Ajankohtaista

RSS

Toistuvaan kiihottamiseen kansanryhmää vastaan puututtava nykyistä tehokkaammin

Kirjoitettu kirjoittajana

Sari Essayah kysyy tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta toistuvaan kiihottamiseen kansanryhmää vastaan voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin ja nopeammin.

Vuonna 2013 käräjäoikeus tuomitsi ilmaisjakelulehti Magneettimedian päätoimittajana toimineen Juha Kärkkäisen 90 päiväsakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Lisäksi lehteä julkaissut tavarataloyhtiö J. Kärkkäinen Oy tuomittiin 45 000 euron yhteisösakkoon. Hovioikeus piti myöhemmin tuomion muuttumattomana eikä korkein oikeus antanut valituslupaa. Oikeuskäsittely ja tuomio eivät ole muuttaneet Magneettimedian antisemitististä linjaa. Magneettimedian oikeusprosessi kesti kokonaisuudessaan lähes kolme vuotta ja koko tämän ajan lehti jatkoi ilmestymistään pitkälle saman sisältöisenä sekä paperi että nettiversiona. Vuonna 2015 Kärkkäinen luovutti Magneettimedian uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen PLV:n aktiiveille.

– Juutalaisvastaisuuden jatkuva levittäminen, tuomiosta välittämättä, tuo esiin lainsäädännöllisen haasteen. Pitkä oikeusprosessi jokaisesta antisemiittisestä artikkelista ei voi olla tarkoituksenmukainen keino puuttua ongelmaan silloin, kun antisemitistinen toiminta on jatkuvaa. Ennaltaehkäisevä valvonta ei myöskään näytä toimivan, vaikka syytä jatkuvalle valvonnalle ja puuttumiselle on tässä tapauksessa perustellusti olemassa, Essayah toteaa kysymyksessään.

Antisemitistisiä kirjoituksia löytyy Magneettimedian nettisivuilta useita. Artikkeleissa muun muassa kyseenalaistetaan holokaustin, eli juutalaisen joukkotuhon tapahtuminen. Oikeuskäsittelyn jälkeen lehden päätoimittaja ja julkaisija vaihtuivat, mutta sisältö ja nimi pysyivät samana. Uusimpana Magneettimedian julkaisuna on koko maan laajuinen KauppaSuomi-lehti, jota julkaisee J. Kärkkäinen Oy. Lehti on tavarataloketju Kärkkäisen asiakaslehti ja sen kokonaispainos on satojatuhansia. Lehden huhtikuun numerossa oli artikkeli ”Kouluista tehtiin poliittisia aivopesukeskuksia – ketkä ovat syyllisiä”. Yksi syyllisistä oli artikkelin mukaan juutalainen Karmela Liebkind, ja muutkin juutalaiset pedagogit olivat pääosassa tässä kansainvälisessä salaliitossa, joka artikkelin mukaan tuhoaa Suomen koulujärjestelmän.

– Juutalaisvastaisuus eli antisemitismi nostaa päätään monella eri suunnalla, myös meillä Suomessa. Tyypillisimmillään antisemitismi on sanallisia tai fyysisiä hyökkäyksiä, uhkailua, häirintää, omaisuuden tuhoamista ja töhrimistä jne. Erilaiset salaliittoteoriat ja holokaustin kieltäminen ovat osa sitä, samoin nyky-Israelin ja natsi-Saksan rinnastaminen.

-Kiihottamisella kansanryhmää vastaan voi olla kohtalokkaita seurauksia. On erittäin tärkeää, että myös kasvava sukupolvi tulee syvällisesti tietoiseksi juutalaisten, romanien ja vammaisten kokemasta joukkotuhosta Euroopassa vain 70 vuotta sitten. Historian tuntemuksen vaaliminen on yksi tärkeimpiä välineitä antisemitismin vastaisessa työssä. Mikäli historian kyseenalaistaminen laajamittaisesti onnistuu, luomme valitettavasti pohjaa, jossa tämä historia voi toistua, Essayah toteaa.

Käräjäoikeusuudistus ihmetyttää

Kirjoitettu kirjoittajana

Sipilän hallituksen käräjäoikeusuudistus lakkauttaa seitsemän käräjäoikeutta ja sulkee 21 istuntopaikkaa nykyisestä 57 paikasta. Valiokunnan oppositiojäsenet perussuomalaisia lukuun ottamatta jättivät asiassa yhteisen vastalauseen, jossa esitetään esityksen hylkäämistä.

Rankalla keskittämisellä hallitus hakee 5-7 milj. euron säästöjä, joista ei kuitenkaan ole esitetty riittäviä selvityksiä tai kattavia laskelmia. Päinvastoin useimmilla lakkautettavilla paikkakunnilla etäisyyksien kasvaessa poliisien saattokuljetuksiin käytettävä aika ja resurssi hupenevat, asiakkaiden ja todistajien matkakulut kasvavat ja henkilöstön työmatkat pitenevät.

Erityisen absurdi tilanne on Pohjois-Savossa, jossa Iisalmen ja Varkauden lakkautettavien kanslioiden asioiden käsittelyyn ei ole riittävästi istunto- ja valmistelusaleja Kuopiossa, jonne kaikki keskitetään. Iisalmen asiakaskunnasta huomattava osa on Sukevan vankilasta, josta kuljetusmatkat, käytettävä aika ja poliisin saattoresurssi tuplaantuvat Kuopioon siirryttäessä.

Uudistuksen ajoitus on myös huono, sillä esityksessä arvioidut säästöt painottuvat tuomioistuinten digitalisointia koskevaan AIPA-uudistushankkeeseen, jota on juuri kuitenkin päätetty siirtää vuoteen 2021. Lisäksi olisi ollut tarkoituksenmukaista käsitellä ensin tuomioistuinviraston perustamista koskeva mahdollinen esitys, ja vasta sen jälkeen ottaa käsittelyyn tuomioistuinverkoston muutoksia koskevat uudistukset. Käräjäoikeusuudistuksen suunnittelu ja toteuttamisvaihtoehtojen arviointi kuuluisi nimenomaan tuomioistuinviraston ydintarkoitukseen, mikäli virasto perustetaan.

Suurin huoleni kohdistuu kuitenkin kykyyn varmistaa oikeusturvan saatavuus jatkossa. Käräjäoikeusverkoston supistamisella on vaikutuksia alueelliseen tasa-arvoon. Vastaavasti kielellisiin oikeuksiin on tulossa myös merkittäviä heikennyksiä. Keskittämisen myötä etäisyydet oikeudellisiin palveluihin kasvavat, kun myös muut paikkakunnan oikeuspalvelut näivettyvät kanslioiden lopettamisen myötä. Vaarana tässä on, että kaikkien oikeuspalvelujen, asianajo- ja oikeusaputoimistot mukaan luettuna, saatavuus heikkenee ja näin ollen kansalaisten oikeusturva vaarantuu.

Essayah: Kasarmirakennusten sisäilmaongelmiin puututtava

Kirjoitettu kirjoittajana

Rakennusten sisäilmaa koskevat laatuongelmat on tunnistettu merkittäväksi kansanterveyden ja -talouden ongelmaksi. Koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden sisäilmaongelmat ovat saaneet viime aikoina paljon huomiota mediassa. Sen sijaan pienemmälle huomiolle ovat jääneet varusmiesten terveyttä uhkaavat sisäilmaongelmat kasarmirakennuksissa
–  Suuri osa kasarmirakennuksista on vanhoja, ja näin ollen monet rakennukset vaativatkin peruskorjausta.

Useilla kasarmialueilla on selvitetty sisäilman laatua ja rakenteiden kuntoa, kun varusmiesten oireilu on viitannut mahdolliseen kosteus- ja homeongelmaan.
– Varusmiesten terveydelle aiheutuvien riskien vakavuutta ja rakennusten kunnossapidon tärkeyttä lisää se, että kasarmien sisäilman laatuongelmat kohdistuvat koko kutsunnoissa olevaan ikäluokkaan
–  On huomioitava myös, että varusmiesten arki on muutoinkin fyysisesti ja henkisesti vaativaa, jolloin huono sisäilman laatu kasvattaa entisestään varusmiehen terveysriskiä.

Essayah jätti tänään kirjallisen kysymyksen hallitukselle kasarmirakennusten sisäilmaongelmista. Hän kysyy, onko Senaatti-kiinteistöjen sisäilmaongelmia varten kehittämä ohjelma tuottanut tulosta kasarmirakennusten osalta, ja että minkälaisin toimenpitein muutoin tullaan ratkaisemaan kasarmirakennusten sisäilman laatuongelmat.

 

Asunnottomuuteen on monta syytä

Kirjoitettu kirjoittajana

Asunnottomuus on niin Suomessa kuin muualla Euroopassa yksi kipeimpiä haasteita, johon liittyy usein moniulotteisia sosiaali- ja terveysongelmia. Asunnottomuutta ei voi määritellä täysin yksiselitteisesti. Se on ilmiö, joka saa eri aikoina ja eri maissa hyvinkin toisistaan poikkeavia sisältöjä. Tämä tekee asunnottomien lukumäärän vertailukelpoisen arvioinnin vaikeaksi, mutta ei kuitenkaan saa olla minkäänlainen tekosyy asunnottomia koskevien strategioiden ja toimenpiteiden vähäisyydelle.

Ilmasto-olomme ovat vaikuttaneet osin siihen, että Suomi on ollut vuosien ajan kuitenkin jonkinlainen edelläkävijä asunnottomuuden mittaamisessa ja vähentämisessä.

Suomen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on ollut poistaa pitkäaikaisasunnottomuus. Siinä keskitytään enemmän asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen kuin tavanomaisten tukirakenteiden kuten asuntoloiden tai tilapäisen majoituksen kehittämiseen.

Suomen esimerkki osoittaa, että kolme tärkeintä osatekijää ovat asuntojen saatavuus, sosiaaliset tukijärjestelyt ja joko työllisyydestä tai sosiaaliturvasta peräisin olevat riittävät taloudelliset resurssit, jotta ihmiset pystyvät maksamaan asumisesta.

Vuonna 1987 tehtiin ensimmäinen vuotuinen asunnottomuustutkimus. Asunnottomuutta koskevien vuotuisten kansallisten tilastojen tuottaminen on erittäin hyödyllistä kohdennettujen toimien vaikutusten arvioinnissa. Ohjelmilla onnistuttiin vähentämään asunnottomien määrä miltei 20 000:sta vuonna 1987 alle 8 000:en vuoteen 2005 mennessä.

Ohjelman lähtökohtana on ollut soveltaa asunto ensin – periaatetta, jonka mukaan asumisen järjestyminen ja elämän puitteiden kohentuminen herättää myös motivaation kuntoutumiseen, mikä näkyy esimerkiksi alkoholin käytön vähenemisenä. Rakennetut uudet yksiköt ovat vähentäneet laitoshoitoa ja tuoneet säästöjä kaupungeille. Suomen ohjelmassa mm. perinteiset asuntolat muutetaan pieniksi asunnoiksi, joita on mahdollista vuokrata tavanomaisin vuokraehdoin pysyvään asumiseen.

Uudenmallisessa tehostetussa tukiasumisessa asuvat entiset asunnottomat käyttävät selvästi vähemmän erilaisia muita asumis-, päihde- ja sairaalapalveluja. Vuositasolla 15 hengen yksikössä säästöt ovat 14 980 euroa henkeä kohti. Olemassa olevassa asuntokannassa tapahtuva tukiasuminen tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin asunnottomuuden hoitaminen sairaaloissa, päihdelaitoksissa ja vankiloissa. Myös asumisneuvonta näyttää vähentävän erityisen tehokkaasti häätöjä ja säästää tätä kautta sosiaali-, kiinteistö- ja oikeustoimen menoja.

Tällä hetkellä kaikkein hankalimmat kysymykset asunnottomuudessa ovat pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten korkea vuokrataso, joka synnyttää sekä uutta asunnottomuutta että vaikeuttaa tukiasuntojen ja hajautetun asumisen toteuttamista.

Toinen huoli liittyy sote-uudistukseen. Sosiaalipalvelut ovat vaarassa jäädä jalkoihin muutoinkin, ja heikommassa asemassa olevien ryhmien palvelut saattavat pirstoutua entisestään, ja asiakkaat ”tippuvat” eri järjestäjien palveluiden välimaastoon.

Asunnottomien yö –tapahtumasta on tullut vuotuinen, ja se muistuttaa siitä, että katto pään päällä ei sitenkään ole itsestäänselvyys. Resursseja ja vaikuttamista tarvitaan edelleen.

Viljelijöiden hätään satovahingoista vastattava

Kirjoitettu kirjoittajana

Alkusyksyn rankat sateet ovat aiheuttaneet merkittäviä satovahinkoja ympäri maata. Monet viljelijät ovat epätoivon partaalla, sillä sateen aiheuttamat tuhot eivät vaikuta vain tämän vuoden sadonkorjuuseen vaan vaikeuttaa myös syyskylvöjä. Monet viljelijät olivat jo ennen tämän syksyn ongelmia taloudellisissa vaikeuksissa, johtuen mm. tuottajahintojen laskusta, Venäjän pakotteista ja tukien viivästymisestä.

– Hallituksen tulee ryhtyä pikaisiin toimiin viljelijöiden auttamiseksi. Satovahinkojen korvaamiseksi hallituksen tulee välittömästi hakea EU:lta kriisiapua ja se tulee saada mahdollisimman nopeasti jaettua viljelijöille. Hallituksen tulee myös perua luonnonhaittakorvausten leikkaukset ja aikaistaa ensi vuoden tukimaksatuksia alkuvuoteen, vaati Sari Essayah Iisalmessa, jossa hän tutustui satovahinkoihin alueen MTK:n järjestämässä kansanedustajatapaamisessa.

– Viljelijöiden jaksamista tulee tukea parantamalla lomituspalveluita. Hallituksen tulee huolehtia myös siitä, että maatalousyrittäjät eivät akuutin kriisin takia ajaudu konkursseihin vaan, että heille annetaan mahdollisuus selvitä tilanteesta lykkäämällä valtion lainojen takaisinmaksuvaatimuksia ja myöntämällä lyhennysvapaata korkotukilainaa.

– Pidemmän aikavälin ratkaisuna viljelijöiden satovahinkovakuutusten rakennetta ja maksuja tulee vähentää sillä, että myös elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppa velvoitetaan osallistumaan esimerkiksi rahaston kautta vakuutusmaksujen maksamiseen. Kuluttajat haluavat kotimaisia elintarvikkeita ja niiden saatavuus on koko elintarvikeketjun asia, ei vain luonnonolosuhteiden kanssa painiskelevien viljelijöiden, Essayah esitti.

Leikkaukset 4H-toimintaan peruttava

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah moitti hallitusta budjetin 4H-toiminnan määrärahaleikkauksista yleisötapahtumassa Liperin Leipäpäivässä.

– Ensi vuoden talousarvioesityksessään hallitus on päättänyt leikata 4H-toiminnan määrärahoista 600 000 euroa, jotka oli kohdennettu yrittäjyyttä ja nuorten työllisyyttä edistävään toimintaan. Tarve erityisesti maaseudun yrittäjyyden ja nuorten työllisyyttä lisääviin toimiin ei ole kadonnut ja siksi leikkauspäätös tulee perua, vaati Essayah.

– 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittämiseen. Erityisenä painopistealueena toiminnassa on nuorten työmahdollisuuksien lisääminen ja yrittäjyyden edistäminen. Monen nuoren yrittäjän ura onkin alkanut 4H-toiminnan suojissa, eikä näitä mahdollisuuksia tule heikentää. Kyse on valtion budjetissa pienestä rahasta, mutta 4H-toiminnalle merkittävästä summasta. Kristillisdemokraatit ovat siksi tehneet talousarvioaloitteen määrärahaleikkauksen perumiseksi, totesi Essayah.

Essayah: Liikuntapoliittisesta selonteosta tehtävä kattava

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah penäsi Urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terholta kattavaa liikuntapoliittista selontekoa budjetin lähetekeskustelussa hallinnonalan pääluokan käsittelyssä.
– Liikunnan ja urheilun järjestökentässä on meneillään historiallisen suuri uudistus, kun kunto- ja terveysliikunta sekä kilpa- ja huippu-urheilu ovat siirtyneet uuden Suomen Olympiakomitean alaisuuteen. Nyt on paikallaan arvioida urheilun rahoitusjärjestelmä, ministeriön rooli kriteerejä asettavana ja arvioivana tahona sekä valtion liikuntaneuvoston asema ja hallinnollinen paikka. Samassa yhteydessä on varmistettava Veikkauksen tulevaisuus suomalaisen liikunta- ja urheiluelämän merkittävimpänä tukijana. Selonteossa on luotava katse tulevaisuuteen ja linjattava, miten saamme lisää liikuntaa kaikille ja turvattua kilpa- ja huippu-urheilun tulevaisuuden, kiteytti Essayah.

Ministeri Terho toisti näkemyksensä, että hän suhtautuu positiivisesti liikuntapoliittisen selonteon antamiseen eduskunnalle, missä moniin ilmassa oleviin kysymyksiin voidaan hakea linjauksia.

Essayah: Huomio varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoihin

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah odottaa hallitukselta panostuksia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoihin. Essayah puhui OAJ:n järjestämässä yleisötilaisuudessa Iisalmen torilla.

– Vahva perusopetus ja laadukas varhaiskasvatus ovat suomalaisen osaamisen kulmakiviä. Liian suuret lapsiryhmät heikentävät osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan mahdollisuuksia lapsen yksilölliseen kohtaamiseen, huomioimiseen sekä kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Vaikutukset ulottuvat pitkälle lapsen myöhempään elämään mm. koulumenestystä heikentäen.

– Kuntien valtionosuuksia leikattiin 6,5 miljoonaa euroa vuodelta 2016. Leikkaus perustui ryhmäkokojen kasvattamiseen nykyisestä 21 lapsesta 24 kokopäivähoitoa saavaan lapseen. Lopulta tämä hallituksen säästötoimi tuo lisäkustannuksia, kun ennaltaehkäisevän, varhaisen tuen vähentyessä joudutaan turvautumaan raskaampiin, korjaaviin toimenpiteisiin, muistutti Essayah.

– Perusopetuksessa heikennyksiä tuo mm. vuodesta 2010 voimassa olleen valtion erityisavustuksen lakkauttaminen, sillä se oli juuri tarkoitettu opetusryhmien pienentämiseen. Myös perusopetuksessa pienempi opetusryhmä lisää opettajan mahdollisuuksia oppilaan yksilölliseen kohtaamiseen sekä kehityksen ja oppimisen tukemiseen, summasi Essayah.

Junckerin esitykset suosivat suuria jäsenmaita

Kirjoitettu kirjoittajana

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin Unionin tila –puhe oli Suomen ja muiden pienten jäsenmaiden näkökulmasta pettymys. Juncker esitteli oikeastaan kaikki integraatiokehitystä eteenpäin vievät keskeiset ideat, jotka voitaisiin toteuttaa muuttamatta perussopimuksia.

Useat esityksistä vaativat tosin jäsenmaiden yksimielisyyttä ja Suomi voi yksinkin ne torpata – ainakin toistaiseksi. Puheessa nimittäin visioitiin sen tähden yhä useamman asian – veroasioista ulkopolitiikkaan – siirtämistä määräenemmistöpäätöksiin. Määräenemmistö päätökset ovat kylmää kyytiä pienille jäsenmaille. Laskentatapa käytännössä varmistaa neljän suurimman jäsenmaan linjan Unionin linjaksi.

Sisämarkkinoiden kehittämisessä ja turvallisuusyhteistyössä oli toki kannatettavia avauksia. Teollisuuspolitiikan uudistamisessa, innovaatioiden, datatalouden ja puhtaiden ratkaisujen edistämisessä Suomella on annettavaa muillekin. Ääriliikkeiden ja terrorismin torjunnassa tarvitsemme yhteistyötä; EU:n puolustuksellinen lisäarvo tulee puolestaan suunnittelussa ja puolustusvälinehankinnoissa.

Turvapaikkapolitiikassa komissio on jo ajanut turvapaikanhakijoiden automaattisen jakomekanismin hyväksymistä. Tämä romuttaa Dublin-järjestelmän perusperiaatteen ensimmäisen vastaanottavan maan vastuusta, lisää kannusteita ihmissalakuljetukseen ja ihmiskauppaan sekä siirtää toimivallan maahanmuuttopolitiikassa jäsenmailta komissiolle.

Kehitysavun tehostaminen lähtömaihin ja kiintiöpakolaisten auttaminen suoraan pakolaisleireiltä on sen sijaan inhimillistä ja hallittu tapa vastata kriiseihin. Jokaisen YK:n pakolaissopimuksen hyväksyneen maan olisi myös sitouduttava ottamaan oman maan kansalaisensa vastaan. Nyt näistä ns. palautussopimuksista käydään kauppaa niin EU:n kuin kahdenvälisesti jäsenmaiden kanssa.

Junckerille erilaisten yhdessä asetettujen kriteerien noudattaminen ei tuntunut olevan ensisijaista. Hän peräsi pikaisia kompromisseja Bulgarian ja Romanian Schengen-alueeseen saamiseksi, ja euroa nopeutetusti loppujenkin siihen halaavien valuutaksi. Onneksi sentään Turkin jatkuva sotiminen EU:n arvoja ja jäsenyyskriteerejä vastaan on vihdoin valkenemassa sinisilmäisillemikin.

Juncker olisi muuttamassa Euroopan vakausmekanismin Euroopan valuuttarahastoksi. Rahastoon liittyen toteutettaisiin haave eurooppalaisesta valtiovarainministeristä. Euroryhmälle muodostettaisiin oma budjettilinja EU:n budjetin sisälle. Tämä avaisi tien EU:n budjetin kasvattamiseen. Näin kasvaisi Suomen nettomaksuosuus, mikä on meille epäedullinen kehityssuunta.
Yhteisvastuun sementoiminen rahastolla on vaarallinen tie, siksi nykyinenkään vakausmekanismi ei ole perussopimuksissa, vaan valtioiden välisessä erillisessä sopimuksessa. Jäsenmailla on jatkossakin oltava vastuu omasta kehityksestään ja paine tarpeellisten uudistusten tekemiseen, muutoin ulkopuoliseen tukeen turvautuen laiminlyödään rakennemuutokset ja ajaudumme väkisin kasvaviin tulonsiirtoihin unionin sisällä. Rahaliiton tulevaisuudeksi riittäisi, että edes nykyisiä sääntöjä noudatettaisiin, missä näyttää olevan monella jäsenmaalla suurta haastetta.

Demokratia-akselilla Juckerin esitykset eivät vakuuta. Komission puheenjohtaja kannattaa yhteiseurooppalaisia ehdokaslistoja ja yhdistäisi Euroopan neuvoston ja komission puheenjohtajan tehtävät. Yhteiset ehdokaslistat johtaisivat Suomen ja muiden pienten jäsenmaiden meppien määrän vähenemiseen. Myös esitys superjohtajasta vähentäisi demokraattista kontrollia.

Nyt tarvitaan Suomelta jämäköitä kantoja EU-kokouksiin, ns. ”tiekartta” on laadittava sinivalkoisin silmälasein!

Vastuullisuutta alkoholipolitiikkaan

Kirjoitettu kirjoittajana

Alkoholilain kokonaisuudistus päätyi eduskuntaan moninaisten hallituksen sisäisten vääntöjen jälkeen. Pohjaesityksen mukaan nelosolutta, vahvoja lonkeroita ja limuviinoja ollaan tuomassa vähittäiskauppoihin. Samalla jatketaan Alkojen ja ravintoloiden myyntiaikaa ja vapautetaan ulkomainen nettikauppa. Tiukka asiantuntijoiden ja osan oppositiosta vastustus vaikutti kuitenkin siihen, että edes prosenteista on tulossa äänestys ”omantunnonkysymyksenä”.

THL:n tutkijoiden ennusteen mukaan pelkkä nelosoluen tuonti kauppoihin lisäisi 1500 sairaalakäyntiä ja 165 alkoholikuolemaa vuodessa. Lääkäriliiton mukaan maassa harjoitettu alkoholipolitiikka on yksi eniten sosiaali- ja terveyskuluihin vaikuttava asia. Saatavuuden helpottamien lisää väistämättä terveyshaittoja ja alkoholikuolemien kasvua ja sitä kautta valtion nettomenot kasvavat merkittävästi. Poliisin ja lastensuojelun kustannukset nousisivat myös huomattavasti. Hyvinvointiyhteiskunnan kantokyky ja suomalaisten terveys pitäisi olla tärkeämpää kuin alkoholibisneksen voitot.

On selvää, että ihmisten elämän tapoihin ja arkisiin valintoihin poliittisesti vaikuttaminen ei ole helppoa. Harva poliitikko ottaa edes kantaa alkoholikysymyksiin, koska ei halua ”tiukkapipo”-leimaa. Kuohuviinilasia iloisesti kilisyttävällä edustajalla onkin harvoin kosketuspintaa alkoholistiperheen traagiseen arkeen tai huostaanottojen maailmaan. Alkoholikulutuksen kasvusta kaikkein kalliimman laskun maksavat tuhannet lapset ja nuoret, jotka joutuvat kärsimään lisääntyvästä vanhempien alkoholinkäytöstä, turvattomuudesta ja perheväkivallasta.

Kuten kaikessa politiikassa myös alkoholipolitiikassa olisi muistettava heikoimmassa asemassa olevat. Kenelle alkoholi ei ole ongelma, saa ruoka- ja seurustelujuomansa varmasti haettua myös Alkosta, mutta on vastuullista yrittää suojella riski- ja ongelmakäyttäjiä sekä lapsia ja nuoria alkoholin haitoilta. Vastuullista alkoholipolitiikkaa onkin syytä tehdä ennen kaikkea heidän vuokseen.