Uutiset

RSS

Helsingiltä perhevastainen päätös – KD puolustaa kotihoidontuen kuntalisiä koko maassa

Kirjoitettu kirjoittajana

Sari Essayah’n mukaan Helsingin päätös leikata lasten kotihoidontuen päälle maksettavasta Helsinki-lisästä näyttäytyy lapsiperhevastaisena politiikkana. Helsinki-lisää on maksettu kotona hoidettavasta lapsesta aina kahteen ikävuoteen saakka, mutta jatkossa sen saisi vain yhteen ikävuoteen asti.

– Perheiden näkökulmasta ratkaisu on huono ja se tulee lisäämään lapsiperheköyhyyttä ja perheiden toimeentulovaikeuksia. Kuntalisän merkitys on suuri, sillä perheiden saama pelkkä kotihoidon tuki on suuruudeltaan pieni.

– Myös perheiden valinnanvapaus tulee päätöksen seurauksena merkittävästi kaventumaan. Leikkaukset tukeen voivat merkitä sitä, että vanhempainrahan loppuessa lapsi on laitettava nuorempana päivähoitoon vastoin perheiden omaa toivetta.

Sen lisäksi, että päätös on ongelmallinen perheiden näkökulmasta, se ei myöskään ole taloudellisesti järkevä ratkaisu.

– Taloudelliset syyt ovat myöskin heikko peruste kuntalisän leikkaamiselle, sillä kuntalisällä täydennettynäkin kotihoidontuen kustannukset jäävät huomattavasti varhaiskasvatuskustannuksia pienemmäksi. Sen sijaan, että kotihoidontuesta leikataan, sitä tulisi kehittää perheiden valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi ja samalla mahdollistaa perheitä valitsemaan juuri omaan tilanteeseen sopivimman hoitoratkaisun. Ottamalla käyttöön kuntalisän kunnat voisivat olla tukemassa perheitä vaikean ajan yli.

– Kristillisdemokraatit puolustavat kotohoidontuen kuntalisiä koko maassa. Vastaavanlaiset poukkoilevat päätökset tekevät hallaa mahdollisuuksiin toteuttaa johdonmukaista ja tulevaisuuteen katsovaa perhepolitiikkaa, joka kannustaisi perheen perustamiseen ja tukisi perheiden hyvinvointia.

Essayah tyytyväinen Urheilijarahaston kehittämiseen

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Essayah (kd) on tyytyväinen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston panokseen Urheilijarahaston kehittämisessä.

Essayah toimii KD:n edustajana valtiovarainvaliokunnan verojaostossa, jossa hallituksen esityksen yhteydessä vuoden 2021 tuloveroasteikoksi käsiteltiin urheilijarahastoon liittyviä muutoksia. Urheilijarahasto on tarkoitettu urheilijan uran jälkeisen toimeentulon turvaamiseen, jonne urheilija voi sääntöjen puitteissa siirtää urheilu-uran aikana kertyneitä tuloja. Kaikista urheilijarahaston tuloutuksista maksetaan aina verot.

Verojaosto hyväksyi hallituksen esityksen mukaisesti urheilijarahastoon siirrettävän tulon vuotuista enimmäismäärää koskevan korotuksen nykyisestä 100 000 eurosta 200 000 euroon. Samoin vähintään vuoden kestänyt työttömyys lisätään erityiseksi syyksi, jonka perusteella rahastoituja varoja voisi nostaa suunniteltuja nopeammin.

– Tämän lisäksi valiokunnan jaostossa saavutettiin yhteisymmärrys yli hallitus-oppositiorajojen siitä, että urheilijarahastoon siirrettyjen varojen tuloutusaikaa voidaan jatkaa nykyisestä enintään 10 vuodesta 15 vuoteen. Samassa yhteydessä huomioitiin se, että erityisestä syystä, kuten työkyvyttömyyden tai vähintään vuoden kestäneen työttömyyden vuoksi, varat voidaan tulouttaa nykyistä vähintään kahden vuoden aikaa nopeammin ja tasaeristä poiketen. Valiokunnan mukaan säännöstä tulisi tulkita joustavasti ja sen tavoitteet huomioiden. Näiden muutosten saamisesta lakiesitykseen olen tyytyväinen, samoin valiokuntaryhmien hyvästä yhteistyöstä lisäysten läpiviemisessä, iloitsee Essayah.

– Lisäksi valiokunta totesi, että urheilijarahaston tulisi nykyistä joustavammin turvata urheilijan taloudellinen toimeentulo urheilijauran jälkeen. Tulevissa lainsäädäntötoimissa on tuettava urheilijoiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa niin yksilö- ja joukkueurheilijoiden kuin sukupuolten välillä. Huomiota kiinnitettiin niin ikään urheilijoiden sosiaaliturvan haasteisiin, ja todettiin, että asia vaatii nykyistä laajempaa huomiota ja laaja-alaista arviointia, kertasi Essayah valiokunnan mietintöön saatuja kirjauksia.

– Seuraavaksi olisi syytä kehittää uran aikaista valmennusrahastoa muun muassa mahdollistamalla valmennusrahastoon liittyminen myös joukkuelajien urheilijoille. Samoin vuodenvaihteen yli valmennuskatteena siirtyvä 20 000 euron raja on ollut kaksikymmentä vuotta sama, vaikka valmentautumisen kustannukset ovat varmasti siinä ajassa kasvaneet, muistuttaa Essayah.

Kristillisdemokraatit haluavat jokaiseen kuntaan hankintastrategian, jossa painotetaan lähellä tuotettua ja kestävästi hankittua

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien Pohjois-Savon piirin 50-vuotisjuhlassa puhunut puolueen pj., kansanedustaja Sari Essayah vaati suomalaisiin kuntiin hankintastrategiaa, jossa painotetaan lähellä tuotettua ja kestävästi hankittua.

Essayah muistutti poliittisessa tilannekatsauksessa kuntien hankintojen merkityksestä alueen yrityksille ja elinvoimalle. Kuntien hankintojen kokonaisarvo on noin 18 miljardia euroa vuodessa.

– Kuntien oma vastuu osaavasta hankintapolitiikasta on erittäin merkittävä. Valitettavasti isossa osassa Suomen kuntia ei ole minkäänlaista strategista linjausta siitä, mitä hankinnoilla halutaan edistää. Suurin osa kunnista tekee jokaisen hankinnan kohdalla erilaisia linjauksia, joissa valitettavan usein laatukriteerit tai oman alueen elinvoimasta huolehtiminen unohtuvat. Hankinnoissa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota laatu- ja ympäristövaatimuksiin. Suomen ulkopuolella voimassa olevat heikommat ulkomaiset laatu- ja ympäristövaatimukset eivät saa johtaa hankintakilpailun voittamiseen. Suomen hankintalaki ja EU-alueen hankintadirektiivit säätelevät kaikkia julkisia hankintoja, ja niiden puitteissa on mahdollista varmistaa sekä lähiruuan suosiminen että pienten ja keskisuurten yritysten mukaan pääsy. Kunta, joka tahtoo edistää alueen elinvoimaa, kilpailuttaa viisaasti, muistutti Essayah

– Kristillisdemokraatit nostavat kuntavaaliteemoissaan kuntien hankintoja ohjaavan strategian keskeiseksi työkaluksi vaikuttaa kuntien elinvoimaan ja alueen yritysten menestymiseen. Kunnissa on linjattava julkisiin hankintoihin selkeät periaatteet ja kriteerit. Hankinnoissa on otettava huomioon kokonaisedullisuuden lisäksi paikallisuus, turvallisuus, jäljitettävyys, innovatiivisuus, sosiaaliset kriteerit ja elinkaarikustannukset. Hankinnoista on myös tiedotettava avoimesti ja ajoissa, vaati Essayah.

Essayah ja Vestman johtamaan eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmää

Kirjoitettu kirjoittajana

Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä valitsi kansanedustaja Sari Essayahin (kd) Lapinlahdelta jatkamaan puheenjohtajanaan ja nimesi uudeksi varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Heikki Vestmanin (kok) Sipoosta.

Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmässä on mukana 15 kansanedustajaa viidestä eri eduskuntaryhmästä. Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän tarkoituksena on edistää mielipiteen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden toteutumista kotimaassa ja kansainvälisesti. Ryhmä työskentelee uskonsa vuoksi vainottujen puolesta ja tukee demokratiaa maissa, joissa totalitaarisuus voi muutoin saada lisävaltaa.

Ympäri maailmaa jännitteet uskontojen ja elämänkatsomusten välillä ovat kasvaneet. Monet tutkimukset ja raportit osoittavat, että mielipiteen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus on maailmassa nykyisin monin tavoin uhattu tai laiminlyöty. Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä voi vaikuttaa merkittävästi näiden vapauksien toteutumiseen. Toisen maan päättäjien – parlamentaarikkojen ja hallitusten – ääntä kuunnellaan ja arvostetaan, sillä se vaikuttaa ihmisoikeuksia rikkovan maan kauppa-, kulttuuri- ja yleisiin yhteistyösuhteisiin.

Yrittäjyyden esteitä voitaisiin purkaa yrittäjätilin avulla

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah (kd) esittää yrittäjätilin käyttöönottoa Suomessa Viron mallin mukaan. Tänään hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Essayah kysyy, onko hallitus selvittämässä uudenlaisen kevytyrittäjyyttä tukevan yrittäjätilin mahdollisuuksia.

– Työllisyyden parantamiseksi pitää ottaa käyttöön kaikki hyväksi havaitut keinot. Yrittäjäksi ryhtymisen esteenä on usein pelko raskaista velvoitteista, joita yrittäjän tulee hoitaa joko itse tai ostamalla palveluita tilitoimistoilta. Aloittavan yrittäjän liikevaihto on kuitenkin usein sellaista kokoluokkaa, että lisäkulut tekevät yrittäjyydestä kannattamatonta, perustelee Essayah.

Yrittäjätili luotaisiin TE-toimiston palveluksi kaikille työttömäksi jääneille tai yrittäjyyttä aloitteleville. Jokainen työtön voisi myydä omaa työpanostaan yrittäjätilin kautta ja yhteiskunnan tarjoama palvelu hoitaisi mm. kirjanpidon ja verojen maksun. Virossa yrittäjätilin on ottanut käyttöön noin 1 200 uutta pienyrittäjää. Mikäli yrittäjätiliä hyödynnettäisiin Suomessa samassa suhteessa, voisimme saada maahan jopa 5 000 uutta yrittäjää.

Englanninkielinen kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto Riveriaan

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote 2.10.2020

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa se patistaa hallitusta lisäämään Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian ammatillisten tutkinnon ja koulutuksen järjestämislupaan englanninkielisen kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon.

  • Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kasvun esteeksi on nousemassa ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus. 40 % yrityksistä kokee työvoiman saatavuuden jossain määrin kasvun esteeksi, ja joka kymmenennessä yrityksessä se nähdään merkittävänä kasvun esteenä. Hallituksen on helpotettava alueen yritysten kasvua myöntämällä alueelle lisää kipeästi tarvittavia koulutuspaikkoja, Essayah haastaa.

Pohjois-Karjalan kansainvälistä kauppaa tekevä teknologiateollisuus vastaa koko maakunnan kokonaisviennistä noin 44 %. Vuonna 2018 alan liikevaihto oli alueella yli miljardi euroa. Alan yritysten kansainvälistymistä tukevat muun muassa vahva liiketoimintaosaaminen ja alihankintaverkostot sekä korkean jalostusasteen tuotteet. Ala investoi mittavasti ja kasvu on vahvaa.

  • Englanninkielisellä kone- ja tuotantotekniikan tutkintokoulutuksella voidaan vastata Pohjois-Karjalan maakunnan kone-, metalli- ja muovialan osaavan työvoiman kasvavaan tarpeeseen, luoda alueelle työpaikkoja, edistää maakunnan elinvoimaisuutta, parantaa koulutuksen järjestäjän toiminnan vaikuttavuutta sekä tukea opiskelijoiden ja alueen työelämän kansainvälisyyttä, Essayah perustelee.

Tällä hetkellä alan yritykset joutuvat rekrytoimaan alan osaajia ulkomailta, koska koulutustarpeisiin ei pystytä vastaamaan. Koulutuksen tarve on ilmeinen ja työllistyminen koulutuksen jälkeen on helppoa.

  • Erityisesti tällaisina aikoina hallituksen tulee myöntää lisää koulutuspaikkoja juuri sinne, missä työllistyminen on varminta ja missä voidaan tukea yritysten kasvun edellytyksiä, Essayah toteaa.

 

Lisätietoja:

Sari Essayah
Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja

 

Essayah: Savoon yksi sote-alue

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansanedustaja, puolueen pj. Sari Essayah
25.9.2020

Essayah: Savoon yksi sote-alue

Kristillisdemokraatit kannattavat palveluiden näkökulmasta tehtävää sote-uudistusta, joka toteutetaan irrallaan maakuntarakenteesta.

  • Uudistusta pitää valmistella sosiaali- ja terveyspalveluiden tarkoituksenmukaisuuden pohjalta, ei maakunnallisen poliittisen päätöksenteon ja hallinnon pohjalta. Suuri osa hallituksen lausuntokierroksella olevan esityksen kaavailluista sote-maakunnista on liian pieniä vastaamaan tehokkaasti ikääntyvän ja harvenevan väestönsä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tärkeintä on pystyä vastaamaan laadukkaasti asukkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin, korostaa puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.
  • Esimerkiksi Etelä-Savon maakunnan hartiat eivät kestä tulevaisuuden haasteita muun muassa väestön ikääntymisen ja radikaalin huoltosuhteen heikkenemisen vuoksi. Hallituksen esitys on pahimmillaan repimässä Etelä-Savon maakunnan. Tässä tilanteesta olisi järkevää muodostaa Pohjois- ja Etelä-Savon yhdistävä Savon sotealue. Yhtenäinen Savon sote-alue tarjoaa leveämmät hartiat ja turvaa lain mukaisesti paremmin ja tasapuolisemmin väestönsä palvelut. Toteutuessaan kokonaisuus  mahdollistaisi myös kattavamman aluesairaaloiden verkoston, kuin nyt ehdotetut vaihtoehdot. Ensisijaisesti tulisi siis selvittää maakuntien ja kuntien tahto yhteen yhteiseen sote-alueeseen, Essayah perustelee.

Hän muistuttaa, että alueet ovat hyvin eri viivalla uudistuksen toteuttamisessa.

  • Monissa maakunnissa integrointi on jo viety pitkälle, kuten Pohjois-Karjalan Siun sotessa, ja uudistuksien tarve on siksi vähäisempi. Joissakin maakunnissa sote-palvelut ovat erityistason palveluja lukuun ottamatta edelleen yksittäisten kuntien tuottamia, ja niissä yhteensovittaminen vaatii erittäin paljon osaamista ja eri ryhmien yhteistyötä. Näissä jälkimmäisen kaltaisissa kunnissa uudistuksen läpivieminen tulee vaatimaan huomattavasti enemmän asiantuntijoita ja yhteistyöelimiä sekä resursseja. Lopullisessa esityksessä tulisikin säätää mahdollisuudesta anoa lisäaikaa uudistuksen toteuttamiselle niillä alueilla, joilla integrointi aloitetaan alusta ja uudistusta ei saada aikaan annetussa aikataulussa. Haastavimmille alueille on tarpeen tarjota myös riittävät tukiresurssit, joilla uudistuksen läpiviemisen aikataulua voidaan tiivistää.

Essayah korostaa, että lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, ettei osaavaa henkilökuntaa palvelutuotannossa menetetä.

  • Erityisesti pienet ja syrjäiset, mutta myös suuremmat kunnat kamppailevat pätevän sote-henkilöstön saamisen kanssa. Järjestämislain vastakkainasettelu, joka koskee yksityistä ja julkista palvelutuotantoa on tarpeettoman vahvaa. Lain tiukka tulkinta saattaisi erityisesti sosiaalipalvelut erityisen haavoittuvaan asemaan, sillä sosiaalipalvelujen tuotanto tukeutuu hyvin vahvasti yksityiseen ja kolmanteen sektoriin. Kuntien ja yksityisten palveluntuottajien kumppanuussopimukset ovat toimivia ja hyviä, eikä niiden estämiselle ole palvelujen laadun tai saatavuuden näkökulmasta todellisia perusteita.

 

Tiilikkajärven kansallispuistoa tulee laajentaa

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Tiedote 11.9.2020

Julkaisuvapaa

 

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah:

Tiilikkajärven kansallispuistoa tulee laajentaa

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah on tänään jättänyt hallitukselle toimenpidealoitteen Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamiseksi.

Koronapandemian aika on lisännyt kotimaan matkailun suosiota ja luonto- ja retkeilykohteiden sekä kansallispuistojen vierailijamääriä. Pohjois-Savossa Rautavaaran ja Kainuun Sotkamon alueella sijaitsevan Tiilikkajärven kansallispuiston käyttöaste on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2019. Käyttöasteen kasvu luo painetta kansallispuiston laajentamiseen ja kehittämiseen.

Kansallispuisto on perustettu vuonna 1982 suojelemaan sen ainutlaatuista järvi-, joki-, suo- ja harjuluontoa. Kansallispuiston nykyinen pinta-ala on 34 neliökilometriä. Pohjois-Savon maakuntahallitus on jo tehnyt esityksen kansallispuiston laajentamisesta, joka tarkoittaisi sen laajentumista 99 neliökilometrin suuruiseksi Pohjois-Savon puolella. Samoin Rautavaaran kunta esittää laajentamista.

 

Lisätietoja:

Sari Essayah
kansanedustaja, puolueen pj (kd)

 

Marinin työaikavisio purkaa hyvinvointiyhteiskuntaa

Kirjoitettu kirjoittajana
Marinin työaikavisio purkaa hyvinvointiyhteiskuntaa

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa pitämässään katsauksessa Sari Essayah ihmetteli pääministeri Sanna Marinin (sd.) linjapuheen esitystä kuuden tunnin työpäivästä ilman palkkojen leikkaamista.

– Pääministeri Marinilta odotettiin avauksia työllisyydestä ja talouskasvun parantamisesta, sen sijaan saimme jälleen epärealistisen, palkansaajia kosiskelevan vision kuuden tunnin työpäivästä entisellä palkkatasolla. Marin totesi käyvänsä asiasta jatkoneuvotteluja ammattijärjestöjen kanssa, mutta käsittääkseni palkat maksetaan edelleen työnantajien ja yritysten toimesta.

Essayah’n mukaan toteutuessaan esitys tarkoittaisi kustannusten kasvua ja rajua kilpailukyvyn heikennystä työnantajille tilanteessa, jossa yritysten selviäminen on vaakalaudalla muutenkin. Julkisen puolen ammateissa mm. vuorotyössä hoiva-alalla esitys tarkoittaisi kymmenien tuhansien uusien työntekijöiden tarvetta, vaikka työvoimapula rokottaa alaa jo nyt.

– Marinin visio tarkoittaisi tosiasiassa hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palveluiden purkamista, mikä ei voi olla kenenkään etu, sen paremmin palkansaajien kuin työnantajienkaan.

– KD on peräänkuuluttanut jo keväällä työelämän uudistuksia tuottavuuden kasvun lisäämiseksi ja paikallisen sopimisen edistämiseksi. Tuottavuuskasvu on ehdoton edellytys palkkojen parantumiseen tai siihen, että työaikaa voitaisiin vaihtoehtoisesti lyhentää. Koko Marinin hallituksessa on se henki, että työelämäuudistuksia ei haluta, mutta sen hedelmät jaettaisiin jo etukäteen, Essayah totesi.

– Hallituksen talouspoliittinen linja on hyvinvoinnin turvaamisen näkökulmasta suorastaan vaarallinen. Julkisen puolen menonlisäyksien kautta kansalaisten verotaakkaa ja valtion velkaantumista kasvatetaan, ja samalla asumisen ja liikkumisen kuluja kiristetään ja palkansaajien sosiaaliturvamaksuja nostetaan. Vaikea nähdä, miten tämä olisi yksityispuolen ostovoimaa ja siten kulutuskysyntää parantavaa elvytystä. Veronkevennykset olisivat kotimaan elvytyksessäkin tarpeen, mutta Marinin hallitus suuntaa ne EU:n elpymispaketin kautta Italiaan, Essayah arvosteli.

Ideologia pois koronan vastaisesta taistelusta

Kirjoitettu kirjoittajana

Kokoomus ja Kristillisdemokraatit jättivät tänään yhteisen vastalauseen hallituksen esitykseen arvonlisäverotuksen väliaikaisesta muuttamisesta.

Hallitus esittää arvonlisäverolakia muutettavaksi väliaikaisesti siten, että covid-19-tartunnan estämisessä, testaamisessa ja hoitamisessa käytettävien tavaroiden kotimaiset myynnit ja muista jäsenvaltioista tapahtuvat yhteisöhankinnat voidaan vapauttaa arvonlisäverosta. Muutos ei koske yksityisiä tuottajia paitsi kokonaisulkoistusten osalta.

– Hallitus esittää verotuskäytännölle ennalta tuntematonta rajanvetoa julkisten ja yksityisten terveyspalveluiden välillä. Koronaepidemian torjuminen edellyttäisi kuitenkin kaikkien käytettävissä olevien resurssien tehokasta käyttöönottoa. Esimerkiksi merkittävä osa testauksista tehdään yksityisen toimesta ja hoitajat tarvitsevat suojavarusteita riippumatta työnantajasta, Elina Lepomäki (kok.) toteaa.

Hallituksen esityksen rajanveto perustuu tulkintaan, jonka mukaan Euroopan Komission päätös rajoittaa mahdollisuutta ulottaa verottomuus yksityiseen terveyspalveluiden tuottajaan. Vastaavaa tulkintaa ei kuitenkaan ole tehty kaikissa muissa jäsenmaissa. Moni EU:n jäsenvaltio on säätänyt 0 % verokannan tai alennetun verokannan kotimaisesti suojavarusteille ja muille koronan vastaisen toiminnan tarvikkeille.

– Ainakin Hollanti, Italia, Itävalta, Viro ja Irlanti ovat sallineet 0% verokannan joko maskeille tai suojavälineille. Nämä maat eivät tee jaottelua yksityisen ja julkisen palveluntarjoajan välillä. Suomi näyttää tulkitsevan Komission päätöstä ideologinen viitta harteillaan, Lepomäki sanoo.

Väliaikaisen verolainsäädännön tekeminen perustuen täysin uuteen rajanvetoon johtaa vääjäämättä lukuisiin rajanvetotilanteisiin ja jälkiverotusriskiin yritysten näkökulmasta. Se tarkoittaa myös Verohallinnon näkökulmasta raskasta hallintoa verovalvonnassa.

– Hallituksen esitys aiheuttaa päänvaivaa useassa kunnassa osaulkoistusten ja yhteisyritysten osalta. Esimerkiksi merkittävä osa kehitysvammaisten asumispalveluista ja vanhushoivasta tuotetaan tavalla, jossa rajanveto yksityiseen ja julkiseen hankintavastuuseen mm. suojavarusteiden ja tarvikkeiden osalta on hankalaa tai mahdotonta, Sari Essayah (kd.) toteaa.