Sari Essayah jättää tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miksi Suomi päätti osallistua Durbanin julistuksen ja toimintaohjelman 20-vuotisjuhlatilaisuuteen. Kysymyksen on allekirjoittanut myös eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman.

Yhteensä 37 maata boikotoi tällä viikolla järjestettyä tilaisuutta, sillä vuoden 2001 konferenssia leimasivat antisemitistiset ja Israel-vastaiset kannanotot. Vastaavia kannanottoja on esiintynyt myös sen jälkeen.

– EU-maista yli puolet jättäytyivät kokouksesta pois. Myös Ruotsi, Tanska ja Latvia yhtyivät boikottiin. On merkille pantavaa, että Suomi päätti osallistua tilaisuuteen ja jättää osoittamatta tukensa antisemitismin vastaiselle toiminnalle.

Sari Essayah tukee kaivosveron tai rojaltin käyttöönottoa ja siitä kunnalle tulevaa verotuottoa.

– KD nosti kaivannaisteollisuudelle tulevan rojalti-maksun esille jo viime eduskuntavaaleissa. Marinin hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu kaivosveron selvittäminen, ja nyt olisi aika aloittaa työ, totesi Sotkamossa aluevaalistartissa vieraillut Essayah.

Suomeen on rakenteilla merkittävä akkuklusteri: maaperässämme on tärkeitä kaivannaismineraaleja, joita halutaan hyödyntää.

– On oikeus ja kohtuus, että kaivospaikkakunta saisi kaivosveron tai rojaltin muodossa mahdollisen tuoton itselleen. Veron tulisi perustua louhitun malmin arvoon, sillä rikastetusta lopputuotteesta peritty vero saattaa viedä rikastuksen pois Suomesta ja liiketuloksesta perittyä veroa on konserneissa taas helppo kiertää. Ulkomailla rojalti-maksut, jotka perustuvat hyödynnetyn mineraalin arvoon tai nettotuottoon, ovat laajasti käytössä, Essayah muistutti.

– Myös vakuuskäytäntöjä on päivitettävä siten, että jatkossa kaivosyritysten on maksettava riittävät vakuudet ympäristövahinkojen, konkurssien ja jälkitöiden varalle.

Essayah’n mukaan Kristillisdemokraatit kannattavat sinällään kaivosteollisuutta, kunhan se on vastuullista ja siinä huomioidaan se, että kaivosyhtiöt hyödyntävät uusiutumattomia luonnonvaroja.

– Kaivannaisteollisuudella on alihankintaketjuineen myös merkittävä työllistävä vaikutus; usein vielä alueilla, joilla muutoin on vaikeampi työllisyystilanne kuten Itä- ja Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi Sotkamon alueella työllisyysvaikutus alihankintaketjuineen on noin 2000 henkilö.

– Olisi myös hienoa, että suomalaisen omistajuuden asema kaivannaisteollisuudessa vahvistuisi nykyisestä, Essayah summasi.

Poliittinen tilannekatsaus
Helsinki 27.8.2021

Hyvät puoluekokousedustajat, hyvät kuulijat,

Edessämme on tärkeä puoluekokous. Nyt valittavalla puheenjohtajistolla ja puoluekokouslinjauksilla pedataan puolueen kannalta kahdet keskeiset vaalit. Tammikuun aluevaaleissa valitaan sote-uudistuksen toimeenpanijat hyvinvointialueilleen, ja jo häämöttävissä eduskuntavaaleissa on kyse koko Suomen suunnasta.

Punavihreä tahti ei voi jatkua, jos emme halua menettää yhteiskuntamme arvopohjaa, lasten ja nuorten kasvurauhaa, vastuullista ja kannustavaa talouspolitiikkaa ja itsemääräämisoikeutta suhteessa Brysseliin.

Kuten avaussanoissa totesin, niin korona -pandemia on meillä ja muualla ravistellut yhteiskuntia juuri niissä asioissa, joita politiikalla pyritään turvaamaa: terveydenhoitoa, taloutta, turvallisuutta ja tulevaisuudenuskoa.

Muutosten ja epävarmuuden keskellä suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaankin nyt ennen kaikkea rohkeutta nähdä nykyhetkeä kauemmaksi, investoida lapsiin ja nuoriin, koulutukseen ja tutkimukseen, uudistaa rakenteita niin palveluissa kuin työelämässä ja uskoa omiin vahvuuksiin – puhtaaseen luontoon, ruokaan ja kasvaviin metsiin.

Valitettavasti vasemmistohallituksen politiikka on tälle visiolle lähes käänteistä, jota hyvin kuvaa syksyn budjettiriihen alkutahdit. Orastavasta nousukaudesta huolimatta velkaa otetaan edelleen ja julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimenpiteet antavat vieläkin odotuttaa. Rikotun menokehyksen ja miljardien velkaantumistahdin keskellä ollaan kuitenkin leikkaamassa tieteestä ja tutkimuksesta, joka on keskeinen kasvun mahdollistaja. Samoin säästökohteiksi on valikoitunut sisäisen turvallisuuden tärkein tekijä eli poliisi. Maailman kipuillessa ruokaturvan kanssa osa hallituspuolueista istuttaa jälleen suomalaisen maanviljelijän ilmastosyyllisten penkille ja haluaisi antaa omat hiilinielumme eli metsät EU-kontrolliin. Ei hyvältä näytä.

Suomalaisen yhteiskunnan pitkäaikaiset rakenteelliset ongelmat ja kestävyysvajehaaste odottavat edelleen ratkaisijaansa. Kiireellisyydestä puhutaan kyllä ilmaston kohdalla, mutta entä hyvinvointipalvelujen tulevaisuus?  Huoli taloudesta on ennen kaikkea huolen kantamista yhteiskunnan heikommista. Ilman kestävää taloutta meillä ei ole yhteiskuntaa, joka pystyy huolehtimaan vanhuksista, sairaista ja lapsista. Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee kestävälle pohjalle rakennettua taloutta ja korkeita työllisyys- ja investointiasteita. Valitettavasti juuri näissä keskeisissä mittareissa Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaistamme.

Nyt tarvitaan tuottavuuden ja työllisyyden edellytysten kohentamista. Yritysten kasvun yhtenä esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Muuntokoulutukseen ja täällä jo olevien kansainvälisten opiskelijoiden väylään työllistyä on saatava parannuksia. Yrityksiä on kuultava nykyistä enemmän toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja korkeakouluopintojen alueellista tarjontaa suunniteltaessa. Työmarkkinoille tarvitaan lisää joustoa ja paikallista sopimista. Sosiaali- ja työttömyysturvaa pitää kehittää niin, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

Kristillisdemokraatit on esittänyt tällä kaudella kielilisää työmarkkinatukeen. Työtöntä maahanmuuttajaa kannustetaan pohjoismaiseen tapaan hankkimaan parempi kielitaito, jotta pääsee työelämään ja eroon tukiriippuvuudesta. KD:n ehdottama ratkaisu kannustaa kaikkia työmarkkinatuen piirissä olevia osoittamaan suomen tai ruotsin taitonsa ja saamaan kielilisän, mutta ennen muuta töitä.

Veroja ei voi enää kiristää, vaan tarvitaan kohdennettuja veronkevennyksiä tukemaan työllisyyttä ja kotitalouksien ostovoimaa. Työllisyysaste on saatava 80 prosentin uralle vuosikymmenen loppuun mennessä. KD:n viime syksynä julkaisema kymmenen kohdan työllisyyspaketti on siihen oiva apu.

Työn tuottavuuden kasvusta merkittävä osa syntyy uusista ideoista. Parlamentaarisen TKI-työryhmän toimeksiannon ja hallitusohjelman mukaan hallituksen on linjattava jo tässä budjettiriihessä verotuksellisesta instrumentista, jolla saadaan yksityisen sektorin kaavailtu 2/3-osuus TKI-investoinneista liikenteeseen. Toistan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa jo esille nostamani TKI-investointivarauksen. Sillä yritys voisi valmistautua tuleviin satsauksiin ja valtio saisi lykätyt verot onnistuneista investoinneista kasvavina verotuottoina.

 

Hyvät kuulijat,

Työllisyyden ja talouden kasvuedellytysten luomisen lisäksi terveydenhoidon kertyneeseen hoivavelkaan, hyvinvointieroihin ja hoitojonoihin, erityisesti mielenterveyspuolella on puututtava. Etenkin kun eduskunnasta varsin keskeneräisenä lähtenyt sote-esitys pitäisi saada samanaikaisesti toimintavalmiuteen. Koti- ja omaishoito kaipaavat resursseja, jotta jokaisen kotona asuvan ikäihmisen ja vammaisen arki on sujuvaa ja turvallista.

KD:n huolena on ollut lasten ja nuorten arki; oppimiseroja koulussa olisi paikattava ja harrastuksiin päästävä mukaan. Opiskelevat nuoret ovat jääneet varsin yksin korona-ajan haasteiden kanssa; monen henkinen jaksaminen on lopussa. Tarvitaan matalan kynnyksen palveluja ja terapiatakuu, jottei kukaan jäisi ilman apua.

Sote-uudistus on kaukana täydellisestä, ja sitä on lähdettävä aluevaaleissa parantamaan sisältä päin oman alueen ratkaisuilla. Terveydenedistäminen ja ennaltaehkäisy uhkaa unohtua ja pirstaloitua, ja ilman sitä, mitkään sote-rahat eivät tule riittämään. Huoli on myös sote-alan työntekijöiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista muutosprosessin keskellä; mikäli he päätyvät vaihtamaan alaa, vesitetään loputkin uudistuksen tavoitteet. KD:n mielestä uudistus on vietävä läpi kansalaisten lähipalvelut ja henkilöstön hyvinvointi edellä.

Joillakin puolueilla tuntuu olevan aluevaalien ja soten suhteen kovin toisenlaisia tavoitteita. Useampi KD-piiritoimija on viestinyt, miten Keskusta kampanjoi maakunnissa tulevien aluevaltuustojen mittavan valtuustoryhmärahoituksen puolesta. Nämä rahat otettaisiin maakuntaorganisaatioille osoitettavasta rahasta ja niillä valtuustoryhmät ostelisivat mm. toimitiloja, laitteita ja asiantuntijapalveluita. Tätä piilopuoluetukivedätystä on kehdattu eräälläkin alueella nimittää ”demokratiarahaksi”. Kaavailuissa on ollut tuhansien eurojen tuet per valtuutettu, ja sanomattakin on selvää, että suurimmissa puolueissa puhutaan sadoista tuhansista. Uudellamaalla neljään osaan jako tuo monelle hallituspuolueelle sopivasti oman läänityksen: SDP:lle Vantaa/Kerava, RKP:lle Itä-Uusimaa ja Keskustalle Keski-Uusimaa, länsipuoli taitaa sitten kallistua oppositioon ja kokoomukselle. Eikö koko sote-valmistelu ole jo tarpeeksi ahtaalla taloudellisesti? Eikö uudistuksen keskiössä pitäisi olla palveluiden parantaminen ja hoitoon pääsy eikä sulle-mulle-vallan ja rahanjako? KD halua sotealueille hyvän hallinnon ja läpinäkyvyyttä ja vastustaa rahan tuhlaamista uuden poliittisen tason rakentamiseen.

Haluankin kannustaa mahdollisimman monia kd-kuntapäättäjiä ehdolle: kun oman kunnan keskeinen toiminto, sosiaali- ja terveystoimi, siirtyy aluetasolle päätettäväksi, on kunnallisille päättäjille luontevaa pyrkiä siihen vaikuttamaan.

 

Hyvä puoluekokousväki,

Ilmasto- ja ympäristö ovat esimerkkejä ongelmista, jotka vaativat ylisukupolvista ajattelua ja rajat ylittävää yhteistyötä. Meidät on kutsuttu kantamaan vastuuta viljelyn ja varjelun periaatteiden mukaisesti ja ajattelemaan tulevaisuuteen – lastenlastemme sukupolviin. Kristillisdemokraattisessa ajattelussa keskeisiä hyveitä ovat myös tyytyväisyys ja kohtuullisuus; ja pelkkä materiaalisen kulutuksen varaan rakentuva ajatus hyvästä elämästä on sille vieras.

Elinkeinoelämä ympäri maailmaa on jo huomannut, että fossiilivapaa energiantuotanto ja muut ilmaston kannalta paremmat ratkaisut ovat myös tuottoisaa liiketoimintaa. Suomi ei ole tässä tuotannon muutoksessa pelkästään häviäjä vaan myös hyötyjä, sillä monet suomalaiset teollisuusyritykset ovat ilmastoystävällisemmän teknologian edelläkävijöitä. Puhumattakaan metsäosaamisesta, jossa meillä on paljon annettavaa myös kehitysyhteistyön kautta kolmansiin maihin.

Suomen tärkein rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, samoin kuin muiden ympäristöongelmien ratkaisussa, on ennen kaikkea kehittää ja tarjota teknologisia innovaatioita ja yhteiskunnallisia toimintamalleja maailmalle.

EU-pöydissä Suomen on tehtävä osansa ympäristö- ja ilmastotoimissa, mutta myös jämäkästi puolustettava kansallista metsäpolitiikkaamme ja oman teollisuutemme toimintaedellytyksiä – teollisuuden, joka on yksi maailman puhtaimmista. On uskallettava käyttää sitä paljon säästeltyä poliittista pääomaa kansallisten etujen ajamisessa ja viedä muillekin Suomen hyvää mallia, jossa korostetaan metsien monikäytön, biotalouden ja kestävän metsänhoidon merkitystä. Suomalaisten on aina EU-politiikassa toimiessaan ymmärrettävä, että unioni-idealismin sijaan se on kansallisten etujen temmellyskenttä, jossa useimmat kompromissit löytyvät pienimmän yhteisen nimittäjän kautta.

Sen sijaan vaikeat päätökset, oli ne sitten talouden tai päästöjen saralla, houkuttaa laistaa toisten piikkiin. Näin kävi myös keväällä hyväksytyn EU-elpymispaketin kanssa, joka asetti suomalaisten oikeudentajun kovalle koitokselle. Taloutensa hyvin hoitavien maiden veronmaksajat maksavat asiansa heikommin hoitaneiden maiden laskun. Kylkiäisinä ujutettiin EU:n omia sääntöjä kiertäen yhteisvelka ja EU-verotusoikeus. Kun markkinakuri ei enää luo painetta rakenteellisiin uudistuksiin, riski jäsenmaiden leväperäiseen taloudenpitoon kasvaa entisestää.

Suurin häviäjä tässä järjestelyssä on EU itse. Kun itsenäisten jäsenvaltioiden eurooppalaista yhteistyötä yhteisten pelisääntöjen kunnioittamisen pohjalta vaaliva, vastuullisen taloudenpidon ja no-bail out-periaatteen pohjalta toimiva linja hylätään, katoaa järjestelmän legitimiteetti kansalaisille.

 

EU joutuu etsimään itseään myös Afganistanin tilanteen keskellä; toki koko kansainvälinen yhteisö olisi voinut varautua paremmin eri skenaarioihin, kun kuitenkin joukkojen vetäytyminen oli tiedossa pidempään. Taustalla on käyty keskusteluja koko kansainvälisen järjestelmän ja kriisinhallinnan tulevaisuudesta. Terrorismin vastaisesta sodasta siirtyminen kansakunnan rakentamiseen ei sujunut. Demokratia on vaikea vientituote, jos maasta puuttuu kansalaisyhteiskunta ja sen rakenteet.

Nyt akuutissa tilanteessa on kyettävä tarjoamaan humanitaarista apua ja suojelemaan siviilejä, jotka ovat auttaneet länsiliittoutumaa. Suomalaisina voimme kyllä olla ylpeitä ja kiitollisia virkamiesten ja puolustusvoimiemme erikoistehtävää suorittaneiden sotilaiden suoriutumisesta. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva järjestelmämme tuottaa kylmäpäisiä ja lämminsydämisiä ammattisotilaita.

Jatkossa on kuitenkin väistämättä pohdittava, onko EU:n nopean toiminnan joukot nykymuotoisena laisinkaan käyttökelpoinen, ja miten EU jakaa vastuuta vastaavissa vaativissa kriisitilanteissa. Päämiestason Eurooppa-neuvosto olisi saatava koolle, jotta vuoden 2015 pakolaiskriisin tapahtumat eivät toistuisi uudelleen. Monet ovat myös olleet huolissaan siitä, että mahdollisia turvapaikan hakijoita tullaan käyttämään hybridivaikuttamisessa pelinappuloina. Voisiko Suomi olla aloitteellinen pakolaissopimuksen päivittämisessä tältä osin?

KD:n linja maailman kriiseissä on ollut korostaa apua kehitysyhteistyön kautta lähtömaihin ja pakolaisleireille sekä kiintiöpakolaisjärjestelmää, jonka kautta kohdennamme avun jo pakolaisstatuksen omaaville, kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.

Näihin heikommassa asemassa oleviin kuuluvat myös muslimimaiden vähemmistökristityt, jotka ovat lähes kaikissa näissä maissa vainon kohteena. Myös kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden tilanne huolestuttaa eikä tule lähettää kuolemanvaaraan lähtömaassaan tai Suomessa turvapaikkaprosessin aikana uskontoaan vaihtaneita ihmisiä.

 

Hyvä puoluekokousväki,

Eduskuntaryhmämme vieraili tiistaina Suomen kristillisdemokraattisimmassa kunnassa Larsmossa eli Luodossa. No millaiselta siellä näytti? Jos viime aikojen lehtikirjoituksia KD:stä olisi uskominen, niin kylän raitilla olisi pitänyt astella vastaan kovasydämisiä homofoobikkoja ja keskenään riiteleviä kuppikuntia synkkyyden ja ahdasmielisyyden ilmapiirin vallitessa ympärillä. Sellaista en nähnyt. Sen sijaan kohtasin sydämellisiä ihmisiä ja tulevaisuudenuskoa täynnä olevan kunnan, jossa yrittäjyys tuo työpaikkoja ja vaurautta (yli 80 %:n työllisyys ja vain 3 %:n työttömyys), ja syntyvyys luo elinvoimaa. Totta, alueella vaikuttaa useita vahvoja herätysliikkeitä ja seurakuntia, ja vieläpä kahdella kielellä.  Arvopohja varmasti yhdistää, mutta on aivan yhtä selvää, ettei tuota tulosta saavuteta kuntavaaleissa puhumalla torilla sukupuolineutraalista avioliittolaista, vaan tuomalla ihmisten arkeen liittyviä käytännön poliittisia esityksiä. Luoto on monessa meidän referenssimme ja toivon mukaan saa äänestäjän kysymään, olisiko KD syytä päästää valtaan muuallakin?

Luodon menestys kuvaa hyvin sitä tapaa, jolla KD:n tulee toimia. Arvopohjamme yhdistää meitä, eikä siitä tarvitse tinkiä piiruakaan. Puolustamme myös jokaisen sanan- ja uskonnonvapautta, ja oikeutta käydä teologista ja opillista keskustelua. Vaikka sekä Päivi Räsänen että minä olemme alleviivanneet, etteivät Päivin käräjille johtaneet lausunnot ole puoluepoliittisia kannanottoja, ne julkisuuden kautta niin mielletään. Lukemattomia kertoja olen vaalitenteissä todennut, että Päivi Räsänen on evankelisluterilaisen kirkon jäsen ja kirkkokuntansa päättäjiä ja hän on käynyt siitä roolista käsin tätä keskustelua, mihin hänellä on täysi oikeus. Meillä on myös oikeuskanslerin linjaus siitä, että myös ministerillä ja kansanedustajalla on uskonnonvapaus. Myös suuri hiljainen enemmistö suomalaisia pitää Päivin joutumista kannanotoistaan käräjille käsittämättömänä. Politiikassa asiat ovat kuitenkin niin, miltä ne näyttävät ja kiistämällä tämä tai laittamalla pään pensaaseen, mitään ei ole voitettavissa.

Puolueessa ei ole erimielisyyttä esimerkiksi periaateohjelmassa olevasta kohdasta, jossa puhutaan perheestä: ” ”Perheen perustaminen on pariskunnan henkilökohtainen päätös, jota yhteiskunnan tulee tukea. Pidämme naisen ja miehen tasavertaiselle kumppanuudelle perustuvaa avioliittoa parhaana kasvuperustana lapsille. Isovanhempien merkitys lapsiperheiden tukena on tärkeä.”

Itse en koe tässä kannanotossa mitään kovasydämistä tai syrjivää, vaikka en ole itsekään kasvanut ihanteena kuvatussa ydinperheessä. Lukuisat ohjelmamme ottavat kantaa sen puolesta, miten kaikkia erilaisia perheitä tulee tukea heidän kasvatusvastuussaan, ja sitä tukevat palvelut kuuluvat yhdenvertaisesti kaikille ja miten jokainen lapsi ja nuori on yhtä arvokas ja tärkeä riippumatta millaisesta perheestä tulee.

Puolueessa ei myöskään pitäisi olla erimielisyyttä seuraavasta KD:n periaateohjelman linjauksesta: ”Poliittisena puolueena emme ota kantaa kristillisten seurakuntien emmekä muidenkaan uskontokuntien opillisiin katsomuksiin. Arvostamme kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen osallistumista yhteiskuntaeettiseen keskusteluun sekä niiden ja poliittisten toimijoiden keskinäistä vuoropuhelua.”

Siis ”emme ota kantaa poliittisena puolueena” – itselleni on ollut aina selvää, että synti -kysymykset eivät kuulu puheenjohtajan toimenkuvaan. Lisäksi minulla olisi vain vähäistä teologista kapasiteettia niistä keskustella, enempi armon varassa mennään😊.

Puolueessakin tulemme erittäin monista erilaisista hengellisistä taustoista, kirkkokunnista, herätysliikkeistä ja seurakunnista – meillä on hyvinkin erilaisia näkemyksiä kirkkokuntien opillisista asioista, mutta nämä eivät ole koskaan nousseet meitä puolueen sisällä jakamaan, koska ne eivät kuulu puoluetoimintaan ja jaamme tarpeeksi yhteisen käsityksen poliittisesta aatteesta, kristillisdemokratiasta.

Kannustamme jäsenistöämme keskustelemaan poliitikkoina kristillisdemokraattisista arvoista, jotka yhdistävät koko kansainvälistä kristillisdemokraattista liikettä: ihmisarvo, vapaus ja vastuu, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, rehellisyys, lähimmäisyys ja lähipäätösperiaate. Näiden arvojen lähtökohtana on kristillinen ihmiskuva, aivan kuten eurooppalainen sateenvarjopuolueemme EPP linjaa.

Luoto, joka on kyselyn mukaan myös Suomen onnellisin, kelpaa esimerkiksi myös puolueen sisällä. Kaksikymmentäviisi vuotta sitten asetettu tavoite yli 50 prosentin kannatuksesta ja yksinkertaisesta enemmistöstä saavutettiin kevään kuntavaaleissa. Se antaa toivoa meille kaikille, koska kuntavaaleissa kannatus muutoin suli puoli prosenttiyksikköä viime kerran voitokkaista kuntavaaleista ja palasimme vuoden 2012 tasolle. Kuitenkin kattavan ehdokasasettelun ja onnistuneiden vaaliliittojen ansiosta pidimme lähes entisen määrän valtuustopaikkoja. Haluankin tässä yhteydessä kiittää kaikkia teitä puolueväessä hyvästä vaalityöstä ja ahkeroinnista ehdokashankinnassa.

Ilahduttavaa on myös moniin meille uusiin kuntiin saadut valtuutetut. Lisäksi valituista KD-valtuutetuista peräti 44 prosenttia on uusia, mikä kertoo useiden valtuustoryhmiemme odotetustakin uusiutumisesta. Tämä on myös puolueelle monella tapaa mahdollisuus; uudet ihmiset tuovat aina uusia ajatuksia ja toimintatapoja.

Me kristillisdemokraatit korostamme mielellämme sitä tosiasiaa, että toimiva demokratia edellyttää perusvapauksien, kuten sanan-, mielipiteen- ja uskonnonvapauden, olemassaoloa. Sen pitää toteutua myös omassa keskuudessamme; ihmisillä saa olla erilaisia näkemyksiä ja niistä on hyvä keskustella rakentavasti ja toisiamme kunnioittaen. Yhteiskunnassamme on yleistynyt ns. cancel -kulttuurin tapa tulkita suvaitsevaisuutta siten, että olet suvaitsevainen niin kauan kuin ajattelet kuten me ajattelemme.

Me pystymme parempaan, aitoon suvaitsevaisuuteen, jossa omasta mielipiteestä ei tarvitse luopua, mutta on myös ymmärrettävä, etteivät kaikki jaa minun totuuksiani ja maailmankuvaani. Jokainen kristillisdemokraatti luo kuvaa puolueestamme; se on samalla iso mahdollisuus ja myös vastuu. On aina syytä asettaa itselleen kysymys, kun kristillisdemokratiaa edustavana poliitikkona avaan suuni, kirjoitan tai sometan: toimiiko se puolueen parhaaksi?

Hyvä puoluekokousväki: jatketaan työtä puolueen parhaaksi: yhdessä!

Sari Essayah’n puheesta nostoja – KD eduskuntaryhmän kesäkokous 24.8.2021

 

Hyvät kuulijat,

 

• Korona on muokannut arkeamme jo puolentoista vuoden ajan ja se on vaatinut sopeutumista ja monelta suomalaiselta venymistä. Kisaväsymystä ja tilanteeseen turtumista on ymmärrettävästi ilmassa. Yhteiskuntaa on kuitenkin päästävä avaamaan sitä mukaa kuin rokotekattavuus paranee ja sitä voidaan vauhdittaa esimerkiksi muistuttamalla mahdollisuudesta aikaistaa tehosterokote. Pulaa rokotteista ei ole – toisin kuin viime keväänä.
• Syksyä kohti mentäessä tarvitaan myös selvempää koronaviestintää ja parempaa toimien ennakoitavuutta. Suomessa koronapassia on kaavailtu aivan turhan kankeaksi järjestelmäksi siihen nähden, että kyse on vapaaehtoisesta, vapaa-ajanviettoa mahdollistavasta asiasta. Kulttuurialan ja elinkeinoelämän auki saamiseksi onkin nyt jo viritteillä kevyempiä sovelluksia, joissa ei vaadita rajapintoja terveystietoja sisältävien järjestelmien kanssa.

 

• Koronan hoidon lisäksi katse kääntyy hallituksen budjettiriiheen. Aikooko hallitus tehdä kauan kaivattuja, julkista taloutta vahvistavia työllisyyspäätöksiä vai jatkaako niin menokurin kuin tulopohjaa vahvistavien toimenpiteiden lykkäämistä seuraavalle hallitukselle?
• Suomalaisen yhteiskunnan pitkäaikaiset rakenteelliset ongelmat ja kestävyysvajehaaste odottavat edelleen ratkaisijaansa. Tästä huolimatta Marinin hallitus on lisännyt pysyviä menoja ja paisuttanut julkista sektoria – unohtamatta historiallisen suurta velanottoa, joka synnyttää riskejä julkiseen talouteen. Kiireellisyydestä puhutaan kyllä ilmaston kohdalla, mutta entä hyvinvointipalvelujen tulevaisuus?
• Valtiovarainministeri Saarikko kuvaili nykyistä taloustilannetta kielikuvalla ”poutasää” ikään kuin kiirettä toimien suhteen ei olisi. Poutasään sijaan pitäisi puhua yhä synkkenevästä taivaanrannasta, mikäli kehityssuuntaa ei pysäytetä. Saarikon budjettiesitys on raskaasti alijäämäinen eikä hallitus ole palaamassa menokehykseen, vaan rikkoo sitä ensi vuonnakin lähes miljardin verran.
• Miljoonien velkaantumistahdin keskellä säästökohteeksi on sitten valikoitunut sisäisen turvallisuuden keskeisin tekijä eli poliisi ja maailman kipuillessa ruokaturvan kanssa ilmastosyyllisten penkille on jälleen istutettu suomalainen maanviljelijä. Ei hyvältä näytä!

 

• VM:n alkuvuodesta julkaiseman raportin mukaan Suomi on jäänyt jälkeen keskeisistä vertailumaista työn tuottavuudessa, myös työllisyydessä ja innovaatioissa. Nyt tarvitaan toimenpiteitä tuottavuuden ja työllisyyden kasvun edellytysten kohentamiseksi.
• Yritysten kasvun yhtenä esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Muuntokoulutukseen ja täällä jo olevien kansainvälisten opiskelijoiden väylään työllistyä tulee kiinnittää huomiota. Työmarkkinoille tarvitaan lisää joustoa. Sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa pitää kehittää niin, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa.
• Kristillisdemokraatit on esittänyt kielilisää työmarkkinatukeen. Työttömillä maahanmuuttajilla tulisi pohjoismaiseen tapaan olla rahallinen kannustin hankkia parempi kielitaito, jotta he pääsevät helpommin mukaan työelämään ja eroon tukiriippuvuudesta. KD:n ehdottama ratkaisu kannustaa kaikkia työmarkkinatuen piirissä olevia osoittamaan suomen tai ruotsin taitonsa ja pääsemään siten paremmalle tukitasolle.

 

• EU-pöydissä Suomen on tehtävä osansa ympäristö- ja ilmastotoimissa, mutta myös jämäkästi puolustettava kansallista metsäpolitiikkaamme ja oman teollisuutemme toimintaedellytyksiä – teollisuuden, joka on yksi maailman puhtaimmista.
• EU:n ilmasto- ja energiasäädöspaketti Fit for 55 mukaan päästökauppaa on tarkoitus laajentaa asumiseen ja tie- ja meriliikenteeseen. Eniten taidettiinkin uutisoida polttomoottoriautojen hautajaisia 2035, jolloin niiden myynnin olisi määrä loppua. Meillä on Euroopan vanhimpia autokantoja ja tällä hetkellä Suomessa myydään yhtä uutta autoa kohden kuusi käytettyä. Joten aivan heti ei ole polttomoottorit teiltämme häviämässä, ja onhan niitä myös monissa hybrideissä. Järkevämpää tässäkin olisi biopolttoaineiden lisäämisen kautta vähentää liikenteen päästöjä ja mahdollistaa nykyiseen autokantaan sitoutuneen rahan järkevä käyttö.
• Hallituksella on nyt näytön paikka; on aika käyttää sitä paljon säästeltyä poliittista pääomaa kansallisten etujen ajamisessa ja viedään muillekin Suomen hyvää mallia, jossa korostetaan metsien monikäytön, biotalouden ja kestävän metsänhoidon ja biodiversiteetin merkitystä. Siihen löytyy selkänojaa myös täältä oppositiosta.

 

• Afganistanin tilanteesta: Herää kysymys, miksi EU:n nopean toiminnan joukkoja ei tässä tilanteessa ole otettu käyttöön. EU-maiden ulkoministerit ovat käsitelleet tilannetta. Eikö kuitenkin päämiestason Eurooppa-neuvosto pitäisi kutsua koolle nyt, jotta vuoden 2015 pakolaiskriisin tapahtumat eivät toistuisi uudestaan? Monet ovat myös olleet huolissaan siitä, että mahdollisia turvapaikanhakijoita tullaan käyttämään pelinappuloina. Tällaisessa tilanteessa EU:n hiljaisuus tuntuukin erikoiselta.

19.5.21

Hyvää iltaa teille kaikille,

Näissä kuntavaaleissa ratkaistaan, millä tavoin Suomen kuntia johdetaan tulevaisuudessa. Oma puolueeni Kristillisdemokraatit lähtee vaaleihin torjumaan alueiden ja ihmisryhmien jakautumista ja eriarvoistumista. Haluamme pitää kaikki mukana korostamalla kestävää taloudenhoitoa ja asettamalla peruspalvelut etusijalle kaikissa maamme kunnissa.

Kuntapolitiikka ei ole mikään erillinen saareke yhteiskunnassa. Koko maan talous- ja työllisyyspolitiikka ja toisaalta lakisääteiset palvelut ja niiden järjestämiseen annettavat valtionosuudet määrittävät pitkälti, millaisissa raameissa päätöksiä kunnissa tehdään.

KD:n mielestä kunnat eivät saa upota velkasuohon. Sen sijaan, että laitamme suomalaisten verovaroja EU:n yhteisvelkaan, tulee pitää huolta Suomen alueellisesta tasa-arvosta. Väestörakenne on suuressa osassa kuntia haasteellinen, hoivatarve kasvaa eikä näköpiirissä ole syntyvyyttä ja perheitä tukevaa politiikkaa. Päinvastoin tällä hallituskaudella työn, liikkumisen ja asumisen kustannukset kasvavat.

Nykyistä asumisen ja palveluiden keskittämispolitiikkaa ei pidä kuitenkaan ottaa annettuna. Koronakriisi on osoittanut, että moni pystyy tekemään työtä kahdella tai useammalla paikkakunnalla. Me haluamme pitää koko maan mukana kehityksessä, ja siinä elinvoimainen maaseutu ja maatalous ovat tärkeä osa. Niitä ei voi tuoda, ja niistä hyötyy koko Suomi

Hyvät katsojat,

Koti on meille kaikille tärkeä ja kodin olosuhteilla on merkitystä pitkälle tulevaisuuteen. Me kristillisdemokraatit haluamme tukea perheiden hoivavastuuta. Valinnanvapaus ja erilaisten elämäntilanteiden huomioiminen on meille keskeinen periaate. Vanhemmilla pitää olla mahdollisuus valita sopiva hoitomuoto lapsilleen: tarvitsemme laadukasta ja joustavaa varhaiskasvatusta, mutta myös kotihoidon tukea ja sen kuntalisiä jatkossakin. Helsingissä KD jäi lähes yksin puolustamaan kotihoidontuen Helsinki-lisää, kun muiden puolueiden valtuutetut päättivät sitä leikata. Tämä tilanteessa, jossa kaupunki tekee yli 600 miljoonan euron ylijäämää, ja pääkaupunkiseudulla on pula hoitopaikoista ja pätevistä hoitajista. Tällaista politiikkaa on vaikea ymmärtää.

Varhaiskasvatuksen lisäksi koulutukseen tarvitaan ryhtiliike. Haluamme panostaa laadukkaaseen perusopetukseen ja kattavaan lähikouluverkkoon. Riittävän pienet opetusryhmät varmistavat parhaiten hyvän oppimisen, työrauhan ja opettajien jaksamisen.

Tällä hetkellä kouluun meneminen ei tunnu kaikille kivalta ja turvalliselta. Kiusaamiseen ja kouluväkivaltaan on puututtava heti. Oppilashuolto ja oppimisen tuki sekä matalan kynnyksen mielen- terveyspalvelut on resursoitava riittävästi.

Kasvatus lähtee arvoista. Maamme kristillistä kulttuuriperintöä ei pidä piilottaa – vaan Suvivirsi soikoon jatkossakin. Keskinäinen luottamus ja toisen, erilaisenkin ihmisen näkeminen lähimmäisenä on yhteiskuntamme liima, pidetään siitä hyvästä kiinni.

Joka lapsi ja nuori on arvokas ja ansaitsee päästä mukaan panostamalla harrastusmahdollisuuksiin, nuorisotyöhön ja kotouttamiseen.

Hyvät kuulijat,

Monilla on huoli sote -palveluista hallituksen kaavaileman uudistuksen myötä. Se lisää kustannuksia, pahentaa alueellisia eroja ja heikentää palveluiden tasoa. Sosiaali- ja terveyspalvelut on uudistettava niin, että hoitoon pääsee nopeammin, hoidon saa lähipalveluina ja terveyserot kaventuvat. Saatavuutta voidaan turvata asiakassetelein ja yhteistyöllä palveluntuottajien kanssa. Viisas kunta lisäksi säästää panostamalla terveyden edistämiseen, liikuntaan ja hyvinvointiin.

Me Kristillisdemokraatit haluamme huolehtia kunnissa hoitajamitoituksen toteutumisesta niin, ettei se ole pois kotihoidosta. Omaishoitajia ei myöskään saa jättää oman onnensa nojaan: vapaapäivät, virkistys ja kuntoutus on taattava asuinkunnasta riippumatta. Moni meistä varmasti toivoo, että kun vanhempamme tai isovanhempamme eivät enää pysty asumaan yksin kotonaan, heille löytyy turvallinen vaihtoehto läheltä perheitään.

Hyvä yleisö,

Suomi on rakennettu työllä, yrittämisellä ja ahkeruudella, vastuunkantamisella ja rehellisyydellä. Näillä arvoilla Suomi on myös jatkossa maailman paras paikka asua. Kuntien elinvoima, työpaikat ja verotulot ovat paljolti riippuvaisia alueen yritysten menestyksestä. Haluamme nostaa kuntien hankintoja ohjaavan strategian keskeiseksi työkaluksi vaikuttaa mm. lähiruuan suosimiseen ja paikallisten yritysten pärjäämiseen kunnan kilpailuttamissa hankinnoissa. Myös liikenneyhteyksillä, kaavoituksella ja maankäytöllä tuetaan yhtä lailla työpaikkojen syntymistä kuin myös lähiluontoa ja sen säilymistä.

Hyvät kuulijat,

Me kristillisdemokraatit hoidamme kotikuntasi asioita vastuuntuntoisesti ja hyvähenkisessä yhteistyössä muiden poliittisten ryhmien, viranhaltijoiden ja kuntalaisten kanssa. Tule mukaan rakentamaan Suomea ja kotipaikkakuntaasi kestävällä pohjalla. Pidetään kaikki kuntalaiset ja koko maa mukana!

Sari Essayah toivoo eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja puhemiehistön koolle sopimaan menettelytavoista omien varojen sopimuksen ja elpymisrahasto päättämisen menettelytavoista eduskunnassa.

Kristillisdemokraattien kanta itse asiassa on koko ajan ollut selvä, emme kannata omien varojen sopimuksen muuttamista ja elpymisrahastoa. En kuitenkaan pidä eduskunnassa syntynyttä tilannetta asiallisena asian tärkeyden kannalta. Tilanne, jossa eduskuntakäsittelyn aikana linjataan perustuslakitulkintoja ikään kuin sivutuotteena synnyttää mielikuvan poliittisesta harkinnasta perustuslain suhteen. Siksi toivon eduskuntaryhmien puheenjohtajia ja puhemiesneuvostoa koolle asiassa.

Sari Essayah on jättänyt vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön ns. EU:n omien varojen päätöksestä. Essayah näkee riskinä, että päätös romuttaa unionin oikeusperustaa, kaventaa kansallista täysivaltaisuutta ja eduskunnan budjettisuvereniteettia sekä unionin legimiteettiä kansalaisten silmissä.

– Koronakriisin varjolla EU on ottamassa merkittävän integraatioaskeleen ilman laajaa periaatteellista keskustelua unionin suunnasta. EU:n omien varojen päätös sisältää elementtejä, jotka muuttavat unionin luonnetta ja toimintaa merkittävällä tavalla. Samalla EU tulee luovalla tavalla venyttäneeksi ja kiertäneeksi omia keskeisiä sääntöjään ja periaatteitaan. Elpymisväline on sitomassa suomalaiset veronmaksajat vuosikymmeniksi yhteisvastuulliseen velkaan ja korkeampiin jäsenmaksuihin. Lisäksi päätöksessä avataan ovi EU-tason verotukseen, joka ei myöskään olisi tullut kysymykseen kriisiajan ulkopuolella.

– Perustuslakivaliokunta linjasi, että EU:n omien varojen päätöksen hyväksyminen edellyttää eduskunnalta kahden kolmasosan määräenemmistöä. Perustuslakivaliokunnan päätös osoittaa, että elpymisvälineen hyväksymisessä on kyse toimivallan siirrosta kansalliselta tasolta EU-tasolle.

Marinin hallitus on perustellut EU:n elpymisvälineen hyväksymistä sen poikkeuksellisuudella ja kertaluonteisuudella, mutta keskeiset EU-johtajat ovat tulkinneet sen uusien velkamekanismien mahdollistajaksi. Valtiovarainvaliokunnalle annetussa asiantuntijalausunnossa arvioidaan, että nyt syntyvästä finanssipoliittisesta kapasiteetista muodostuu todennäköisesti pysyvä ja jopa laajentuva järjestely.

– Näin ollen elpymisvälineen kertaluonteisuuden kyseenalaistamiselle on perusteet. Vetoamalla välineen ainutkertaisuuteen, hallitus on välttänyt keskustelun niistä mahdollisista skenaarioista, jotka vievät unionia Suomen näkökulmasta epäedulliseen suuntaan.

– Mikäli EU:n omien varojen päätös hyväksytään, madaltuisi kynnys turvautua uudestaan yhteisvelkaan sekä laajentaa veroluonteisia maksuja. Yhteisvastuun kasvaminen ja lisääntyvät verot merkitsisivät Suomen maksurasituksen kasvamista nettomaksajamaana. Suomi ei hyödy taloudellisesti elpymisvälineestä, vaan joutuu kokoaan suuremmaksi maksajaksi.

Kristillisdemokraatit on esittänyt oman vaihtoehtonsa, jossa Suomea ei olisi sidottu yhteisvelkaan. Elpymisvälineellä ajaudutaan yhä kauemmaksi jäsenvaltion omaa vastuuta mahdollisimman pitkälle korostavasta linjasta, markkinakurista ja no bail-out -periaatteesta.

– Kristillisdemokraatit ei vastusta elvyttämistä, vaan sitä, että elvyttäminen tapahtuu sitomalla jäsenmaat yhteisvelkaan ja tulonsiirtoihin vastoin perusperiaatteita. KD on ensikeskusteluista alkaen tuonut esille, että EU:n monivuotinen rahoituskehys ja elpymisväline olisi voitu pitää erillään, ja avata elpymisväline vain siihen halukkaille maille. Jokaisen jäsenmaan tulee vastata omasta taloudestaan ja tehdä tarvittavat rakenteelliset uudistukset. Elpymispaketin kaltaiset välineet vain etäännyttävät maita terveestä taloudenpidosta.

Kristillisdemokraatit aikoo äänestää EU:n omien varojen päätöstä vastaan.

 

Lisätiedot: Sari Essayah, p. 0400 252 999

Kokoomus ja kristillisdemokraatit jättivät eriävän mielipiteen valtiovarainvaliokunnan lausuntoon sote-uudistuksesta

Valtiovarainvaliokunta antoi lausuntonsa hallituksen sote-esityksestä. Kokoomus ja Kristillisdemokraatit jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen. Puolueet esittivät lakiehdotusten hylkäämistä, sillä uudistus ei paranna ihmisten palveluita, mutta heikentää julkista taloutta.

“Kuulimme valiokunnassa Suomen parhaita asiantuntijoita, joiden lähes yksimielinen näkemys oli, ettei uudistus sisällä kannustimia laadukkaaseen ja tehokkaaseen palvelutuotantoon. Uudistumista Suomessa väistämättä tarvitaan, jotta kasvava hoidon tarve voidaan taloudellisesti kestävästi järjestää. Hallituksen esitys kuitenkin tarkoittaa suoraan ja rajua heikennystä nykytilanteeseen”, kansanedustaja ja kokoomuksen valtiovarainvaliokuntaryhmän vastaava Timo Heinonen sanoo.

“Hallituksen malli johtaa sosiaali- ja terveysjärjestelmämme nykyisen vahvuuden, julkisen ja yksityisen sektorin hyvän ja kustannustehokkaan työjaon hylkäämiseen. Sen seurauksena tulee olemaan sote-sektorin palveluiden romuttuminen, mutta myös kuntien elinvoima- ja koulutuspalveluiden leikkaukset sekä kasvavat kustannukset. Tämä on myrkkyä haja-asutusalueiden elinvoimalle ja palvelutarjonnalle. Asiantuntijoiden palautteen perusteella esitykseen sisältyvät kannustimet on rakennettu vastoin tavoitetta kiihdyttämään hyvinvointialueiden kustannuskasvua. Hallituksen sote-uudistuksen hyväksyminen heikentää siis palveluiden lisäksi myös julkista taloutta”, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Essayah sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan kaupunkien ja kuntien kyky suoriutua lakisääteisistä tehtävistä on uhattuna, jos esitys hyväksytään.

“Maakuntasote-esitys murentaisi sote-palveluiden lisäksi kaupunkien mahdollisuuksia järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta. Esitys näivettää kaupunkien elinkeinopolitiikan ja globaalisti kilpailukykyisen kaupungin toimintaedellytyksiä. Turmiolliset vaikutukset ulottuisivat koko kansantalouteen. Esityksen hylkääminen on ainoa vastuullinen vaihtoehto. On häkellyttävää miten yliolkaisesti hallitus suhtautuu kasvavien kaupunkien hätähuutoihin”, Sarkomaa sanoo.

“Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on vahingollinen koko maalle ja katastrofi suurille kaupungeille. Uusimman arvion mukaan Helsingin ja Uudenmaan alueiden sote-rahoitus vähenee noin 300 miljoonalla eurolla. Esitys vaarantaisi alueen sote-palvelut, HUS:n toiminnan ja korkeatasoisen erikoissairaanhoitomme. Esityksestä puuttuu ratkaisut yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen rahoituksesta. Vaarassa on esimerkiksi korkeatasoinen syöpätutkimus ja siten potilaiden mahdollisuus saada parasta mahdollista hoitoa”, Sarkomaa jatkaa.

“Historiallista uudistusta on edistetty parlamentarismista piittaamatta. Kysymyksiin ei ole vastattu, valiokuntia on järjestetty päällekäin, asiantuntijoiden vakavia varoituksia ei ole otettu huomioon ja niin edelleen. Lista on pitkä. Sovittiinko kehysriihessä, että Keskusta ei lähde hallituksessa, jos he saavat hyvinvointialueensa?”, Heinonen kysyy.

“Valtiovarainvaliokunta ei pystynyt hoitamaan tehtäväänsä. Hallituspuolueet veivät lausunnon äänestysvoimalla eteenpäin, vaikka uudistuksen rahoitusmalli ei ole edes valmis. Hallituksen esityksen taloudellisia vaikutuksia kuntiin ja alueille ei siis tiedetä, mutta hallituspuolueiden edustajia tämä ei haitannut”, Heinonen sanoo.

”Hallituksen esitys romuttaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelulupauksen. Lisäksi maakuntamallin varjossa osa hallituspuolueista ajaa verotusta kiristävää maakuntaveroa. Ja työryhmässä pohditaan jo myös terveyspalveluiden Kela-korvauksen poistamista,  joka vaikeuttaisi entisestään pieni- ja keskituloisten mahdollisuuksia käyttää palveluja”, Essayah päättää.

Kansanedustajien mukaan suomalaisten sote-palveluiden laatua ja hyvinvoinnin tulevaisuutta uhkaava esitys tulee hylätä eduskunnassa ellei sosiaali- ja terveysvaliokunta tee tarvittavia muutoksia.

Valtiovarainvaliokunnan lausunto ja eriävä mielipide löytyvät täältä.

TIEDOTE 27.4.2021

Perustuslakivaliokunta on päättänyt tämän päiväisessä kokouksessaan, että EU:n omien varojen päätöksen hyväksyminen edellyttää eduskunnalta kahden kolmasosan määräenemmistöä.

– Perustuslakivaliokunnan päätös osoittaa, että elpymispaketin hyväksymisessä on kyseessä toimivallan siirto EU:lle. Tämä on ollut myös oma näkemykseni omien varojen sopimuksen muuttamisesta. Elpymispaketin myötä EU:ssa ollaan ottamassa ensimmäistä kertaa yhteisvastuullinen velka EU-budjetin katteeksi, jota EU:n perussopimusten aiemmin vakiintunut tulkinta ei mahdollista, toteaa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

– Velan takaisin maksamiseksi esitetään EU-tason maksuja ja veroja, jopa suomalaisiin yrityksiin kohdistuvaa veroa. Jos verotusoikeuden avaaminen EU:lle ei ole toimivallan siirto, niin mikä sitten on, jatkaa Essayah.

Kristillisdemokraatit on johdonmukaisesti pitänyt esillä elpymispaketin ongelmakohtia ja tarvetta käydä laajaa kansalaiskeskustelua, koska paketti on muuttamassa unionin luonnetta ja toimintaa merkittävällä tavalla.

– Elvytyspaketti muuttaa EU:ta yhä enenevästi tulonsiirto-, velka- ja verounioniksi. Esitys uhkaa romuttaa unionin oikeusperustaa sekä kaventaa kansallista täysivaltaisuutta ja eduskunnan budjettisuvereniteettia. Näiden syiden vuoksi KD ei voi hyväksyä EU:n omien varojen päätöstä, toteaa Essayah.

Kristillisdemokraattien kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman ihmettelevät EU:n taksonomiaesityksen ristiriitaisuutta.

EU-komission keskiviikkona julkaisema esitys ns. vihreän rahoituksen taksonomiaksi on nostanut voimakasta kritiikkiä sekä ympäristöjärjestöiltä, että elinkeinoelämältä, energiateollisuudelta ja maa- ja metsätaloustuottajilta.

– Taksonomiaesitystä voi pitää osin epäonnistuneena, jos kestävyyttä tarkastellaan ainoastaan ilmastonäkökulmasta. Kaiken lisäksi ydinvoiman erottaminen kokonaisuudesta ja epävarmuus vesivoiman osalta uhkaa vesittää ilmastotavoitteetkin, toteaa kansanedustaja, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Edustajat muistuttavat, että energiajärjestelmän kestävyydessä pitää huomioida myös järjestelmän toimintavarmuus. Ongelmattomia ja riskittömiä energiantuotantomenetelmiä ei ole olemassakaan.

– Viime tammikuussa koko Manner-Euroopan sähköverkko oli vaarassa kaatua toimintahäiriön vuoksi. Ajatus, että Euroopan energiahuolto voitaisi rakentaa pelkän tuulen ja aurinkovoiman varaan, on hyvin riskialtis. Perinteinen suomalainen viisaus on ollut, että energiapolitiikassa kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin, toteavat Sari Essayah ja Peter Östman.

– Samoin yli 13 hehtaarin metsätiloille asetettava tarkastelu- ja raportointivelvollisuus lisäisi pienmetsänomistajien byrokratiaa kohtuuttomasti, toteaa maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Peter Östman.