Ajankohtaista

RSS

Välittääkö hallitus vanhusten turvallisuudesta?

Kirjoitettu kirjoittajana

Vanhusjärjestöt nostivat viime viikolla esille aiheellisen huolen vanhusten kanssa kotihoidossa työskentelevien taustojen selvittämisestä. Kymmenet tuhannet ikäihmiset ovat säännöllisen kotihoidon piirissä, ja määrä kasvaa koko ajan. Lisääntyvässä määrin on tullut ilmi myös erilaisia väärinkäytöstilanteita vanhustyön parissa.

Vanhuksen omaisuuteen kohdistuvien rikosten ohella on julkisuuteen noussut vakavia terveyttä uhkaavia tapauksia. Useissa tilanteissa vanhuspalveluita tarvitseva henkilö ei välttämättä ole itse kykenevä havaitsemaan häneen kohdistuvaa uhkaa tai tekoa eikä hän pysty terveytensä puitteissa puolustamaan itse itseään. Vanhusjärjestöt toivovat, että kotipalvelussa työskentelevien työntekijöiden rikosrekisterit voitaisiin tarkastaa samaan tapaan kuin opetus- ja kasvatustyössä. Laki on edistänyt rikostaustan säännönmukaista tarkistamista. Toki siinäkin vielä kehittämistä olisi, sillä ehdolliset vankeustuomiot, joita jopa seksuaalirikoksista voidaan usein tuomita, poistuvat rekisteristä viiden vuoden kuluessa.

Nostin vanhustyötä tekevien taustojen selvittämisen esille heti eduskuntakauden alussa kesällä 2015. Tiedustelin silloiselta oikeusministeri Jari Lindströmiltä kirjallisessa kysymyksessä ”aikooko hallitus edistää vanhusten turvallisuutta mahdollistamalla rikosrekisteriotteen vaatimisen vanhustyötä tekevältä?”. Perustelin kysymystä vielä lähestyvän sote-ratkaisun näkymillä eli sillä, että vanhuspalveluita ulkoistetaan kunnissa lisääntyvässä määrin ja että palveluntarjoajien kenttä laajenee jatkuvasti.

Ministeriön vastaus oli monipolvisia selityksiä siitä, kuinka sääntelyn laajentaminen vanhusten hoitotyöhön edellyttäisi ”perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävien ja painavien perusoikeuksien rajoitusperusteiden uudelleen arviointia sekä vanhusten parissa tapahtuvan työn erityispiirteiden huomioon ottamista.” Kaiken jargonin siunatuksi lopuksi sieltä löytyi loppukaneettina: ”Oikeusministeriön käsityksen mukaan sääntelyn muuttamiseen ei kuitenkaan edellä todetun valossa ole tarvetta.”

Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä on ollut voimassa jo lähes 15 vuotta. Alussa sekin herätti närkästynyttä keskustelua siitä, etteikö koulutettuihin ihmisiin alalla luoteta. Sittemmin on ymmärretty, ettei kyse ole kenenkään ammattitaidon kyseenalaistamisesta, vaan turvallisuuden varmistamisesta. Oikeusrekisterikeskukselta tilataan vuosittain n. 60 000 lasten kanssa työskentelevien rikosrekisteritarkastusta, ja ne ovat opetusalalla ja urheiluseuroissa nykyään toiminnan rutiinia.
Viime kädessä kysymys on siis poliittisesta tahdosta. Haluaako hallitus oikeasti ottaa vastuuta haavoittuvassa asemassa olevien vanhusten turvallisuudesta? Vanhustyössä esiintyvät väärinkäytökset on uskallettava ottaa esille, ja tehtävä kaikki mahdollinen niiden ehkäisemiseksi.

Läheispäivähömpän sijasta liput salkoon isänpäivänä

Kirjoitettu kirjoittajana

– Isän merkitystä ei pidä kaventaa tai tehdä isyydestä tabua läheispäivähömpällä. Isejä on voitava juhlia iloisesti siitäkin huolimatta, että meillä kaikilla ei ole lapsuudessa ollut isää kasvuamme tukemassa, sanoo Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

– Isänpäivä on tärkeä perinne, jolla osoitamme, että isyyttä arvostetaan yhteiskunnassamme. Isänpäivä on saatava äitienpäivän kanssa samalle viivalle myös liputuksessa. Ehdotan, että isänpäivä nostetaan äitienpäivän tavoin viralliseksi liputuspäiväksi, Essayah sanoo.

Essayah jättää aiheesta toimenpidealoitteen ensi viikon alussa, kun eduskunta palaa syyslomaltaan. Läheispäivähömpällä Essayah viittaa julkisuudessa käytyyn keskusteluun siitä, voiko esimerkiksi päiväkodeissa enää askarrella isänpäiväkortteja, jos osa lapsista elää ilman arjessa läsnä olevaa isää. Helsinkiläispäiväkoti oli isänpäivän sijaan valmistautunut viettämään ”läheisenpäivää”.

Tällä hetkellä jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi. Lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa. Äitienpäivä on hyvin ansaitusti yksi jokavuotisista virallisista liputuspäivistä. Isänpäivä sen sijaan on yksi 13:sta ”vakiintuneesta liputuspäivästä”.

–          On tässä selvä symbolinen ero havaittavissa. Suomi on tasa-arvoinen yhteiskunta ja suomalaiset isät kantavat pääsääntöisesti suurta vastuuta lapsista, mihin heitä myös kannustetaan. Arvostus isien kasvatuspanosta kohtaan voitaisiin tuoda esille tasa-arvoisella tavalla toteuttaa liputus isän- ja äitienpäivänä, Essayah ehdottaa.

Suomessa sisäministeriö ohjeistaa liputuskäytännöistä. Viralliset liputuspäivät on määrätty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa. Virallisina liputuspäivinä valtion virastot ja laitokset on velvoitettu liputtamaan. Virallinen liputuspäivä on myös vahva ohjeistus yrityksille ja taloyhtiöille, jotka lähes poikkeuksetta liputtavat virallisina liputuspäivinä.

Inhimillinen saattohoito on perusoikeus

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah vaatii, että inhimillistä ja hyvää saattohoitoa tulee olla kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla asuinpaikasta tai sairaudesta riippumatta.
– Tällä hetkellä kuntien välillä on liian suuria eroja saattohoidon saatavuudessa ja laadussa, eikä yhdenvertaisuus näin ollen toteudu. Saattohoidon järjestämiseen ja kehittämiseen tulee kohdistaa enemmän resursseja.

– Saattohoito on tällä hetkellä kehittyneempää kuin koskaan. Sen saatavuutta on parannettu muun muassa lisäämällä hoitopaikkoja, perustamalla uusia saattohoitoyksiköitä, kehittämällä hoitoketjuja, panostamalla koulutukseen sekä lisäämällä henkilöstön osaamista ja tietoisuutta. Ohjeista ja suosituksista huolimatta osaavan saattohoidon saatavuus on Suomessa kuitenkin edelleen liian sattumanvaraista.

Resurssipulan lisäksi on myös osaamisvajetta, minkä vuoksi myös koulutukseen tulee panostaa. Kristillisdemokraatit esittää omassa vaihtoehtobudjetissa 20 miljoonan euron lisämäärärahaa saattohoidon tason parantamiseen koko maassa. Saattohoidon tulevaisuudesta keskusteltiin 1.11. Hyvää saattohoitoa, ei eutanasiaa –yleisötilaisuudessa Kuopiossa.

Elinvoimaa vai näivetystä seutukaupungeille?

Kirjoitettu kirjoittajana

Hallituksen toimintaa aluepolitiikan vinkkelistä seuratessa tulee mieleen sanonta: ”ettei vasen käsi tiedä, mitä oikea tekee”. Valtiovarainministeriö nimittäin julkaisi äskettäin selvityshenkilö Antti Rantakokon esityksen, miten seutukaupungit pääsisivät paremmin osaksi talouskasvua. Maan hallituksen samanaikaiset toimet sen sijaan toimivat selvityksen suosituksia vastaan.

Seutukaupungit ovat maakuntiensa ns. kakkos- tai kolmoskaupunkeja ja niitä ympäröivän maaseudun palvelujen sijaintipaikkoja. Yleensä ne ovat yli 15 000 asukkaan kaupunkeja, jotka kuitenkin usein menettävät väestöään maakunnan keskuskaupungille tai kasvukolmiolle Helsinki-Turku-Tampere.

Seutukaupunki-selvityksen lääkkeet ovat varsin oikeita. Toimivat liikenneyhteydet, monipuolinen ammatillinen koulutustarjonta, ketterät TE- ja kasvupalvelut, ja erikseen mainittuna aluesairaalat, jotka nähdään seutukaupungeissa laajempana työpaikka- ja vetovoimakysymyksenä.

Kuitenkin vaikuttaa siltä, että hallitus ei joko omia selvityksiään lue tai ainakin toimii ohjeiden vastaisesti. Seutukaupunkien aluesairaalat ”nukutetaan” alas, käräjäoikeusverkostoa karsitaan kovalla kädellä ja ammatillisen koulutuksen leikkaukset uhkaavat juuri seutukaupunkien opetustarjontaa.

Toimivia ja tehokkaita aluesairaaloita ajetaan alas, kun päivystysehdolla niiden anestesiaa vaativat leikkaukset ja toimenpiteen keskitetään yliopistollisiin ja keskussairaaloihin. Pietarsaari, Rauma, Kemi, Forssa, Iisalmi, Kouvola ja Varkaus ovat esimerkkejä alueellaan tärkeistä sairaaloista.

Päivystysuudistuksen myötä väistämättä näiden sairaaloiden muitakin toimintaedellytyksiä heikennetään. Heijastusvaikutuksia on poliklinikkatoimintaan mm. korva-, nenä-, kurkkutauteihin, sisätauteihin, kirurgiaan ja gynekologiaan. Edessä on monien toimintojen hiipuminen ja ammattitaitoisen henkilökunnan hakeutuminen toisaalle. Asiakkaan matkat lähimpään päivystävään sairaalaan kasvavat, yhteispäivystyspisteet kuormittuvat, potilasturvallisuus kärsii ja matkakustannukset kasvavat.

Käräjäoikeusverkoston rankalla keskittämisellä hallitus puolestaan hakee 5-7 milj. säästöjä, mutta tässäkin tapauksessa etäisyyksien kasvaessa poliisien saattokuljetuksiin käytettävä aika ja resurssi hupenevat, asiakkaiden ja todistajien matkakulut kasvavat ja henkilöstön työmatkat pitenevät. Keskittämisen myötä myös muut seutukaupunkien oikeuspalvelut hiipuvat kanslioiden lopettamisen myötä. Vaarana tässäkin on, että kaikkien oikeuspalvelujen, asianajo- ja oikeusaputoimistot mukaan luettuna, saatavuus heikkenee.

Ammatillisen koulutuksen leikkausten myötä koulutusalojen tarve ja volyymitarkastelua tehdään eri alueiden nuorisoikäluokkia tarkastellen. Tällöin mitoituksessa unohdetaan se, että opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua mihin tahansa oppilaitokseen Suomessa. Esimerkiksi kotiseudullani Ylä-Savossa luonnonvara-ala ja mm. Hingunniemen hevosoppilaitos vetävät opiskelijoita ympäri Suomea, kokonaisuudessaan opiskelijoista noin 30% tulee 100:sta eri kunnasta. Pelkästään seutukaupunkien alueen omia, pienempiä ikäluokkia tarkasteltaessa synnytetään rahoituksen ja koulutustarjonnan supistumisen kierre. Pidä siinä sitten yllä kalliimpia koulutusaloja kuten vaikkapa ajoneuvo- ja logistiikkakoulutusta tai maa- ja metsätalouden ammatteihin tähtäävää luonnonvara-alaa.

Hallituksen näivetys-linjan on syytä loppua. Seutukaupunki-selvitys tiivistää terveisensä päättäjille; tarvitaan hyvää ja monipuolista seutukaupunkipolitiikkaa. Vastakkainasettelulla suurten kaupunkien ja maakuntakeskusten kanssa mitään ei saavuteta. Näihin terveisiin on helppo oppositiosta yhtyä.

Toistuvaan kiihottamiseen kansanryhmää vastaan puututtava nykyistä tehokkaammin

Kirjoitettu kirjoittajana

Sari Essayah kysyy tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta toistuvaan kiihottamiseen kansanryhmää vastaan voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin ja nopeammin.

Vuonna 2013 käräjäoikeus tuomitsi ilmaisjakelulehti Magneettimedian päätoimittajana toimineen Juha Kärkkäisen 90 päiväsakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Lisäksi lehteä julkaissut tavarataloyhtiö J. Kärkkäinen Oy tuomittiin 45 000 euron yhteisösakkoon. Hovioikeus piti myöhemmin tuomion muuttumattomana eikä korkein oikeus antanut valituslupaa. Oikeuskäsittely ja tuomio eivät ole muuttaneet Magneettimedian antisemitististä linjaa. Magneettimedian oikeusprosessi kesti kokonaisuudessaan lähes kolme vuotta ja koko tämän ajan lehti jatkoi ilmestymistään pitkälle saman sisältöisenä sekä paperi että nettiversiona. Vuonna 2015 Kärkkäinen luovutti Magneettimedian uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen PLV:n aktiiveille.

– Juutalaisvastaisuuden jatkuva levittäminen, tuomiosta välittämättä, tuo esiin lainsäädännöllisen haasteen. Pitkä oikeusprosessi jokaisesta antisemiittisestä artikkelista ei voi olla tarkoituksenmukainen keino puuttua ongelmaan silloin, kun antisemitistinen toiminta on jatkuvaa. Ennaltaehkäisevä valvonta ei myöskään näytä toimivan, vaikka syytä jatkuvalle valvonnalle ja puuttumiselle on tässä tapauksessa perustellusti olemassa, Essayah toteaa kysymyksessään.

Antisemitistisiä kirjoituksia löytyy Magneettimedian nettisivuilta useita. Artikkeleissa muun muassa kyseenalaistetaan holokaustin, eli juutalaisen joukkotuhon tapahtuminen. Oikeuskäsittelyn jälkeen lehden päätoimittaja ja julkaisija vaihtuivat, mutta sisältö ja nimi pysyivät samana. Uusimpana Magneettimedian julkaisuna on koko maan laajuinen KauppaSuomi-lehti, jota julkaisee J. Kärkkäinen Oy. Lehti on tavarataloketju Kärkkäisen asiakaslehti ja sen kokonaispainos on satojatuhansia. Lehden huhtikuun numerossa oli artikkeli ”Kouluista tehtiin poliittisia aivopesukeskuksia – ketkä ovat syyllisiä”. Yksi syyllisistä oli artikkelin mukaan juutalainen Karmela Liebkind, ja muutkin juutalaiset pedagogit olivat pääosassa tässä kansainvälisessä salaliitossa, joka artikkelin mukaan tuhoaa Suomen koulujärjestelmän.

– Juutalaisvastaisuus eli antisemitismi nostaa päätään monella eri suunnalla, myös meillä Suomessa. Tyypillisimmillään antisemitismi on sanallisia tai fyysisiä hyökkäyksiä, uhkailua, häirintää, omaisuuden tuhoamista ja töhrimistä jne. Erilaiset salaliittoteoriat ja holokaustin kieltäminen ovat osa sitä, samoin nyky-Israelin ja natsi-Saksan rinnastaminen.

-Kiihottamisella kansanryhmää vastaan voi olla kohtalokkaita seurauksia. On erittäin tärkeää, että myös kasvava sukupolvi tulee syvällisesti tietoiseksi juutalaisten, romanien ja vammaisten kokemasta joukkotuhosta Euroopassa vain 70 vuotta sitten. Historian tuntemuksen vaaliminen on yksi tärkeimpiä välineitä antisemitismin vastaisessa työssä. Mikäli historian kyseenalaistaminen laajamittaisesti onnistuu, luomme valitettavasti pohjaa, jossa tämä historia voi toistua, Essayah toteaa.

Käräjäoikeusuudistus ihmetyttää

Kirjoitettu kirjoittajana

Sipilän hallituksen käräjäoikeusuudistus lakkauttaa seitsemän käräjäoikeutta ja sulkee 21 istuntopaikkaa nykyisestä 57 paikasta. Valiokunnan oppositiojäsenet perussuomalaisia lukuun ottamatta jättivät asiassa yhteisen vastalauseen, jossa esitetään esityksen hylkäämistä.

Rankalla keskittämisellä hallitus hakee 5-7 milj. euron säästöjä, joista ei kuitenkaan ole esitetty riittäviä selvityksiä tai kattavia laskelmia. Päinvastoin useimmilla lakkautettavilla paikkakunnilla etäisyyksien kasvaessa poliisien saattokuljetuksiin käytettävä aika ja resurssi hupenevat, asiakkaiden ja todistajien matkakulut kasvavat ja henkilöstön työmatkat pitenevät.

Erityisen absurdi tilanne on Pohjois-Savossa, jossa Iisalmen ja Varkauden lakkautettavien kanslioiden asioiden käsittelyyn ei ole riittävästi istunto- ja valmistelusaleja Kuopiossa, jonne kaikki keskitetään. Iisalmen asiakaskunnasta huomattava osa on Sukevan vankilasta, josta kuljetusmatkat, käytettävä aika ja poliisin saattoresurssi tuplaantuvat Kuopioon siirryttäessä.

Uudistuksen ajoitus on myös huono, sillä esityksessä arvioidut säästöt painottuvat tuomioistuinten digitalisointia koskevaan AIPA-uudistushankkeeseen, jota on juuri kuitenkin päätetty siirtää vuoteen 2021. Lisäksi olisi ollut tarkoituksenmukaista käsitellä ensin tuomioistuinviraston perustamista koskeva mahdollinen esitys, ja vasta sen jälkeen ottaa käsittelyyn tuomioistuinverkoston muutoksia koskevat uudistukset. Käräjäoikeusuudistuksen suunnittelu ja toteuttamisvaihtoehtojen arviointi kuuluisi nimenomaan tuomioistuinviraston ydintarkoitukseen, mikäli virasto perustetaan.

Suurin huoleni kohdistuu kuitenkin kykyyn varmistaa oikeusturvan saatavuus jatkossa. Käräjäoikeusverkoston supistamisella on vaikutuksia alueelliseen tasa-arvoon. Vastaavasti kielellisiin oikeuksiin on tulossa myös merkittäviä heikennyksiä. Keskittämisen myötä etäisyydet oikeudellisiin palveluihin kasvavat, kun myös muut paikkakunnan oikeuspalvelut näivettyvät kanslioiden lopettamisen myötä. Vaarana tässä on, että kaikkien oikeuspalvelujen, asianajo- ja oikeusaputoimistot mukaan luettuna, saatavuus heikkenee ja näin ollen kansalaisten oikeusturva vaarantuu.

Essayah: Kasarmirakennusten sisäilmaongelmiin puututtava

Kirjoitettu kirjoittajana

Rakennusten sisäilmaa koskevat laatuongelmat on tunnistettu merkittäväksi kansanterveyden ja -talouden ongelmaksi. Koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden sisäilmaongelmat ovat saaneet viime aikoina paljon huomiota mediassa. Sen sijaan pienemmälle huomiolle ovat jääneet varusmiesten terveyttä uhkaavat sisäilmaongelmat kasarmirakennuksissa
–  Suuri osa kasarmirakennuksista on vanhoja, ja näin ollen monet rakennukset vaativatkin peruskorjausta.

Useilla kasarmialueilla on selvitetty sisäilman laatua ja rakenteiden kuntoa, kun varusmiesten oireilu on viitannut mahdolliseen kosteus- ja homeongelmaan.
– Varusmiesten terveydelle aiheutuvien riskien vakavuutta ja rakennusten kunnossapidon tärkeyttä lisää se, että kasarmien sisäilman laatuongelmat kohdistuvat koko kutsunnoissa olevaan ikäluokkaan
–  On huomioitava myös, että varusmiesten arki on muutoinkin fyysisesti ja henkisesti vaativaa, jolloin huono sisäilman laatu kasvattaa entisestään varusmiehen terveysriskiä.

Essayah jätti tänään kirjallisen kysymyksen hallitukselle kasarmirakennusten sisäilmaongelmista. Hän kysyy, onko Senaatti-kiinteistöjen sisäilmaongelmia varten kehittämä ohjelma tuottanut tulosta kasarmirakennusten osalta, ja että minkälaisin toimenpitein muutoin tullaan ratkaisemaan kasarmirakennusten sisäilman laatuongelmat.

 

Asunnottomuuteen on monta syytä

Kirjoitettu kirjoittajana

Asunnottomuus on niin Suomessa kuin muualla Euroopassa yksi kipeimpiä haasteita, johon liittyy usein moniulotteisia sosiaali- ja terveysongelmia. Asunnottomuutta ei voi määritellä täysin yksiselitteisesti. Se on ilmiö, joka saa eri aikoina ja eri maissa hyvinkin toisistaan poikkeavia sisältöjä. Tämä tekee asunnottomien lukumäärän vertailukelpoisen arvioinnin vaikeaksi, mutta ei kuitenkaan saa olla minkäänlainen tekosyy asunnottomia koskevien strategioiden ja toimenpiteiden vähäisyydelle.

Ilmasto-olomme ovat vaikuttaneet osin siihen, että Suomi on ollut vuosien ajan kuitenkin jonkinlainen edelläkävijä asunnottomuuden mittaamisessa ja vähentämisessä.

Suomen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on ollut poistaa pitkäaikaisasunnottomuus. Siinä keskitytään enemmän asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen kuin tavanomaisten tukirakenteiden kuten asuntoloiden tai tilapäisen majoituksen kehittämiseen.

Suomen esimerkki osoittaa, että kolme tärkeintä osatekijää ovat asuntojen saatavuus, sosiaaliset tukijärjestelyt ja joko työllisyydestä tai sosiaaliturvasta peräisin olevat riittävät taloudelliset resurssit, jotta ihmiset pystyvät maksamaan asumisesta.

Vuonna 1987 tehtiin ensimmäinen vuotuinen asunnottomuustutkimus. Asunnottomuutta koskevien vuotuisten kansallisten tilastojen tuottaminen on erittäin hyödyllistä kohdennettujen toimien vaikutusten arvioinnissa. Ohjelmilla onnistuttiin vähentämään asunnottomien määrä miltei 20 000:sta vuonna 1987 alle 8 000:en vuoteen 2005 mennessä.

Ohjelman lähtökohtana on ollut soveltaa asunto ensin – periaatetta, jonka mukaan asumisen järjestyminen ja elämän puitteiden kohentuminen herättää myös motivaation kuntoutumiseen, mikä näkyy esimerkiksi alkoholin käytön vähenemisenä. Rakennetut uudet yksiköt ovat vähentäneet laitoshoitoa ja tuoneet säästöjä kaupungeille. Suomen ohjelmassa mm. perinteiset asuntolat muutetaan pieniksi asunnoiksi, joita on mahdollista vuokrata tavanomaisin vuokraehdoin pysyvään asumiseen.

Uudenmallisessa tehostetussa tukiasumisessa asuvat entiset asunnottomat käyttävät selvästi vähemmän erilaisia muita asumis-, päihde- ja sairaalapalveluja. Vuositasolla 15 hengen yksikössä säästöt ovat 14 980 euroa henkeä kohti. Olemassa olevassa asuntokannassa tapahtuva tukiasuminen tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin asunnottomuuden hoitaminen sairaaloissa, päihdelaitoksissa ja vankiloissa. Myös asumisneuvonta näyttää vähentävän erityisen tehokkaasti häätöjä ja säästää tätä kautta sosiaali-, kiinteistö- ja oikeustoimen menoja.

Tällä hetkellä kaikkein hankalimmat kysymykset asunnottomuudessa ovat pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten korkea vuokrataso, joka synnyttää sekä uutta asunnottomuutta että vaikeuttaa tukiasuntojen ja hajautetun asumisen toteuttamista.

Toinen huoli liittyy sote-uudistukseen. Sosiaalipalvelut ovat vaarassa jäädä jalkoihin muutoinkin, ja heikommassa asemassa olevien ryhmien palvelut saattavat pirstoutua entisestään, ja asiakkaat ”tippuvat” eri järjestäjien palveluiden välimaastoon.

Asunnottomien yö –tapahtumasta on tullut vuotuinen, ja se muistuttaa siitä, että katto pään päällä ei sitenkään ole itsestäänselvyys. Resursseja ja vaikuttamista tarvitaan edelleen.

Viljelijöiden hätään satovahingoista vastattava

Kirjoitettu kirjoittajana

Alkusyksyn rankat sateet ovat aiheuttaneet merkittäviä satovahinkoja ympäri maata. Monet viljelijät ovat epätoivon partaalla, sillä sateen aiheuttamat tuhot eivät vaikuta vain tämän vuoden sadonkorjuuseen vaan vaikeuttaa myös syyskylvöjä. Monet viljelijät olivat jo ennen tämän syksyn ongelmia taloudellisissa vaikeuksissa, johtuen mm. tuottajahintojen laskusta, Venäjän pakotteista ja tukien viivästymisestä.

– Hallituksen tulee ryhtyä pikaisiin toimiin viljelijöiden auttamiseksi. Satovahinkojen korvaamiseksi hallituksen tulee välittömästi hakea EU:lta kriisiapua ja se tulee saada mahdollisimman nopeasti jaettua viljelijöille. Hallituksen tulee myös perua luonnonhaittakorvausten leikkaukset ja aikaistaa ensi vuoden tukimaksatuksia alkuvuoteen, vaati Sari Essayah Iisalmessa, jossa hän tutustui satovahinkoihin alueen MTK:n järjestämässä kansanedustajatapaamisessa.

– Viljelijöiden jaksamista tulee tukea parantamalla lomituspalveluita. Hallituksen tulee huolehtia myös siitä, että maatalousyrittäjät eivät akuutin kriisin takia ajaudu konkursseihin vaan, että heille annetaan mahdollisuus selvitä tilanteesta lykkäämällä valtion lainojen takaisinmaksuvaatimuksia ja myöntämällä lyhennysvapaata korkotukilainaa.

– Pidemmän aikavälin ratkaisuna viljelijöiden satovahinkovakuutusten rakennetta ja maksuja tulee vähentää sillä, että myös elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppa velvoitetaan osallistumaan esimerkiksi rahaston kautta vakuutusmaksujen maksamiseen. Kuluttajat haluavat kotimaisia elintarvikkeita ja niiden saatavuus on koko elintarvikeketjun asia, ei vain luonnonolosuhteiden kanssa painiskelevien viljelijöiden, Essayah esitti.

Leikkaukset 4H-toimintaan peruttava

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah moitti hallitusta budjetin 4H-toiminnan määrärahaleikkauksista yleisötapahtumassa Liperin Leipäpäivässä.

– Ensi vuoden talousarvioesityksessään hallitus on päättänyt leikata 4H-toiminnan määrärahoista 600 000 euroa, jotka oli kohdennettu yrittäjyyttä ja nuorten työllisyyttä edistävään toimintaan. Tarve erityisesti maaseudun yrittäjyyden ja nuorten työllisyyttä lisääviin toimiin ei ole kadonnut ja siksi leikkauspäätös tulee perua, vaati Essayah.

– 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittämiseen. Erityisenä painopistealueena toiminnassa on nuorten työmahdollisuuksien lisääminen ja yrittäjyyden edistäminen. Monen nuoren yrittäjän ura onkin alkanut 4H-toiminnan suojissa, eikä näitä mahdollisuuksia tule heikentää. Kyse on valtion budjetissa pienestä rahasta, mutta 4H-toiminnalle merkittävästä summasta. Kristillisdemokraatit ovat siksi tehneet talousarvioaloitteen määrärahaleikkauksen perumiseksi, totesi Essayah.