Valtiovarainministeriön työryhmä kertoi näkemyksiään julkisen talouden huolestuttavasta tilasta ja antoi lääkkeitä velkaantumisen taittamiseen. Työryhmän tärkein viesti oli, että seuraavan hallituksen on aloitettava työ, joka johtaa julkisen talouden tasapainon palautumiseen. Muutoin hyvinvointiyhteiskunnalta ja sen tarjoamilta palveluilta putoaa pohja.

Keinovalikoimassa oli niin veronkorotuksia kuin menoleikkauksia. Ennen kaikkea stoppi velkaantumiselle, koska rahat hupenevat lainojen hoitoon korkojen noustessa.

Tästähän äläkkä syntyi. Monet toimittajat tekivät soittokierrosta puolueille, eikä huolen kohteena ollut valtion talous vaan vastuullisuutta osoittaneet virkamiehet. Virkamiehet olivat kuulemma ylittäneet roolinsa. Ettehän te puoluejohtajana voi sitoutua tällaiseen talouspolitiikkaan vaalien jälkeen? Mitä mieltä olette näistä hyvinvointivaltion vastaisista esityksistä? Lievää johdattelun sivumakua uutisoinnissa, jota sitten vasemmistopoliitikot vielä twitterissä säestivät.

Tosiasia on, että valtiovarainministeriössä on tukka pystyssä seurattu nykymenoa. Rahan jakaminen ei nimittäin alkanut vasta koronakriisin myötä. Rinteen–Marinin vasemmistohallitus lisäsi pysyviä menoja parilla miljardilla heti alkutöikseen.

Sen jälkeen tehtiin erilaisia kriteeristöjen, mitoitusten ja määräaikojen kiristyksiä ”parin tunnin työnä” lakikirjaan selvittämättä sen kummemmin talous- kuin henkilöstöresurssejakaan.

Hallituksen on ollut helppo paistatella suosiossa, kun kalliiden päätösten, kuten sote-uudistuksen, hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuuden laajentamisen kustannukset tulevat käytännössä vasta seuraavan hallituksen haasteeksi. Jos hallitus antaa vielä EU:n ennallistamisasetuksen mennä läpi esitetyssä muodossa, tulee tästä komission arvionkin mukaan lähes miljardilla lisää kuluja vuositasolla.

Hallituksen on ollut helppo paistatella suosiossa, kun kalliiden päätösten, kuten sote-uudistuksen, hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuuden laajentamisen kustannukset tulevat käytännössä vasta seuraavan hallituksen haasteeksi.

Sipilän hallituksen aikana valtionvelan kasvu saatiin taittumaan. Jos jotain pelivaraa oli, Rinteen–Marinin hallitus laittoi sen ensi töinään menemään. Hallituksen sisällä on julkiseen velkaantumiseen suhtauduttu koko ajan kevyesti. Hyvinä aikoina otettiin vähän velkaa ja huonoina aikoina otetaan paljon velkaa. Ja kun lopulta menokehykset tulivat vastaan, niin heitetään sitten nekin romukoppaan.

Velalla on kuitenkin väliä. Valtionvelan korkomenoihin on ensi vuoden budjetissa varattu puolitoista miljardia, joka on pois hyvinvointipalveluiden rahoituksesta. Sattumalta summa on juuri sama kuin aloittavat hyvinvointialueet tarvitsisivat muun muassa terveys- ja vanhuspalveluihin.

Kristillisdemokraatit tulevat esittämään oman suunnitelmansa marraskuussa vaihtoehtobudjetin julkaisemisen yhteydessä, mutta jo nyt on selvää, että tarvitaan kaikkia eri keinoja, niin menojen leikkaamista kuin tulojen lisäämistä, ja ennen kaikkea kasvua tukevaa rakennepolitiikkaa, muun muassa kannustavan perusturvan luomista ja tuottavuuden parantamista niin yksityisellä sektorilla kuin julkisissakin palveluissa.

Keskustelua velkaantumisen taittamisesta ei voi aloittaa vasta vaalien jälkeen. Jos vaalien läheisyys kangistaa osan poliitikoista puhumasta vastuullisesta taloudesta, niin tuskin heillä on kykyä hoitaa sitä niiden jälkeenkään.

Alkuperäinen mielipidekirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä

Energiakriisi on nostanut energiayhtiöiden voitot pilviin. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kannattaa päivitetyn voimalaitosveron ottamista takaisin valmisteluun.

• Aiemmin esitetyt voimalaitosveromallit ovat koskeneet energiatukiin perustuvia ylisuuria voittoja sekä päästökauppajärjestelmästä ansiottomasti hyötyneitä voimalaitoksia. Uusi voimalaitosvero tulisi suunnitella siten, että se ottaa huomioon myös energiantuotannon ulkoisvaikutukset sähköverkolle, luonnolle, paikallisille asukkaille ja Suomen julkiselle taloudelle, toteaa Sari Essayah.
• Tuulivoiman merkittävä lisärakentaminen aiheuttaa vakavia ongelmia sähköverkon toiminnalle ja toimintavarmuudelle, ja tähän liittyvät miljardien lisäinvestoinnit tulevat nykymenolla pitkälti veronmaksajien maksettaviksi.

Ainakin Tanskassa on valmisteltu lakiesitys ns. tuottajamaksusta, joka velvoittaa uusiutuvan energian yhtiöt osallistumaan kantaverkon vahvistamisen kustannuksiin. Samoin maatuulivoimainvestointeihin liittyvä maankäytön tarve on laskettavissa.

• Suomesta ei saa tulla tuulivoimarakentamisen ”villi pohjola”. Tällä hetkellä kaikista toiminnassa, rakenteilla tai suunnitteilla olevista tuulivoimaloista ulkomaisen omistusosuuden arvellaan olevan jo noin 80 %Tuulisähköntuotannon voitot valuvat ulkomaille ja haitat jäävät Suomeen, ihmettelee Sari Essayah.

Useat puolueet ovat aiemmin esittäneet ns. windfall-veron, eli käytännössä voimalaitosveron käyttöönottoa. Voimalaitosverosta tehtiin hallituksen esitys jo Kataisen hallituksen aikana, ja aloite on ollut esimerkiksi SDP:n vaihtoehtobudjetissa vuodelle 2019.

Tiedustelut:

Sari Essayah p. 040 025 2999

[email protected]

Eduskunta on saanut omaa kannanmuodostustaan varten Euroopan komission esityksen ennallistamisasetuksesta eri luontotyypeille. Esitys on yksi omituisimmista, mitä Brysselin säädösapparaatti on ulos suoltanut.

Ehdotus voi johtaa siihen, että noin neljännes Suomen pinta-alasta tulisi palauttaa luonnontilaan ja se aiheuttaisi vähintään 930 miljoonan euron kustannukset vuosittain. Tämä olisi 12,6 % kaikista jäsenmaille aiheutuvista kustannuksista, ja maksaisimme ennallistamisesta bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kaikkein eniten.

Esitys on yksi omituisimmista, mitä Brysselin säädösapparaatti on ulos suoltanut.

Tämä on käsittämätöntä lisätaakkaa maalle, jossa on yli puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä. Meillä on jo pitkään toteutettu ennallistamistyötä kuten METSO- ja NOUSU- sekä Helmi-elinympäristöohjelmia.

Esityksellä olisi erityisen haitallisia suoria vaikutuksia sekä maa- että metsätalouteen. Vieläpä aikana, jolloin turvepeltoja tarvitaan ruokaturvan varmistamiseen ja fossiilisista luopumista pitäisi vauhdittaa bioenergialla. Noin neljäsosa metsätalouden puusta tulee suopohjaisilta alueilta ja lisäsuojelu veisi vähintään 1 600–1 700 työpaikkaa.

Komissio, eikä mikään muukaan taho, ole pystynyt avaamaan, mihin esityksen laskennalliset 10 miljardin euron hyödyt perustuvat. Muutkin vaikutusarviot ovat puutteellisia. On aika vaikea nähdä esimerkiksi luontomatkailun miljardien kasvua alueella, jossa on jo laajat luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot sekä toimivat joka miehen oikeudet.

Tähän tolkuttomaan esitykseen Marinin hallituksen kanta oli jälleen niin ympäripyöreä, ettei siitä saa selvää, ollaanko puolesta vai vastaan vai pikemmin päinvastoin. Ruotsi jo hyvissä ajoin ilmaisi, että esitys rikkoo läheisyysperiaatetta, ja vastustaa sitä.

On käsittämätöntä, että hallitus ei pysty tässä tilanteessa ottamaan mallia länsinaapurista ja edusta samaa jämäkkää kantaa. Ruotsissa kyllä ymmärretään, että sen maa- ja metsätalouden parhaat asiantuntijat löytyvät omasta maasta. Marinin hallitus näköjään katsoo, että Brysselissä nämäkin hommat osataan paremmin.

KD:n kanta on nyt ja vastakin: metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan, emmekä hyväksy ennallistamisasetusta – näpit irti metsistämme!

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vaatii suunnanmuutosta velkaantumiskehitykseen. – Hallitus on suhtautunut todella kevyesti velkaan eikä sillä ole suunnitelmaa velkaantumisen taittamiseksi, Essayah kritisoi puheessaan KD:n puoluehallitukselle.

Kristillisdemokraattien puoluehallituksessa Vantaalla puhunut puheenjohtaja Sari Essayah vaatii suunnanmuutosta velkaantumiskehitykseen ja hallitukselta uskottavaa suunnitelmaa velkaantumisen taittamiseksi.

– Marinin hallituksen talouspäätösten hinta on miljardiluokassa, eikä toimenpiteitä kestävän julkisen talouden saavuttamiseksi nähdä vieläkään. Viimeksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on moittinut hallituksen talouspolittikan suuntaa ja varoittanut talouden haaksirikkoutumisen riskistä.

– Suhtautuminen hallituksen sisällä on ollut hyvin kevyttä, kuin että velalla ei ole niin suurta väliä – mutta velalla on todellakin väliä, Essayah kritisoi.

– Julkaistessamme Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin marraskuussa todella mietimme siinä, miten velkaantumista voidaan taittaa.

– Me mietimme, mitkä ovat ne toimenpiteet taittumiseen. Tarvitaan kasvua tukevaa rakennepolitiikkaa, tarvitaan kannustavan perusturvan luomista sekä tuottavuuden parantamista niin yksityisellä sektorilla kuin julkisissakin palveluissakin, Essayah luetteli.

Välikysymyksen jättämiseen menneellä viikolla johtanut EU-komission ennallistamisasetus on aiheuttanut oppositiossa suuren kohun. Oppositiossa on huomattu myös se, miten riitaisa hallitus on.

– Asia näyttää olevan hallituksessa äärimmäisen kiusallinen. Tämä asia lipsahti hallitukselta kesällä aivan kuin sivu suun.

– Jos hallitus antaa vielä EU:n ennallistamisasetuksen mennä läpi esitetyssä muodossa, tulee tästä komission arvionkin mukaan lähes miljardi lisää kuluja vuositasolla. Sote-uudistuksen osalta säästöistä puhuminen on jo ajat sitten lopetettu, Essayah jatkoi.

Keskustelua velkaantumisen taittamisesta ei voi kuitenkaan aloittaa vasta vaalien jälkeen.

Essayah muistutti puheessaan, ettei rahan jakaminen suinkaan alkanut vasta koronakriisin myötä.

– Hallitus päätti nostaa pysyviä menoja yli kahdella miljardilla eurolla jo Rinteen ollessa pääministeri. Hallituksen on ollut helppo paistatella suosiossa, kun kalliiden päätösten, kuten sote-uudistuksen, hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuuden laajentamisen kustannukset tulevat käytännössä vasta seuraavan hallituksen haasteeksi.

– Sipilän hallituksen aikana valtionvelan kasvu saatiin taittumaan. Jos jotain pelivaraa oli, Rinteen-Marinin hallitus laittoi sen ensi töinään menemään.

Essayah huomauttaa, että valtionvelan korkomenoihin on ensi vuoden budjetissa varattu puolitoista miljardia.

– Se on pois hyvinvointipalveluiden rahoituksesta. Keskustelua velkaantumisen taittamisesta ei voi kuitenkaan aloittaa vasta vaalien jälkeen.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on mukana opposition välikysymyksessä hallituksen metsäasioihin liittyvästä EU-vaikuttamisesta. Kristillisdemokraatit arvostelevat Marinin hallitusta toistuvasta epäonnistumisessa Suomen etujen puolustamisessa EU:n päätöksenteossa. Komission ehdottama ennallistamisasetus asettaisi jäsenvaltioille sitovat ja kunnianhimoiset tavoitteet luonnon ennallistamiseksi ja tarkoittaisi Suomelle mittavia kustannuksia.

– Hallituksen EU-vaikuttaminen on ollut todella ponnetonta, mikä nähtiin jo taksonomia säännösten kohdalla. Keskenään riitaisa hallitus ei ole saanut muodostettua kantoja ajoissa, jolloin on menetetty ennakkovaikuttamisen mahdollisuus. Brysseliin viestitään koko ajan vähintään kahta erilaista linjaa. Hallitus on näin kompastunut omiin jalkoihinsa EU-vaikuttamisessa, toteaa KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.
Hän huomauttaa, että Ruotsin parlamentti ehti tekemään EU:lle toissijaisuushuomautuksen ja vastusti esitystä jo kesän istuntotauon ja vaalikiireiden keskellä. Samaan aikaan Suomen hallitus viivytteli.

– Ainoa syy sille, että Suomen eduskunta ei ehtinyt edes harkitsemaan vastaavaa huomautusta, on hallituksen sisäinen erimielisyys kannanmuodostuksessa ja tarkoituksellinen hidastelu.

Komission laskelmien mukaan ennallistamisen kustannusvaikutukset ovat Suomelle EU-alueen kolmanneksi suurimmat, noin 930 miljoonaa euroa vuodessa. Kansalaista kohden Suomi olisi ylivoimaisesti suurin maksaja. Kulujen vastapainoksi komissio laskee esimerkiksi Suomelle syntyvän vuosittain peräti 9,7 miljardia euroa laskennallisia hyötyjä ekosysteemipalvelujen kasvun myötä.
– Komission esittämiin arvioihin kustannuksista ja hyödyistä täytyy suhtautua suurella varauksella. Esitetyt laskelmat ja vaikutusarviot ovat puutteellisia ja epäuskottavia. On vaikea nähdä esimerkiksi miljardien tuottokasvua luontomatkailussa alueella, jossa on jo laajat luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot sekä toimivat jokamiehenoikeudet.
– Lisäksi biodiversiteettihyötyjen näkökulmasta ennallistamistoimien painottaminen Pohjoismaiden leveysasteille on kyseenalaista. Keski- ja Etelä-Euroopan luonnossa ennallistamispotentiaalia on moninkertaisesti.

– Esityksellä olisi erityisen haitallisia suoria vaikutuksia sekä maa- että metsätalouteen. Tämä vieläpä aikana, jolloin turvepeltoja tarvitaan ruokaturvan varmistamiseen ja fossiilisista luopumista tulisi vauhdittaa bioenergialla. Noin neljäsosa metsätalouden puusta tulee suopohjaisilta alueilta, KD:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman muistuttaa.

Kristillisdemokraatit ovat hyvin huolissaan kehityskulusta, missä yhä uudet politiikkasektorit siirtyvät pois kansallisesta päätäntävallasta ja kauemmas kansalaisista.
– Kaiken kaikkiaan Marinin hallituksen vähin äänin hyväksymien EU-pakettien hintalappu Suomelle mitataan useissa miljardeissa, Essayah summaa.

Yhteys:
Sari Essayah p. 0400 252 999

Peter Östman p. 050 512 1845

Kristillisdemokraatit kannattavat raja-aidan rakentamista Suomen itärajalle, kiirehtivät projektia ja toivovat rahoitusta EU:n rajaturvallisuusrahastoista.

Itärajalle pystytettävästä raja-aidasta etsitään parhaillaan eduskunnassa puolueiden kesken yhteistä säveltä, koska kyse on seuraavalle vaalikaudelle ulottuvasta projektista.

Rajavartiolaitoksen suunnitelmassa aitaa rakennettaisiin 130–260 kilometriä. Se kattaisi siis vain osan 1300 kilometrin pituisesta itärajasta.

Eduskunnassa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kiirehtivät prosessia ja peräänkuuluttivat mahdollisuutta saada hankkeelle EU-rahoitusta.

Rajavartiolaitos arvioi, että osittaisen raja-aidan rakentaminen veisi 3-4 vuotta ja maksaisi satoja miljoonia.

Kristillisdemokraatit ovat avoimesti hämmästelleet projektin hitautta

Kristillisdemokraatit ovat avoimesti hämmästelleet projektin hitautta: Räsänen on kaivanut esimerkin Puolasta, jossa samanmittainen aita nousi puolessa vuodessa. Essayah löysi niin ikään ripeämmin aitansa pystyttäneen Viron mallimaaksi.

Rahoituksen osalta pitäisi Essayah’n ja Räsäsen mukaan tukeutua nyt myös EU:n rahastoihin.

Essayah kysyi sisäminsteri Krista Mikkoselta suoraan, onko Suomella mahdollisuus hakea EU:n kolmelta rajaturvallisuusrahastolta tukea raja-aidan rakentamiseen ja erilaisten teknisten valvontalaitteitten saamiseksi rajalle.

– Jos miettii tätä meidän 1 300:aa kilometriä, joka on myöskin EU:n ulkorajaa, niin ainakin itselleni näin äkkipäätä tulisi mieleen, että jos nyt ei tähän, niin mihin sitten niitä rahoja voi käyttää, Essayah totesi.

Räsänen muistutti, että asiassa voisi hyödyntää kolmea EU:n sisäasioiden rahastoja: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, ja sisäisen turvallisuuden sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahastoja.

– Nyt, kun tilanne itänaapurin kanssa on ajankohtainen: millä tavalla nimenomaan tätä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälinettä on hyödynnetty ja käytetty tänä aikana, ja näettekö, että esimerkiksi tämän raja-aidan rakentamisessa voitaisiin tätä hyödyntää?

Räsänen muisutti, että rahastot ulottuvat vuoteen 2027 saakka.

Sisäministeri Krista Mikkosen mukaan tähän liittyviä rahastoja ovat AMIF, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, jossa halutaan edistää maahanmuuttovirtojen tehokasta hallintaa ja myös kotouttamista tukea.

Näistä avustusta voivat hakea myös esimerkiksi järjestöt ja kunnat.

– Kaksi rahastoa, sisäisen turvallisuuden rahasto ISF ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline BMVI, ovat enempi sellaisia, joita asianomaiset viranomaiset voivat hakea  omaan toimintaansa ja sen toimialan kehittämiseen ja esimerkiksi erilaiseen tekniseen laitteistoon, hän kertoi.

Sisäministeriössä on Mikkosen mukaan tukeuduttu Rajavartiolaitoksen omaan esitykseen.

– Turvallisuusviranomaisilla on se paras tieto, ja haluan omassa toiminnassani tukeutua nimenomaan Rajavartiolaitoksen esityksiin. Mielestäni on todella tärkeää, että tästä käydään myös yhteinen keskustelu eduskunnassa, koska Rajavartiolaitos on arvioinut, että tämä koko projekti voisi kestää useamman vuoden ja se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi seuraavan hallituksenkin olisi siihen hyvä sitoutua.

Alkuperäinen KD lehden uutinen luettavissa täältä.