Sari Essayah’n mukaan nyt olisi viimein aika kuopata ajatus oppivelvollisuuden pidentämisestä.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan opetusalan järjestöt ovat pyytäneet opetusministeri Anderssonilta aikalisää oppivelvollisuuden pidentämisessä, sillä kouluilla ja oppilaitoksilla ei ole aikaa, eikä voimavaroja valmistella tulevia muutoksia. Opetusministerin mukaan uudistuksen aikataulua ei ole syytä muuttaa, koska lain valmistelu on jo pitkällä.

– On silkkaa jääräpäisyyttä, että hallitus pitää oppivelvollisuuden pidentämisestä kynsin hampain kiinni. Nyt pitäisi priorisoida ja suunnata varat ensisijaisesti siihen, että saamme kurottua osalla oppilaista oppimisvajeen kiinni tämän kriisin jälkeen. Monet erityistarpeiset lapset tarvitsevat myös lisätukea palatessaan normaaliin luokkaopetukseen. Opettajien työn haasteet eivät siis lopu, ja pikemminkin lisääntyvät kriisin loputtua. Hallituksen on nyt viimein aika herätä uuteen todellisuuteen, sanoo Essayah.

– Opetusministerin perustelu aikataulun joustamattomuudesta on muutoinkin ontuva, sillä Suomessa on ennekin valmisteltu uudistuksia, jotka eivät ole muuttuneissa olosuhteissa toteutuneet tai ovat siirtyneet seuraavalle vaalikaudelle, jatkaa Essayah.

Kristillisdemokraatit on peräänkuuluttanut, ettei oppivelvollisuuden pidentäminen korjaa lasten ja nuorten kouluttautumisen todellisia ongelmia. Suurin ongelma ovat tällä hetkellä ne koulupudokkaat, joilla ei peruskoulun jälkeen ole riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin.

– Nämä nuoret kaipaisivat kipeästi räätälöityä lisätukea opintoihin, osa myös erityisopetusta jo alakouluvaiheesta saakka. Nyt nämä rahat käytetään kaikille pidennetyn oppivelvollisuuden myötä nuoriin, joilla opinnot sujuvat muutenkin hyvin, sanoo Essayah.

– Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka, jonka laatua ja jokaisen lapsen tarpeiden huomioimista meillä ei ole bulkki-ratkaisuilla vara romuttaa, jatkaa Essayah.

Sari Essayah esittää, että pankkikorttiyhtiöt nostaisivat väliaikaisesti lähimaksurajaa tunnuslukunäppäilyä hygieenisempänä maksutapana.

Suomalaiset välttävät sosiaalisia kontakteja, mutta kaupassakäynti on useille välttämätöntä. Siinä myös syntyy riski koronaviruksen tarttumiselle. Siksi kaikki viruksen leviämisen minimointiin tähtäävät toimenpiteet kaupoissa asioidessa ovat tärkeitä. Vaikka kauppareissun suorittaisi nopeasti ja ihmiskontakteja välttäen, niin kassalla tarttumisriskiä suuri.

Essayah’n mukaan olisi suuri apu, jos lähimaksurajaa voitaisiin väliaikaisesti korottaa.

– On tärkeää, että voitaisiin vähentää pintakosketuksia yleisissä tiloissa tartuntojen vähentämiseksi, Essayah painottaa.

– Monet ovat jo tottuneet lähimaksun käyttämiseen, mutta se on mahdollista vain korkeintaan 50 euron ostoksissa. Tätä korkeampien summien kohdalla tunnusluvun näppäilemiseltä ei voi välttyä. Varsinkin nyt, kun ihmiset ovat harventaneet kaupassakäyntiväliä, nousee loppusumma monilla yli 50 euron.

Lähimaksujen yläraja määritetään maakohtaisesti. Suomessa siitä päättävät käytännössä korttiyhtiöt Visa ja Mastercard yhdessä korttien myöntäjien eli pankkien kanssa. Yksittäinen taho ei voi päättää esimerkiksi lähimaksurajan korottamisesta, vaan kyseessä on toimialan yhteinen päätös.

– Toivon lähimaksurajan tasosta päättäviltä tahoilta nopeaa toimintaa ja rajan väliaikaista nostamista, jotta riskejä taudin leviämiselle voidaan vähentää.

Koronaviruksen testauspaikat ovat täysiä, ja pahin epidemiavaihe on vasta edessä. Kristillisdemokraatit haluavat laajentaa ja tehostaa turvallista testaamista. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah ehdottaa myös potilaan luokse menevien liikkuvien testausyksiköiden käyttämistä.

– Moni koronaa epäilevä on joutunut hakeutumaan testauspaikalle huonokuntoisena ja potentiaalisesti muita tartuttavana. Kaikilla ei ole käytössään omaa autoa, myöskään ystävän auto tai taksi ole oikea kulkuväline koronapotilaalle korkean tarttuvuusriskin vuoksi. Pahinta on, jos näytteenottopaikalla on joutunut kosketuksiin muiden potilaiden kanssa.

– Onko hallitus harkinnut liikkuvien koronatestausyksiköiden rakentamista? Liikkuva yksikkö voisi testata ihmisiä esimerkiksi ulkotiloissa kotinsa lähellä tai jopa kotona. Näin vältyttäisiin testauskäynnin aikana tapahtuvalta tartuttamiselta ja heikkokuntoisten ihmisten siirtymisestä testauspaikalle, Essayah sanoo.

KD esitti koronalisäbudjettiin hallitusta enemmän lisämäärärahoja testaustoiminnan ja suojavarusteiden osalta.

– Testaustoimintaa on saatava lisää, koska koronatartunnan saaneet pitää pystyä tunnistamaan, jotta heidät voidaan eristää tehokkaasti ja kohdentaa heille oikea-aikaisia hoitotoimenpiteitä. Laajalla testauksella on ollut merkittävä rooli niissä maissa, joissa näitä tartuntakäyriä on pystytty kääntämään, Essayah muistuttaa.

Sari Essayah vaatii, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan tulee kuulua kaikille niille, jotka työssäoloehdon täyttävät.

– Ansiosidonnainen työttömyysturva tulee saada yhtäläiseksi kaikille. Tällaisen uudistuksen toteuttamiseksi on tehty jo riittämiin selvitystyötä. Päätökset edellyttävät poliittista tahtoa pikaisesti, Essayah sanoo.

Koronakriisi on iskenyt jo pahasti etenkin matkailu-, ravintola- ja kulttuurialoille. Monien palvelualojen työvoimasta merkittävä osa on irtisanomisuhan alla. Kaikki työntekijät maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksuja, mutta kaikki työssäoloehdon täyttäneet eivät pääse irtisanomistilanteessa nauttimaan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.

– Monelle veroja ja maksuja maksavalle kansalaiselle on varmasti järkytys, jos työt loppuvat koronakriisin myötä. Työttömyyskassoihin kuulumattomat henkilöt rahoittavat osaltaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta eivät ole oikeutettuja itse vakuutukseen. Näitä peruspäivärahaan oikeutettuja henkilöitä oli vuonna 2017 yli 70 000, toteaa Essayah.

– Patistan hallitusta toimimaan kansalaisten työttömyysturvan parantamiseksi. Ansiosidonnaisen laajentamista voidaan rahoittaa porrastamalla päivärahaa, Essayah sanoo.

KD eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro – Sari Essayah
Valtioneuvoston asetus valmiuslain käyttöönotosta 17.3.2020 

 

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa valmiuslain käyttöönottoa ja hallituksen esittämiä toimia koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Kannatamme selkeää tavoitetta suojella kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia. Meidän jokaisen on nyt oltava valmiita muuttamaan arkeamme toistemme parhaaksi.

Kristillisdemokraatit ovat vaatineet hallitukselta tiukempia toimia. Hyvä, että niihin on nyt ryhdytty. Erityisen kiitoksen tästä ansaitsee myös Tasavallan Presidentti, joka omalla toiminnallaan on ollut edistämässä välttämättömien toimien käyttöönottoa. Tarvitsemme yhteisymmärrystä yli puoluerajojen. Olemme valmiita tukemaan hallitusta ja toivomme, että hallitus on valmis kuuntelemaan meitä. Kaikki aika ja energia pitää kohdistaa toimivien ratkaisujen löytämiseksi ja toimeenpanemiseksi.

Muiden maiden kokemusten pohjalta Suomen on kaikessa toiminnassaan pyrittävä olemaan askeleen edellä. Etelä-Korean, Singaporen ja Taiwanin esimerkit osoittavat, että taudin leviämistä on mahdollista jarruttaa päättäväisillä toimilla. Erityisasemassa tässä on testaus, johon Suomessa ei syystä tai toisesta ole tähän asti tarpeeksi panostettu.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen päätös velvoittaa yli 70-vuotiaat eristäytymään on oikea. Tällä päätöksellä pyritään suojelemaan niitä ihmisiä, joille koronavirus on kaikkein vaarallisin. On tärkeää, että pystymme tarjoamaan tukea ja tarvittavia palveluita niitä tarvitseville. Kotihoito ja omaishoitajat tarvitsevat tukitoimia. Emme saa jättää kotiinsa tai hoitolaitoksiin eristyneitä ihmisiä yksin. Monet kokevat pelkoa ja huolta. Tässä jokainen suomalainen voi auttaa. Ollaan yhteydessä ja tarjotaan apuamme omaisillemme ja naapureillemme. Apua on myös pyydettävä rohkeasti.

Tehohoidon kapasiteetti tulee olemaan yksi suurimmista huolenaiheista tulevina viikkoina. Tehohoitoon koulutettua henkilökuntaa ja siihen tarvittavaa välineistöä on saatava lisää. Tarvitsemme sairaanhoidon henkilökunnan pikakoulutusta ja myös lisää henkilökuntaa. Juuri eläköityneitä ammattilaisia ja opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita voidaan palkata tukemaan vakituista sairaalahenkilökuntaa. Kaikkien työntekijöiden jaksamisesta on pidettävä huolta. Tähän kaikkeen tarvitaan riittävät resurssit.

Ihmishenkien pelastaminen on ykkösprioriteetti. Seuraavana on huolehdittava niiden lukuisten työntekijöiden ja yrittäjien tukeminen, jotka ovat vaarassa menettää työpaikkansa, yrityksensä ja toimeentulonsa. Monien pienyrittäjien maksuvalmius on jo nyt heikentynyt. Hallitukselta tarvitaan päättäväisiä ja oikein mitoitettuja toimia, joilla pelastetaan suomalaisia yrityksiä ja työpaikkoja. Verotuksen lykkäämiset ja yrityslainat eivät yksin riitä. Kristillisdemokraatit vaativat jo toissaviikolla, että yrittäjiä ja työnantajia pitää tukea elvyttävällä finanssipolitiikalla ja palkkojen sivukulujen määräaikaisella alentamisella. Huoltovarmuuden turvaamiseksi esimerkiksi maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmän pitää toimia sairastilanteissa.

Arvoisa puhemies,

Kansalaisten on poikkeustilanteessakin pystyttävä luottamaan siihen, että yhteiskunta tukee ja auttaa. Kansalaisyhteiskunnan merkitystä ei pidä unohtaa. Naapuriavulle, lähimmäisyydelle ja talkoohengelle on nyt suuri tarve. Vaikeina aikoina Suomessa on aina rukoiltu paljon. Kirkkojen, uskonnollisten yhteisöjen ja seurakuntien rooli tulee nytkin korostumaan lohdun ja rohkaisun tuojina.

Epävarmuuden keskellä tiedon tarve kasvaa ja ajantasaisen tiedottamisen merkitys korostuu. Yleisradion julkisen palvelun toimijana tulee huomioida ohjelmistossaan muuttunut tilanne ja lisätä muun muassa opetus- ja lastenohjelmia sekä senioriväestölle suunnattua ohjelmaa, kuten hartausohjelmia.

Tukemalla toinen toisiamme haluamme selvitä tästä koettelemuksesta – sisulla, yhteistyöllä ja lähimmäisenrakkaudella.

Kristillisdemokraatit eivät hyväksy EU:n yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettua käyttöönottoa vuoden 2024 alusta. Maailman taloudessa on tällä hetkellä erityisen suuria riskejä, jotka voivat heijastua nopeasti pankkisektorin vakauteen, joten ajankohta edistää aikaistettua käyttöönottoa on mahdollisimman huono. Pankkiunionin jäsenmaiden pankkisektorien riskit vaihtelevat muutoinkin suuresti.

Mekanismin aikaistamisen käyttöönoton vaikutus Suomen pankeille olisi negatiivinen. Lisäksi Suomen Kreikka-lainan vakuudet olisivat vaarassa, sillä ERVV-tukien siirto Euroopan vakausmekanismiin edellyttäisi kreikkalaisten pankkien kanssa sovittua järjestelyä koskevien sopimusten neuvottelua uudelleen. KD:n mielestä kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelyä koskevien neuvottelujen tavoitteena tulee olla ehdotuksen hylkääminen.

KD:n puheenjohtaja, eduskunnan Suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah on jättänyt eriävän mielipiteen lausuntoon koskien valtioneuvoston selvitystä asiasta (E45/2019 Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettu käyttöönotto ja muutokset valtiosopimukseen vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä).

– Monissa jäsenmaissa on pankkisektorilla tehottomuutta ja ylikapasiteettia, ja siksi pankkeja tulee kaatumaan lähivuosina. Vaikka Suomen hallituksen kanta on kriittinen, niin jäsenmaiden pankkisektorin riskittömyyden ja yksittäisten pankkien riittävän riskittömyyden arviointiin valtioneuvosto ei kuitenkaan aseta kriteerejä, Essayah toteaa.

Valtiosopimuksen muuttamisen nettovaikutus suomalaiselle pankkisektorille on negatiivinen, mikäli suomalaisten pankkien taloudellinen asema suhteessa muihin euroalueen pankkeihin arvioidaan merkittävästi paremmaksi. Muiden maiden pankkisektorin hyväksi kerättävät ylimääräiset vakausmaksut voisivat nousta miljardeihin euroihin.

– Perustuslakivaliokunta on tuonut toistuvasti esille, että Suomen budjettisuvereniteettia tulee suojata mahdollisimman tehokkaasti ja huolehtia siitä, että monimutkaisilta vaikuttavien järjestelyjen erityispiirteiden vuoksi Suomen vastuut järjestelyissä eivät kasva, Essayah muistuttaa.

Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen muuttaminen mahdollistamalla Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) liittäminen siihen myöhemmässä vaiheessa avaa mahdollisuuden vaarantaa Suomen Kreikka-lainan vakuudet.

– Vaikka Suomen vastuisiin kohdistuvia muutoksia rajaavat kirjaukset vastuiden rajaamisesta ja lisäpääomaosuuden pienemisestä ERVV-lainojen takaisinmaksujen myötä, on moitittavaa, että vaikutuksia Suomen vakuusjärjestelyihin ei selvitetä etukäteen.

– Eriävässä mielipiteessäni esitin Suurelle valiokunnalle, että neuvottelujen tavoitteena tulee olla ehdotuksen hylkääminen, Essayah sanoo.

Sari Essayah patistaa hallitusta ottamaan hallitusohjelmaan sisältyvän yhteensä noin miljardin euron elvytyspaketin käyttöön ehkäisemään Suomen talouden luisumista taantumaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että poikkeusolojen mekanismia voidaan käyttää, jos Suomen talous ajautuu suhdannetaantumaan odottamattomien häiriöiden vuoksi.

Tuoreet tiedot Suomen viennin jyrkästä 18 prosentin laskusta tammikuussa ja koronaviruksen aiheuttamista toimitusketjuhäiriöistä vientiyritysten tuotannossa ennakoivat taantumaa ja työllisyyden heikkenemistä. Ranska ja Saksa ovat jo reagoineet mittavilla talouden tukipaketeilla omissa maissaan. Huoli työpaikoista tulisi näkyä hallituksen toimissa, mutta talouspolitiikassa on tähän saakka tehty enimmäkseen rakenteellisia menonlisäyksiä julkiseen talouteen.

Essayah ehdottaa suhdanneluonteista investointielvytystä ja työttömyysvakuutusmaksujen alentamista. Tämä auttaisi yrityksiä välttämään irtisanomisia heikentyneessä tilanteessa.

Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah ja joukko ryhmän kansanedustajajäseniä vaatii, että työelämässä tapahtuvaan, vakaumukseen perustuvaan syrjintään on puututtava tehokkaasti. Essayah jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien vakaumukseen liittyvää syrjintää työhaastattelussa.

Kysymyksen taustalla on tapaus, josta Itä-Suomen yliopiston SCE-tohtorikoulun väitöskirjatutkija, Vapauta Uhri ry:n perustaja ja toiminnanjohtaja Pia Rendic kirjoitti hiljattain seurakuntalainen.fi-uutissivuston blogissa. Rendic kertoi joutuneensa työhaastattelussa kyseenalaistetuksi kristillisen vakaumuksensa vuoksi. Kyse oli Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) suorittamasta työhaastattelusta. Haettu tehtävä liittyi ihmiskaupan uhreille suunnattaviin asumispalveluihin.

Haastattelija oli Rendicin mukaan ilmoittanut, ettei työkokemusta lasketa työkokemukseksi, tai ainakaan vakavasti otettavaksi sellaiseksi, jos se perustuu kristillisellä työkentällä tai kristillisessä järjestössä hankittuun tietotaitoon ja kokemukseen. Rendiciltä oli myös kysytty, miten hän kokee kristillisen vakaumuksen vaikuttavan työntekoonsa ja mitä mieltä hän on kristillispohjaisista asumispalveluista. Haastattelija oli vielä erikseen huomauttanut, että valtionhallinnossa ei missään olosuhteissa voida perustaa asumispalveluita kristillispohjaiselle toiminnalle.

– On erittäin huolestuttavaa, jos ministeriön alaisuudessa toimivan laitoksen työhaastattelussa on ollut näin selkeää yhdenvertaisuuslain vastaista asennoitumista. Keskeistä asiassa ei ole se, onko Rendicin vakaumus tosiasiassa vaikuttanut työntekijävalinnan lopputulokseen, vaan haastattelijan menettely, Essayah painottaa.

– Esiin tulleet väittämät ovat niin vakavia, että STM:n tulee huolehtia siitä, että kyseinen tapaus tutkitaan ja selvitetään, onko tapauksessa menetelty virheellisesti, jopa lain vastaisesti, Essayah toteaa.

Essayah patistaa ministeriä selvittämään, onko THL:n suorittamassa työhaastattelussa toimittu lainvastaisesti tai muuten asiaankuulumattomasti. Hän kysyy myös, ovatko esiin tuodut väittämät ministerin mielestä omiaan osoittamaan, että kyse on ollut haastattelijan taholta syrjivästä asenteesta ja miten hallitus aikoo huolehtia, ettei tämänkaltaista menettelyä ilmene valtionhallinnossa.

Kysymyksen ovat allekirjoittaneet Essayah´n ohella Kristillisdemokraateista Päivi Räsänen, Antero Laukkanen, Sari Tanus ja Peter Östman, Perussuomalaisista Sanna Antikainen, Toimi Kankaanniemi, Mika Niikko ja Ville Tavio, Kokoomuksesta Timo Heinonen, Wille Rydman ja Heikki Vestman sekä Keskustasta Hannu Hoskonen, Mikko Kinnunen ja Juha Sipilä.