Ajankohtaista

RSS

Suomen torjuttava suurten riskien vuoksi EU:n yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelyn aikaistaminen

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraatit eivät hyväksy EU:n yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettua käyttöönottoa vuoden 2024 alusta. Maailman taloudessa on tällä hetkellä erityisen suuria riskejä, jotka voivat heijastua nopeasti pankkisektorin vakauteen, joten ajankohta edistää aikaistettua käyttöönottoa on mahdollisimman huono. Pankkiunionin jäsenmaiden pankkisektorien riskit vaihtelevat muutoinkin suuresti.

Mekanismin aikaistamisen käyttöönoton vaikutus Suomen pankeille olisi negatiivinen. Lisäksi Suomen Kreikka-lainan vakuudet olisivat vaarassa, sillä ERVV-tukien siirto Euroopan vakausmekanismiin edellyttäisi kreikkalaisten pankkien kanssa sovittua järjestelyä koskevien sopimusten neuvottelua uudelleen. KD:n mielestä kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelyä koskevien neuvottelujen tavoitteena tulee olla ehdotuksen hylkääminen.

KD:n puheenjohtaja, eduskunnan Suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah on jättänyt eriävän mielipiteen lausuntoon koskien valtioneuvoston selvitystä asiasta (E45/2019 Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettu käyttöönotto ja muutokset valtiosopimukseen vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä).

– Monissa jäsenmaissa on pankkisektorilla tehottomuutta ja ylikapasiteettia, ja siksi pankkeja tulee kaatumaan lähivuosina. Vaikka Suomen hallituksen kanta on kriittinen, niin jäsenmaiden pankkisektorin riskittömyyden ja yksittäisten pankkien riittävän riskittömyyden arviointiin valtioneuvosto ei kuitenkaan aseta kriteerejä, Essayah toteaa.

Valtiosopimuksen muuttamisen nettovaikutus suomalaiselle pankkisektorille on negatiivinen, mikäli suomalaisten pankkien taloudellinen asema suhteessa muihin euroalueen pankkeihin arvioidaan merkittävästi paremmaksi. Muiden maiden pankkisektorin hyväksi kerättävät ylimääräiset vakausmaksut voisivat nousta miljardeihin euroihin.

– Perustuslakivaliokunta on tuonut toistuvasti esille, että Suomen budjettisuvereniteettia tulee suojata mahdollisimman tehokkaasti ja huolehtia siitä, että monimutkaisilta vaikuttavien järjestelyjen erityispiirteiden vuoksi Suomen vastuut järjestelyissä eivät kasva, Essayah muistuttaa.

Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen muuttaminen mahdollistamalla Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) liittäminen siihen myöhemmässä vaiheessa avaa mahdollisuuden vaarantaa Suomen Kreikka-lainan vakuudet.

– Vaikka Suomen vastuisiin kohdistuvia muutoksia rajaavat kirjaukset vastuiden rajaamisesta ja lisäpääomaosuuden pienemisestä ERVV-lainojen takaisinmaksujen myötä, on moitittavaa, että vaikutuksia Suomen vakuusjärjestelyihin ei selvitetä etukäteen.

– Eriävässä mielipiteessäni esitin Suurelle valiokunnalle, että neuvottelujen tavoitteena tulee olla ehdotuksen hylkääminen, Essayah sanoo.

Hallitusohjelman elvytyspaketti käyttöön

Kirjoitettu kirjoittajana

Sari Essayah patistaa hallitusta ottamaan hallitusohjelmaan sisältyvän yhteensä noin miljardin euron elvytyspaketin käyttöön ehkäisemään Suomen talouden luisumista taantumaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että poikkeusolojen mekanismia voidaan käyttää, jos Suomen talous ajautuu suhdannetaantumaan odottamattomien häiriöiden vuoksi.

Tuoreet tiedot Suomen viennin jyrkästä 18 prosentin laskusta tammikuussa ja koronaviruksen aiheuttamista toimitusketjuhäiriöistä vientiyritysten tuotannossa ennakoivat taantumaa ja työllisyyden heikkenemistä. Ranska ja Saksa ovat jo reagoineet mittavilla talouden tukipaketeilla omissa maissaan. Huoli työpaikoista tulisi näkyä hallituksen toimissa, mutta talouspolitiikassa on tähän saakka tehty enimmäkseen rakenteellisia menonlisäyksiä julkiseen talouteen.

Essayah ehdottaa suhdanneluonteista investointielvytystä ja työttömyysvakuutusmaksujen alentamista. Tämä auttaisi yrityksiä välttämään irtisanomisia heikentyneessä tilanteessa.

Onko maaseudun näivettyminen luonnonlaki?

Kirjoitettu kirjoittajana

Alueiden tasapuolinen kehittäminen ja elinvoimaisen maaseudun turvaaminen on yksi tärkeimmistä tulevaisuuskysymyksistä Suomessa. Monet alueet ja kunnat ovat huolissaan alati etenevästä väestökadosta sekä voimistuvasta kaupungistumisesta ja alueiden eriytymisestä. Kasvukeskuksissa asuntojen hinnat karkaavat nuorten perheiden ulottumattomiin ja muualla hinnat ovat romahtaneet.

Muuttotappio ja alhainen syntyvyys aiheuttavat puolestaan palveluiden kuten lähikouluverkon ja terveysasemien karsimista, kauppojen ja postipalveluiden katoamista sekä viranomaispalveluiden keskittymistä entisestään. Lisäksi kunnallisverotuksen verotaakka on keikahtanut aivan ympäri. Ne kunnat nostavat eniten veroja, joissa väki vähenee ja ikääntyy ja verotulot pienenevät. Näin terveys- ja koulutus- ja tuloerot kasvavat. Suomi on jakaantumassa menestyviin ja menehtyviin muuttovoitto ja -tappioalueisiin.

Onko tämä näivettymisen kierre joku luonnonlaki? Eikö politikka mahda mitään? Istuva hallitus ei ainakaan ole ottanut tätä kehityksen kääntämistä kärkihankkeekseen. Hallitusohjelmassa puhutaan kauniita elinvoiman ja toimintakyvyn vaalimisesta koko Suomessa, mutta konkreettiset toimet ovat yksittäisiä ja vaatimattomia. Lisäksi tiukat ilmastotavoitteet maksatetaan lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnankorotuksilla, jotka iskevät haja-asutusalueiden ihmisiin, yrityksiin ja elinvoimaan.

Alueellisen eriarvoistumisen tulee puuttua ja katsoa, mitä esimerkiksi muissa Pohjoismaissa on tehty. Naapurimaassamme Norjassa on luotu järjestelmä, jonka keinoin koko maa kyetään pitämään asuttuna ja syrjäisimmillä seuduilla on tarjolla palveluilta.

Siellä esimerkiksi vastavalmistunut voi saada opintovelkaansa anteeksi 2 600 euron arvosta vuosittain, jos hän muuttaa työskentelemään tietyille harvaan asutun maaseudun alueille. Sen lisäksi valtio myös maksaa kustannukset, jotka syntyvät uuteen asuinpaikkaan muuttamisesta. Vaihtoehdon houkuttelevuutta lisää myös se, että osassa Pohjois-Norjan alueista on matalampi veroprosentti ja sähkövero. Nämä kaksi porkkanaa ovat myös Ruotsissa käytössä. Norjassa yrityksiä lisäksi houkutellaan poistamalla näillä alueilla uusilta yrityksiltä työnantajamaksuja.

Suomessakin on luotava veto- ja pitovoimaa. Maaseutualueilla sijaitsee noin 30 prosenttia kaikista Manner-Suomen yrityksistä ja pk-yrityksistä. Kasvupotentiaalia on, mutta mm. sopivan työvoiman saatavuus rajoittaa monen yrityksen kasvua. Joten luodaan verohuojennusjärjestelmä harvaan asutulle alueelle työn perässä muuttavalle. Tämä ”syrjäseutuvähennys”, kuten muutkin verovähennykset, tulisi uudistaa valtion varoista maksettavaksi, sillä nykyisellään kunnat kärsivät vähennyksistä verotulojen pienentymisenä.

Entä ”syrjäseutulisä” helpottamaan julkisen puolen rekrytointia? Alueellistamista koskevaan lainsäädäntöön tulee ainakin kirjata tavoitteita, jotka edistävät niin paikkariippumattoman kuin monipaikkaisen työn kehittämistä. Tällä hetkellä ei ole nähtävissä hallitukselta strategista näkemystä ja tahtotilaa valtion alueellisesta toiminnasta. Jos joku valtion toiminto maakuntaan siirretäänkin, niin henkilöstön vastustukseen se toimivat komentoketjut omaavaa armeijaa lukuun ottamatta tuntuu kaatuvan.

Lisäksi tarvitaan nykyisten keinojen tehostamista kuten hyviä liikenneyhteyksiä, monipuolista alueellista koulutustarjontaa ja yritysten investointien tukemista ja takaamista.

Kaupungistuminen nähdään usein väistämättömänä kehityskulkuna, johon Suomenkin on lopulta alistuttava. Näin ei ole, vaan suunta on käännettävissä, jos poliittista tahtoa löytyy.

Vakaumukseen perustuvaan työsyrjintään puututtava – THL:n syrjintäepäily selvitettävä  

Kirjoitettu kirjoittajana

Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah ja joukko ryhmän kansanedustajajäseniä vaatii, että työelämässä tapahtuvaan, vakaumukseen perustuvaan syrjintään on puututtava tehokkaasti. Essayah jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien vakaumukseen liittyvää syrjintää työhaastattelussa.

Kysymyksen taustalla on tapaus, josta Itä-Suomen yliopiston SCE-tohtorikoulun väitöskirjatutkija, Vapauta Uhri ry:n perustaja ja toiminnanjohtaja Pia Rendic kirjoitti hiljattain seurakuntalainen.fi-uutissivuston blogissa. Rendic kertoi joutuneensa työhaastattelussa kyseenalaistetuksi kristillisen vakaumuksensa vuoksi. Kyse oli Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) suorittamasta työhaastattelusta. Haettu tehtävä liittyi ihmiskaupan uhreille suunnattaviin asumispalveluihin.

Haastattelija oli Rendicin mukaan ilmoittanut, ettei työkokemusta lasketa työkokemukseksi, tai ainakaan vakavasti otettavaksi sellaiseksi, jos se perustuu kristillisellä työkentällä tai kristillisessä järjestössä hankittuun tietotaitoon ja kokemukseen. Rendiciltä oli myös kysytty, miten hän kokee kristillisen vakaumuksen vaikuttavan työntekoonsa ja mitä mieltä hän on kristillispohjaisista asumispalveluista. Haastattelija oli vielä erikseen huomauttanut, että valtionhallinnossa ei missään olosuhteissa voida perustaa asumispalveluita kristillispohjaiselle toiminnalle.

– On erittäin huolestuttavaa, jos ministeriön alaisuudessa toimivan laitoksen työhaastattelussa on ollut näin selkeää yhdenvertaisuuslain vastaista asennoitumista. Keskeistä asiassa ei ole se, onko Rendicin vakaumus tosiasiassa vaikuttanut työntekijävalinnan lopputulokseen, vaan haastattelijan menettely, Essayah painottaa.

– Esiin tulleet väittämät ovat niin vakavia, että STM:n tulee huolehtia siitä, että kyseinen tapaus tutkitaan ja selvitetään, onko tapauksessa menetelty virheellisesti, jopa lain vastaisesti, Essayah toteaa.

Essayah patistaa ministeriä selvittämään, onko THL:n suorittamassa työhaastattelussa toimittu lainvastaisesti tai muuten asiaankuulumattomasti. Hän kysyy myös, ovatko esiin tuodut väittämät ministerin mielestä omiaan osoittamaan, että kyse on ollut haastattelijan taholta syrjivästä asenteesta ja miten hallitus aikoo huolehtia, ettei tämänkaltaista menettelyä ilmene valtionhallinnossa.

Kysymyksen ovat allekirjoittaneet Essayah´n ohella Kristillisdemokraateista Päivi Räsänen, Antero Laukkanen, Sari Tanus ja Peter Östman, Perussuomalaisista Sanna Antikainen, Toimi Kankaanniemi, Mika Niikko ja Ville Tavio, Kokoomuksesta Timo Heinonen, Wille Rydman ja Heikki Vestman sekä Keskustasta Hannu Hoskonen, Mikko Kinnunen ja Juha Sipilä.

Turkin palautettava järjestys kaaoksen välttämiseksi ja ihmishenkien suojelemiseksi

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah jättää hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, aikooko Suomen hallitus ilmaista tukensa Kreikalle ja Bulgarialle, joiden ulkorajoille kohdistuu Turkin toimien seurauksena merkittävä siirtolaispaine. Kreikan ja Bulgarian ulkorajat ovat myös EU-ulkorajoja. Essayah kysyi, aikooko Suomi vaatia EU-pöydissä Turkin sopimusrikkomukselle seuraamuksia.

– Turkki on päättänyt tieten tahtoen rikkoa pakolaissopimusta, eikä sen toimintaa tule hyväksyä. EU-maiden on vaadittava, että Turkki kunnioittaa yhdessä sovittua sopimusta ja palauttaa alueelle järjestys kaaoksen välttämiseksi sekä ihmishenkien suojelemiseksi, peräänkuuluttaa Essayah.

– On varmistettava, että EU:n ulkorajojen valvonta pitää ja pahimman paineen alla oleville EU-ulkorajavaltioille annetaan tarvittava apu ulkorajojensa valvomiseksi, jatkaa Essayah.

Essayah kysyi myös, onko hallituksella selkeä varautumissuunnitelma sen varalle, mikäli suuria määriä siirtolaisia pääsisi kulkemaan läpi Euroopan myös Suomeen.

– Myös Suomessa on varauduttava siihen, että suuria määriä siirtolaisia tulisi hallitsemattomasti EU:n sisälle, sekä tarvittaessa nostettava viranomaistemme valmiutta. EU:n toimintakyky ei saa lamaantua, sillä Eurooppa kestäisi huonosti toisen vuoden 2015 kaltaisen pakolaiskriisin, toteaa Essayah.

YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n taholta on tiedotettu, että valtaosa nyt liikkeelle lähteneistä siirtolaisista on nuoria miehiä.

– Suomella ja muilla EU-mailla on velvollisuus auttaa kaikista hädänalaisempia, kuten lapsia, naisia, vanhuksia ja vammaisia, mutta näiden ihmisryhmien tavoittaminen onnistuu parhaiten kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta, toteaa Essayah.

– Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden näkökulmasta on huolehdittava, että maasta toiseen ilman viranomaiskontrollia liikkuvien turvapaikanhakijoiden määrä pysyy mahdollisimman pienenä, jatkaa Essayah.

Kristillisdemokraatit on kannattanut pakolaiskiintiön nostamista yhdessä muiden EU-maiden kanssa vaihtoehtona nykyiselle laittomia kulkureittejä suosivalle pakolaispolitiikalle. KD ei hyväksy EU:ssa turvapaikanhakijoiden ns. automaattista jakomekanismia, jolla turvapaikanhakijoita jaettaisiin ympäri Eurooppaa.

 

KD:n lakialoite esittää kielilisää työmarkkinatukeen, jotta maahanmuuttajien työllistymiseen saadaan kannustin

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien mielestä työttömillä maahanmuuttajilla tulisi pohjoismaiseen tapaan olla rahallinen kannustin hankkia parempi kielitaito, jotta he pääsevät helpommin mukaan työelämään ja eroon tukiriippuvuudesta. KD esittää tänään 25.2. eduskunnan lähetekeskustelussa olevassa lakialoitteessaan työmarkkinatukeen kielilisää.

– Sosiaaliturvajärjestelmämme syrjäyttää maahanmuuttajat työelämästä ja passivoi tukiriippuvuuteen, KD:n puheenjohtaja Sari Essayah perustelee aloitteen tarpeellisuutta.

Suomen perustuslaki rajaa muutosvaihtoehtoja. Esimerkiksi maahanmuuttajille maksettavaa toimeentulotukea ei voi puolittaa Tanskan tapaan ja lisätä siihen kielilisää.

– Kristillisdemokraattien ehdottama ratkaisu kannustaa kaikkia työmarkkinatuen piirissä olevia osoittamaan suomen tai ruotsin taitonsa ja pääsemään siten paremmalle tukitasolle. Työmarkkinatukea lasketaan aluksi kaikkien, myös kantasuomalaisten, osalta. Näin aloite ei syrji mitään väestöryhmää, lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja Sari Essayah kertoo.

– Työmarkkinatukeen rakennettavan kielilisän ansiosta voi kielitaitonsa osoittamalla nostaa työmarkkinatukensa peruspäivärahan tasolle. Kielitaidon todistaminen tapahtuisi esimerkiksi peruskoulun päättötodistuksella tai osallistumalla samaan yleiseen kielitutkintoon, joka Suomen kansalaisuutta hakevankin on läpäistävä.

– Sosiaalidemokraattien johtamat hallitukset Ruotsissa ja Tanskassa ovat uskaltaneet muokata sosiaaliturvaansa passivoivasta kannustavaksi. Tarjoamme tämänkin ratkaisun auliisti punamultahallituksen toteutettavaksi, kuten koko kannustavan perusturvan mallimme. Väitän, että integraatiota ja yhdenvertaisuutta tämä esitys edistää enemmän kuin nykyhallituksen pohdinnat palomiesten sukupuolineutraalista nimikkeestä ja poliisin asuun soveltuvasta muslimihunnusta, Essayah toteaa.

Suomen työttömyysturvasta yli 20 prosenttia meni täällä oleskeleville muun maan kansalaisille.
– Osuutta voi pitää suurena, sillä ulkomaan kansalaisten osuus oli alle viisi prosenttia koko väestöstä, Sari Essayah toteaa.

Lakialoitteessa (LA12020 vp) esitetään työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 4 §:n 1 momentin muuttamista sekä aiemmin kumotun 4 momentin tilalle uutta 4 momenttia. Muutoksilla esitetään, että työmarkkinatuen rakennetta muutetaan siten, että työmarkkinatuen määrää lasketaan 90 %:iin peruspäivärahan määrästä. Työmarkkinatuen voisi kuitenkin jatkossa korottaa peruspäivärahan tasolle osoittamalla vaadittavan tason suomen tai ruotsin kielen taidostaan.

Aloitteen perustelussa todetaan, että suomalainen yhteiskunta tarvitsee lisää työvoimaa erityisesti työikäisistä ihmisistä. Nykyisellään sosiaaliturvajärjestelmä syrjäyttää maahanmuuttajat työelämästä.

Työpoliittisen aikakauskirjan 4/2019 laskelmien mukaan maahanmuutolla on pidemmällä aikavälillä neutraali vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen, jos maahan muuttaneiden työllisyysaste on noin 60 %.

Vuonna 2019 eduskunnan tarkastusvaliokunta totesi, että Suomen kotouttamispolitiikka ei nykyisellään toimi ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Valiokunta piti hälytyttävänä sitä, että kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitason saavutti vain vajaat 35 % koulutuksen päättäneistä. Valiokunnan mukaan velvoittavuutta tulee lisätä edellyttämällä kokeen suorittamista kotoutumiskoulutuksen kieliopinnoissa.

Tutustu aloitteeseen: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_1+2020.aspx

Suomen puolustettava tiukasti asemaansa EU:n budjettineuvotteluissa

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraatit ovat huolissaan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kokonaistasosta ja Suomen unionilta saamien maataloustukien määrästä sekä torjuvat euroalueen oman budjettilinjan.

– Suomen on puolustettava tiukasti asemaansa EU:n budjettineuvotteluissa, kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman korostavat.

KD:n kansanedustajat jättivät viime perjantaina Suuren valiokunnan kokouksessa vastalausuman liittyen EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen, kun valiokunta hyväksyi Suomen neuvottelutavoitteita koskevan eduskunnan tarkentuneen neuvottelukannan.

Kristillisdemokraatit vaativat vastalausumassaan:

– Suomen on huolehdittava siitä, ettei budjetin kokonaistaso kasva, vaan on tavoiteltava 1 prosentin BKTL-tasoa, ja pidettävä kiinni siitä, ettei Suomen maksuosuus kasva, kristillisdemokraattien edustajat Essayah ja Östman toteavat.

Suomen ei tule myöskään hyväksyä maataloussaantojen leikkausta. Lisärahoitus on löydettävissä muualta rahoituskehyksen sisältä mm. luopumalla eräiden jäsenmaiden jäsenmaksukorjauksista ja uudistusten tukiohjelmaan sisältyvän lähentymistä ja kilpailukykyä edistävää talousarviovälineen eli ns. euromaiden budjettilinjan luomisesta.

– Jäsenvaltioiden rakenteellisia uudistuksia voidaan ehdotettuja keinoja tarkoituksenmukaisemmin ja tehokkaammin tukea vahvistamalla olemassa olevan koheesiorahoituksen ehdollisuutta ja varojen käytön vaikuttavuutta sekä suuntaamalla koheesiovaroja tavalla, joka edistää talouden rakenteiden tervettä sopeutumista. Omien varojen järjestelmässä on selkeintä tukea perinteisten omien varojen säilyttämistä, Essayah ja Östman korostavat.

EU-maiden johtajat keskustelevat tänään 20.2. unionin pitkän aikavälin talousarviosta vuosille 2021–2027 Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa. Suomea kokouksessa edustava pääministeri Sanna Marin (sd.) antoi Suurelle valiokunnalle ennakkoselvityksensä kokouksesta viime perjantaina.

Eurooppa-neuvoston kokouksessa pohjana oleva esitys perustuu paljolti Suomen EU-puheenjohtajamaana tekemään kehikkoon. Sari Essayah on harmissaan siitä, että Suomen puheenjohtajuuskaudella edistettiin useita talous- ja rahaliitto EMU:n syventämiseen tähtääviä hankkeita.

– Esitys euroalueen budjetista tarkoittaa kahden nopeuden Eurooppaa ja EMU:n asettamista unionin syventymiskehityksen tienraivaajaksi. Melko selvää on myös se, että nettomaksajamaana Suomella on uusia rahareikiä edessään, jos esitys toteutuu.

– Eurobudjetista on tarkoitus tukea euromaiden kilpailukyvyn ja rakenneuudistusten edistämistä. Jo tarkoitus on periaatteellisesti ongelmallinen. Miksi muiden maiden pitäisi maksaa rakenteelliset uudistukset, jotka kuuluvat poliittisine linjauksineen jäsenmaiden vastuulle? Toisaalta, jos hallitus ja politiikka jäsenmaassa vaihtuu, voiko suuntaa muuttaa vai tuleeko komissiosta jäsenmaan politiikan päällepäsmäri, Essayah ihmettelee etenkin Ranskan edistämää ajatusta.

Mistä rahat?

Kirjoitettu kirjoittajana

Vaalikauden aluksi saatiin hallitukselta suuntaviivat kaivattuihin perhevapaauudistukseen ja vanhuspalvelulain hoitajamitoitukseen. Molemmat ovat tarpeellisia vauvapulasta kärsivässä ikääntyvässä Suomessa. Hallitukselle on annettava tunnustusta, että kotihoidontukeen ei koskettu. Lopullisessa lakiesityksessä on pidettävä vielä huoli siitä, että joustot säilyvät ja isä ja äiti löytyvät sanoinakin lainsäädännöstä.

Esitysten rahoitus on vain herättänyt kysymyksiä. Yrittäjien huoleen perhevapaiden kustannusjaosta vastattaisiin mielestäni parhaiten mallilla, jossa koko yhteiskunta kantaa vastuuta tulevista sukupolvista. Esimerkiksi Ruotsissa sellainen on toteutettu vakuutusrahastopohjalta.

Sitovan 0,7 hoitajamitoituksen kohdalla hallitus on esittänyt, että rahoitusta haetaan yksityisen hoidon kela-korvausten leikkaamisesta, lääkehuollosta ja digitalisaatiosta. Kela-korvausten leikkaaminen iskisi kipeästi niihin pieni- ja keskituloisiin, jotka joutuvat hakemaan sairauksiinsa erikoislääkäripalveluja yksityiseltä puolelta.

Vanhustenhoitoa on kehitettävä kokonaisuutena eli on myös huolehdittava hoitajien riittävyydestä kotihoidossa, ja parannettava omaishoidon tukea ja palveluita. Hoitohenkilökunnan saatavuus edellyttää työn kuvan kehittämistä ja parempaa johtajuutta, muuten kehnot mielikuvat estävät alalle hakeutumista.

Kuntien on talouskurimuksessaan mahdoton löytää yksin lisärahoja palkkaukseen semminkin, kun osassa kunnista on jo nyt sote-henkilöstön yt-neuvottelut päällä. Kilpailukykysopimukseen liittyvät kustannushyödyt on syöty pois ja kustannukset kasvavat tällä hetkellä keskimääräistä nopeammin. Lukuisat kunnat joutuivat tällekin vuodelle nostamaan veroprosenttiaan, mikä entisestään heikentää talouskasvua ja pienituloisten ihmisten mahdollisuutta selvitä arjesta.

Yksi keskeisimpiä uudistuksia, joilla voitaisiin parantaa julkisen talouden kestävyyttä, on aidosti toimiva sote-uudistus ilman poliittisia kytkykauppoja tehottomiin maakuntarakenteisiin.

Talouden kokonaiskuva on huolestuttava, vaikka ei edes huomioisi korona – viruksen tms. yllätyksen vaikutuksia globaalitalouteen. Suomen Pankin arvion mukaan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa tällä vaalikaudella 60 prosenttiin, kun valtion ja paikallishallinnon menot kasvavat tuloja enemmän. Tunnettu ruotsalainen ekonomisti Lars Calmfors ennusti, että velan BKT-suhteen määrän ennakoidaan nousevan jopa 80 prosenttiin seuraavan 15 vuoden aikana. Korkotason noustessa tilanne tulee olemaan kestämätön. Ei ihme, että talouspolitiikan arviointineuvosto antoi hyvin selkeäsanaisen varoituksen hallituksen talouspolitiikan suunnasta kuten lukuisat tahot jo aiemmin.

Hallituksen sinällään kannatettavat uudistukset ovat vaarassa kaatua huonoon talouspolitiikkaa, josta puuttuu kokonaiskuva. Kun menoja lisätään ilman vastuullista suunnitelmaa maksajista, hyvätkin hankkeet uhkaavat vesittyä.

Hallituksen toimeenpanokuilu

Kirjoitettu kirjoittajana

Viime syksynä annettiin historiallisen vähän hallituksen esityksiä, eikä kaikkea sisäpoliittista toimettomuutta voi EU-puheenjohtajuuskiireiden piikkiin laittaa. Näiden valtiopäivien aikana hallitukselta on viimeistään tultava oikeita toimia, jos se aikoo saavuttaa ohjelmassaan asetetut tavoitteensa. Työryhmien ja tiekarttojen piirtelyn aika on ohitse. Nyt tarvitaan päätöksiä, joilla rakennetaan 2020-luvun haasteisiin valmista Suomea.

Alku ei vaikuta järin lupaavalta. Esimerkiksi hallituksen julkistama hiilineutraaliustiekartta sisältää toistaiseksi varsin niukasti konkretiaa. Ilmastorahaston suuntaviivat piirretään myöhemmin, sektorikohtaiset päästövähennystavoitteet konkretisoidaan hallituskauden aikana ja perustetaan turvetyöryhmä selvittämään alan tilannetta.

Sentään yksi selkeä ja hyvä päätös saatiin aikaiseksi eli teollisuuden sähköveron lasku EU-minimiin. Mielestäni hallituksen tulisi samassa yhteydessä pohtia sähköveron alueellista porrastamista kuluttaja-asiakkaille Ruotsin mallin mukaisesti. Siinähän harvaan asutuilla seuduilla on alempi sähkövero, joka vaikuttaa suoraan energian loppuhintaan.

Muutoinkin on koko ajan uhkana, että haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat hallituksen päästövähennystalkoiden maksumieheksi. Tämän näkyy niin asumisen, liikenteen kuin yrittämisenkin energiaverotuksen kiristämisinä. Hallitus koko lailla sivuutti sen keskeisen haasteen, että energiaintensiivisen teollisuuden ja liikenteen hiilipäästöjen vähentämisestä tulee vaatimaan merkittävää lisäpanostusta energiantuotantoon. Energiasektori on vastuussa noin 80 prosentista päästöistä, joten sen rinnalla kaikki muu on enemmän tai vähemmän näpertelyä.

Entä sitten ratkaisut väestöpolitiikkaan? Perhevapaauudistus ja vanhuspalvelulain hoitajamitoitus ovat molemmat tarpeellisia vauvapulasta kärsivässä ikääntyvässä Suomessa. Mallien rahoitus tuntuu vain olevan epäselvää. Kustannusten kattaminen aiotaan kipata seuraavan hallituksen huoleksi.

Lakien ja rahojen lisäksi tarvitaan toki yhteiskunnallista asennemuutosta lapsikadon pienentämiseksi. Tässä hallituksen ja opposition vastuu on yhtäläinen. Puheet siitä, että lapset ovat esteenä työelämän tasa-arvon toteutumiselle tai että lapsettomuus olisi ilmastoteko, pitää lopettaa.

Tärkeintä olisi kuitenkin saada työllisyystoimet vauhtiin. Sen sijaan pääministeri Marin ilmoitti haastattelutunnillaan, että vaikean työmarkkinatilanteen takia hallitus tekee hankalat päätökset kesän tienoilla eikä kevään kehysbudjettiriihessä kuten odoteltiin. Tämä on vaarallista ajanpeluuta, sillä hallitus on jo lisännyt pysyviä kustannuksia samoin kuin velkaa ennen kuin tuloista on tietoakaan. Ei ihme, että talouspolitiikan arviointineuvosto antoi hyvin selkeäsanaisen varoituksen hallituksen talouspolitiikan suunnasta.

Päätösperusteisesti 30 000 työpaikan luominen on kova tavoite, joten eikö kannattaisi kysyä yrityskentältä, mitä sinne eniten kaivataan. Arviolta jopa 50 000 yritystä kaipaa uutta yrittäjää eläköitymisen tai alanvaihdon takia. On huutava tarve luoda pysyvä valtakunnallinen järjestelmä yrittäjien omistajaohjauspalveluiden toteuttamiselle ja turvata näiden palveluiden rahoitus. Toteutumattomat omistajanvaihdokset sen sijaan haaskaavat hankittua osaamista, työpaikkoja ja varallisuutta, ja pahimmassa tapauksessa omistajanvaihdokset saattavat vaarantaa alueellisen elinvoiman.

Hallituksen ilmastopoliittisessa tiekartassa luki, että maatamme vaivaa toimeenpanokuilu. Nerokas uudissana kertoo kaiken hallituksen nykyisestä tilanteesta. Asetetaan tavoitteita, joita ei voida saavuttaa, ja toimeenpano on päätöksiä – ja rahoja – vaille valmis.

Energiapolitiikan kipukysymykset rohkeasti keskusteluun

Kirjoitettu kirjoittajana

Hallituksen eilen julkaisema hiilineutraaliustiekartta sisältää toistaiseksi varsin niukasti konkretiaa. Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 mennessä edellyttää ennakkoluulottomia energiapoliittisia ratkaisuja sekä suuria investointeja. Ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeisintä on luopua kivihiilen, öljyn sekä maakaasun käytöstä.

– Teollisuuden sähköveron lasku EU-minimiin on järkevä suunta, mutta isoissa kysymyksissä ratkaisut vielä odottavat. Pidemmän aikavälin tavoite energiaintensiivisen teollisuuden ja liikenteen dekarbonisaatiosta tulee vaatimaan merkittävää lisäpanostusta energiantuotantoon, huomauttaa Sari Essayah

– Suomessa ja koko Euroopassa tarvitaan avointa keskustelua siitä, miten tämä energia tuotetaan. Siksi hankalatkin kipukysymykset pitää nostaa rohkeasti keskusteluun. Näitä ovat esimerkiksi keskeisten EU-maiden lisääntyvä energiariippuvuus Venäjästä ja maakaasusta sekä kysymys ydinvoimasta, toteaa Essayah.

Se, että haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat maksamaan enemmän asumisesta, liikenteestä ja yrittämisestä energiaverotuksen kiristämisen seurauksena, on vastoin hallituksen puhetta ilmastotoimien sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

– Kun teollisuuden sähköveroa lasketaan, hallituksen tulisi samalla pohtia sen mahdollista alueellista porrastamista kuluttaja-asiakkaille Ruotsin mallin mukaisesti. Siinä harvaan asutuilla seuduilla on alempi sähkövero, joka vaikuttaa suoraan energian loppuhintaan, ehdottaa Essayah.

– Myöskään polttonesteiden hinnankorotuksia ei tule hyväksyä, sillä se heikentää maaseudulla asuvien ostovoimaa, jatkaa Essayah.

Kristillisdemokraatit esitti jo viime kevään hallitusohjelmaneuvotteluihin, että ydinvoimalainsäädäntöä pitää olla valmiina tarkistamaan uudenmallisten pienten modulaaristen ydinvoimaloiden osalta.

– On hyvä, että asia näyttää etenevän. Teknologia kuitenkin kehittyy nopeasti ja uusia energiaratkaisuja kehitetään myös Suomessa. Suomi voi olla energiamurroksen voittajia, sillä suomalaiset yritykset ovat edelläkävijöinä kehittämässä teknologiaa, joiden avulla voidaan vähentää päästöjä globaalisti, muistuttaa Essayah.

– Tuulivoimaa ja esimerkiksi geotermista energiaa kannattaa ilman muuta rakentaa sen verran kuin teknistaloudellisesti on järkevää. Pienemmät kaupungit sekä haja-asutusalueet voivat jatkossakin lämmetä esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirroilla, hakkeella ja lämpöpumpuilla, jatkaa Essayah.