaamisen korostamiseen. Kokonaisuudessa on lukuisia kohtia, joissa KD:n kädenjälki näkyy vahvasti. Näkyvimpänä työtulovähennyksen lapsikorotuksen tuplaus ja omaishoidon alimpien palkkioiden korotus sekä maa- ja biotalouden kasvutoimet.

Riihipäätökset turvaavat kotimaista ruoantuotantoa ja luovat näköalaa tulevaisuuteen. Viljelijöiden aseman ja alkutuotannon toimintaedellytysten parantamiseksi osoitetaan korvauskelpoisuutta nuorten viljelijöiden korvauskelvottomille aloille ja varmistetaan maatilojen investointeja nostamalla valtiontakauksia ja pääomitetaan valmisteilla oleva salmonellarahasto. Edelleen elintarvikevientiä vahvistetaan, ja se on pilottitoimiala Team Finland-uudistuksessa.

Huoltovarmuutta turvataan mm. säilyttämällä 9 kuukauden viljavarastot ja omistajaohjauksella varmistetaan kotimaisen ruuan osuutta julkisen sektorin hankinnoissa. Lisäksi valmistellaan toimia itäisen Suomen viljelijöille juuri kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Kasvu- ja kuiviketurve määritellään hallitusohjelman mukaisesti strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi, ja turvepeltoja käytetään jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi. Omavaraisuutta parantaa myös satsaukset ravinteiden kierrätykseen ja biokaasun tuotantoon jatkamalla ravinnekiertotuen toimeenpanoa ja laajentamalla se teknologianeutraaliksi.

Metsien kasvua vahvistetaan laajalla 15 miljoonan toimenpidepaketilla, johon kuuluu muun muassa informaatio-ohjausta, metsänuudistamisen vauhdittamista, puuston kasvattamista tiheämpänä, metsäpinta-alan lisäämistä, metsälannoituksen edistämistä sekä parempaa varautumista metsätuhojen ennaltaehkäisyyn.

Muidenkin kasvutoimien – kuten verojen alentamisen – tärkein tehtävä on antaa talouteen signaali siitä, että Suomessa kannattaa edelleen elää, asua ja yrittää. Olen myös tyytyväinen, että kasvutoimilla huolehditaan koko maasta mm. Itäisen ja Pohjoisen Suomen – ohjelmien edistämisellä.

Yhteisöveron kevennys kohdistuu kaikkiin yrityksiin. Samoin ansiotuloveronalennukset kohdistettiin laajasti. Ylimmän marginaaliveron maltillistaminen on samaa kokoluokkaa, kuin mitä Ruotsissa tehtiin sosialidemokraattien johdolla vuosia sitten. Lisäksi pienimpien perintöjen veron alaraja nousee 30 000 euroon ja perintöveron verosaatavasta maksettavaa korkoa pienennetään. Samoin ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveron alennus vahvistaa kaikkien ostovoimaa, suhteessa eniten pienituloisten, joilla ruoka ja lääkkeet ovat isompi osa kulutusmenoja.

Riihipäätösten lisäksi kannattaa tarkastella sitäkin, mitä VM:n virkamiespohjan esityksiä saatiin topattua, kuten vaikkapa 60 miljoonan euron leikkaukset maatalouteen. Puoliväliriihi osoitti jälleen, että hallitus ymmärtää maa- ja metsätalouden strategisen merkityksen Suomen turvallisuudelle ja kasvulle.

Sari Essayah pj. KD, Maa- ja metsätalousministeri
[email protected]

Sari Essayah`lla vain yksi lahjatoive: Että lähtisit ehdokkaaksi (KD-lehti 19.1.)

Kirjoitettu kirjoittajana

Sari Essayah kieltää potevansa minkäänlaista ikäkriisiä.
– En ole oikeastaan koskaan kokenut mitään kriisejä. Olen ajatellut, että aika aikaansa kutakin, hän itse nauraa.
Hän listaa elämänsä taitekohdiksi urheilu-uran lopettamisen, työelämään siirtymisen ja politiikkaan lähtemisen.
– Näissä isoissa murroksissa ajankäyttö on rajusti muuttunut. Oma elämänasenteeni on kuitenkin ollut sellainen, että niin kuuluu ollakin. Ei elämä muutenkaan pysy staattisena.

Hän ei lähesty muutoksia kriisin kautta.
– Ennemmin ajattelen, että nyt on taas uusi vaihe, ja asiat asettuvat sen mukaan.

Hänellä on vain yksi ainoa lahjatoive syntymäpäivälleen.
– Mitään en niin toivo kuin että puolueen jäsenistöstä mahdollisimman moni tulisi ehdokkaaksi.
– Kevyesti pystyisimme saamaan vaalivoiton sillä, että jokainen ehdokas saisi rekrytoitua mukaan toisen ehdokkaan.

Lue koko artikkeli

IL, IS, STT 5.8.: Essayah painottaa KOK:ssa tasavertaisuutta

Kirjoitettu kirjoittajana
IL, IS, STT 5.8.: Essayah painottaa KOK:ssa tasavertaisuutta

Sari Essayah valittiin KOK:n jäseneksi. Syksyn mittaan ratkeaa, millaiseen rooliin Sari Essayah pääsee Kansainvälisessä olympiakomiteassa. Essayah nimettiin torstaina Rio de Janeirossa KOK:n jäseneksi, kahdeksantena suomalaisena.

Kansanedustaja, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Essayah, 49, on kiinnostunut eettisestä komiteasta, mutta sen jäsenmäärä on jo täynnä.
– Myös talousasiat ja talouden läpinäkyvyys kiinnostavat minua. KOK on ottanut käyttöön kirjanpidon kansainväliset standardit, Essayah kertoi suomalaismedialle.

Talouden lisäksi Essayah painottaa urheiluliikkeen arvoja. Kisaisännyyden haun pitää olla läpinäkyvää ja urheilun puhdasta.
– Miten luodaan järjestelmä, että kaikissa maissa urheilijoilla on samat säännöt, Essayah sanoi.

Hän sai parin päivän ajan järjestön kongressissa arvokasta oppia, kun jäsenistö keskusteli muun muassa dopingista, Venäjän osallistumisesta olympialaisiin ja uusien lajien valinnasta kisoihin. Essayahilla on suuri luottamus siihen, että KOK:n nykyinen puheenjohtaja Thomas Bach toteuttaa rooliaan muutosjohtajana.
– Se, mitä aiemmin lakaistiin maton alle, on nyt vilkkaan keskustelun aiheena, Essayah sanoi.

Venäjän osittainen sulkeminen kisoista oli Essayahin mukaan paras mahdollinen ratkaisu nykytilanteessa.
– Kuten Bach sanoi, asian käsittely ei kuitenkaan jää tähän.

KOK:ssa moni asia on muuttumassa tulevina vuosina, jos Bachin ajama 40 kohdan Agenda 2020 -hanke etenee. Pikavoittoja ei kuitenkaan ole luvassa, sillä KOK:n kaltainen iso laiva kääntyy hitaasti. Kärsivällisyyteen Essayah on valmis. Jos hän on KOK:n jäsenenä sääntöjen sallimaan 70 ikävuoteen asti, hänellä on 21 vuotta aikaa saada muutoksia aikaan.

Lue artikkeli Iltalehdestä

Kotimaa24: ”Sari Essayah on ekumeeninen helluntailainen”

Kirjoitettu kirjoittajana

Sari Essayah tuntee Lapinlahden kuin oman käsilaukkunsa. Hän on asunut siellä lapsuutensa ja nuoruutensa, käynyt koulunsa ja aloittanut urheiluharrastuksensa. Lapinlahdella hän myös innostui politiikasta ja oli pitäjän kunnanvaltuustossa. Eduskuntaan hän tuli valituksi vuoden 2003 vaaleissa.

Yllättävää kyllä, Sari Essayah valittiin Arkadianmäelle Varsinais-Suomen vaalipiiristä. Essayah ja hänen miehensä Robert Knapp – kutsumanimeltään Roope – olivat muuttaneet työn perässä Paimioon.

– Kun lähdin vaaleissa ehdolle, moni sanoi, että tuskin kannattaa, sillä varsinaissuomalaiset ovat hitaita ottamaan ihmisen omakseen. Pitää asua ensin parikymmentä vuotta paikkakunnalla. Tulin valituksi.

Essayahin lapsuudenkoti sijaitsi kahdeksan kilometriä Lapinlahden keskustasta Mäkikylän Jukolassa. Sari-tytön kasvatti paljolti Lyyti-mummo, sillä äiti kävi viikot töissä kieltenopettajana Iisalmessa.

– Tärkeä ihminen oli myös mummoni ottotytär, kehitysvammainen Liisa. Hän oli ikäerostamme huolimatta minulle enemmän sisko kuin täti.

Kristillisdemokraattisessa puolueessa on edustettuna ekumenian koko kirjo, myös he joiden taustayhteisö ei suhtaudu ekumeniaan kovin suopeasti. Ekumenia ei perinteisesti ole ollut kovassa huudossa esimerkiksi helluntailiikkeen piirissä.

Essayah on syntyjään luterilainen, käynyt rippikoulun ja toiminut isosena Lapinlahden seurakunnassa. Lapsena hän kävi myös naapurissa helluntailaisen pariskunnan pitämässä pyhäkoulussa.

Helluntailaisuus on muutoinkin ollut läsnä Essayahin elämässä, sillä hänen suutarina toiminut ukkinsa, jota hän ei tosin koskaan ehtinyt tavata, oli helluntaisukua. Ukin veli ja serkku toimivat saarnaajina.

Pohjois-Savon helluntailaisuus on vahvasti läsnä Essayhin äidin puoleisen suvun, Korhosten, vaiheissa. Vielä tänäänkin Lapinlahden helluntaiseurakunnassa on paljon hänen sukulaisiaan, pikkuserkkujaan sekä toisia ja kolmansia serkkujaan.

Lue koko henkilöhaastattelu Kotimaa24-nettisivuilta.

 

Sari Essayah’n aviomies Robert Knapp: ”Perheen päätökset tehdään aina yhdessä”

Kirjoitettu kirjoittajana

Kun Sari Essayah valitaan Kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi, Euroopan parlamenttiin tai eduskuntaan, muuttuu perheen elämä aina peruuttamattomasti.
– Mutta me olemme Sarin tukena ja takana aina, sanoo aviomies Robert Knapp.

Julkisuudesta poissa pysyttelevä Roope antoi poikkeuksellisesti erikoishaastattelun KD-lehdelle.
– Isot päätökset on aina tehty yhdessä, kertoo Sari Essayah’n aviomies Robert Knapp.

Juoksemista rakastava ja lenkkareissa kulkeva Roope sonnustautui tummaan pukuun ja edusti vaimonsa rinnalla Savonlinnan puoluekokouksessa viime viikonloppuna, kun Sari Essayah valittiin Kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi.  Hetkelliset salamavalojen välähdykset eivät häiritse, mutta arkielämässä Roope haluaa olla julkisuuden valokiilan varjopuolella.
– Olemme koko perhe täysillä Sarin takana ja hänen tukenaan, mutta haluan pysytellä taustalla, Roope sanoo.

– Tämä Sarin valinta Kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi ei tee nyt suurta muutosta perheemme elämään, paitsi sen, että Sari on entistä vähemmän kotona, Roope toteaa.

Lue koko haastattelu KD-verkkolehdestä

 

HS 27.8: Sari Essayah tivaa rohkeita uudistuksia

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraatit mylläävät johtonsa uuteen uskoon puoluekokouksessa tämän viikon perjantaina. Sari Essayah vastustelee vain hiukan, kun häntä puhuttelee seuraavaksi puheenjohtajaksi. Hänellä on perjantain äänestyksessä vain yksi kilpailija, ensimmäisen kauden kansanedustaja Sari Tanus, jonka poliittinen pääoma tuskin vielä riittää puolueen johtopaikalle.

”Johtajuuteen ei pidä rakastua. Jos minut valitaan puheenjohtajaksi, kauteni on katkolla jo kahden vuoden päästä. Keskitynkin ensin vuoden 2017 kuntavaaleihin. Vaalien jälkeen pitää vakavasti pohtia, olenko yhä sopivin ihminen puolueen johtoon”, Essayah sanoo.

Yli vuosikymmenen puoluetta johtanut Päivi Räsänen kertoi kevään vaalitappion jälkeen jättävänsä puheenjohtajan paikan.
…
Essayah myöntää auliisti, että häntäkin on kosiskeltu moneen puolueeseen. Hän kuitenkin vakuuttaa, ettei jahtaa ministerinsalkkua silmät kiiluen.

”Monenlaista paikkaa on ollut tyrkyllä, mutta minulla ei ole aikomustakaan vaihtaa puoluetta. Olen siinä mielessä vanhanaikainen poliitikko, että yritän parantaa yhteiskuntaa ja edistää arvojani. Opportunisti en ole.”

Hän kuvaileekin itseään sitoutuvaksi ihmiseksi.

”Edustin koko urheilu-urani kotiseuraani Lapinlahden Vetoa, vaikka matkan varrella tulikin taloudellisesti suurempia tukitarjouksia isoista seuroista. Olen myös viihtynyt saman miehen kanssa jo pitkään. Ensi vuonna on edessä hopeahääpäivä.”

Lue Helsingin Sanomien henkilöhaastattelu 27.8.2015 kokonaisuudessaan  tästä linkistä

HS Kulmapöytä: Onko raskasta olla konservatiivi, kansanedustaja Sari Essayah?

Kirjoitettu kirjoittajana

Helsingin Sanomien Studio Kulmapöydän vieraana on kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Essayah, jonka puoluekokous valitsee todennäköisesti perjantaina puolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Kristillisdemokraatit toivovat, että Sari Essayah pystyisi pysäyttämään puolueen näivettymisen oppositiossa.

Katso HS:n videohaastattelu tästä linkistä

IS: Räsäsen paikalle tähyävä Essayah: ”En ollut yllättynyt Päivin ilmoituksesta”

Kirjoitettu kirjoittajana
IS: Räsäsen paikalle tähyävä Essayah: ”En ollut yllättynyt Päivin ilmoituksesta”
Puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd) kertoi jäävänsä syrjään elokuun puoluekokouksessa, kansanedustaja Sari Essayah (kd) ehti ensimmäisenä ilmoittautua kisaan puoluejohtajan paikasta.
Puheenjohtaja Päivi Räsänen  (kd) sanoi tänään julki pitkään tiedetyn uutisen. Vuodesta 2004 kristillisdemokraatteja johtanut Räsänen siirtyy syrjään puheenjohtajan paikalta elokuun lopulla puoluekokouksessa Savonlinnassa.

Vahvimpana Räsäsen seuraajaehdokkaana on pidetty kansanedustaja Sari Essayahia (kd). Essayah lähti mukaan puheenjohtajakisaan muutama tunti Räsäsen luopumisilmoituksen jälkeen.
– En ollut yllättynyt Päivin ilmoituksesta. Hän sanoi jo vaalikamppailun aikana, että hän jatkaa, jos puolue saa vaalivoiton ja jatkaa hallituksessa, ei muussa tapauksessa, Essayah totesi.

Kristillisdemokraatit menetti eduskuntavaaleissa yhden paikan ja joutui oppositioon.

Essayahin puheenjohtajaehdokkuus ei tullut myöskään yllätyksenä.
– Moni on matkan varrella pyytänyt ja sanonut, että minun pitäisi harkita ehdokkuutta puoluekokouksessa. Oma vaalitulos oli myös iloinen yllätys, ja se tietenkin rohkaisi, Essayah perusteli puheenjohtajakisaan ilmoittautumistaan.

Ennakkosuosikki Essayah toivoo, että puheenjohtajakisaan tulisi myös muita ehdokkaita.
– Toivon, että tulisi useampia ehdokkaita, ja kaikista puheenjohtajapesteistä tulisi äänestys ja kaikki paikat ovat aidosti auki, Essayah sanoi.

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1433130780623.html

Karjalainen: Sari Essayah koko vaalipiirin ääniharava

Kirjoitettu kirjoittajana

Sari Essayah koko vaalipiirin ääniharava 

Sari Essayah palasi ensin Lapinlahdelle ja sitten eduskuntaan. Hän oli samalla näiden vaalien äänikuningatar Savo-Karjalassa yli 11 000 äänellä

Eduskuntaan paluussa ei jäänyt jossiteltavaa, koska Essayah keräsi noin 80 prosenttia kristillisten äänipotista vaalipiirin. EU-vaaleissa vuosi sitten rannalle jäänyt Essayah oli kansanedustajana vuodet 2003-2007.

Vaali-ilta oli muutenkin äänikuningatarten ilta Savo-Karjalassa: kaikki kolme palkintokorokepaikkaa meni naisille. Äänikuningas oli tällä kertaa keskustan Seppo Kääriäinen.

Toiseksi kovin äänirohmu Hannakaisa Heikkinenkin (kesk.) palaa eduskuntaan. Hän oli kansanedustaja vuosina 2007-2011, mutta ei pyrkinyt jatkokaudelle viime eduskuntavaaleissa.

Kiuruvetinen Heikkinen veti pidemmän korren Ylä-Savon keskustanaisten välisessä kisassa, kun pielavetinen istuva kansanedustaja Elsi Katainen haali vasta kolmanneksi suurimman äänisaaliin keskustanaisten sarjassa.

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/73109-sari-essayah-koko-vaalipiirin-aaniharava