Ajankohtaista

RSS

Mihin jäi koulutuksen kunnianpalautus?

Vuosia hyvillä pisa-tuloksilla paistatellut suomalainen koululaitos oirehtii vakavasti. Oppimistulokset heikkenevät ja oppimiserot eri ryhmien välillä kasvavat, opettajat uupuvat ja karkaavat alalta. Varhaiskasvatuksen tilanteesta hallitus pitää jo hätäkokouksia.

 

Erityisen kiusallisia kentältä kantautuvat uutiset ovat vasemmistopuolueille ja vihreille, jotka vannoivat tekevänsä hallitusvastuussa koulutuksen kunnianpalautuksen Sipilän hallituksen leikkausten jäljiltä. Vaan missäs ollaan?

 

Varhaiskasvatuksessa leikkausten peruminen ja henkilöstömitoituksen palauttaminen oli hyvä alku, mutta sitten hanskat tippuivat. Sen sijaan, että olisi ratkaistu henkilöstön koulutusvaatimuksiin ja saatavuuteen liittyviä ongelmia, hallitus alkoi puuhastella ideologisia yksityisten päiväkotien rekistereitä, jotka eivät tuo mitään muuta lisää kuin byrokratiaa nykyjärjestelmään.

 

Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on toki ennen vaaleja lapsiperheille taloudellinen kädenojennus, mutta noudattaa samaa kaavaa kuin hoitajamitoituksen nostaminen. Ensin tehdään laki, ja vasta sitten mietitään, onko päiväkodeissa tarpeeksi henkilökuntaa tarjoamaan laadukasta varhaiskasvatusta lisääntyvälle osallistujajoukolle.

 

Perusopetuksessa jatkuvien hankehumppakierrosten sijaan koulutuksen perusrahoitus on laitettava kuntoon pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Riittävä perusrahoitus mahdollistaa erilaisille oppilaille hyvän oppimispolun ja tarvittavan tuen. Emme kävisi esimerkiksi repivää inkluusio -keskustelua, jos meillä olisi riittävän pienet ryhmät ja oppilaiden tarpeita vastaava tuki, eikä vain säästökeinona kaikkien erilaisten oppijoiden sullominen samaan opetusryhmään.

 

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole ratkaissut toisen asteen koulutuksen ongelmia. Toki tästä varoitettiin jo lakia säädettäessä. Pelkkä pakko ei oppimista edistä, vaan yksilöllisesti räätälöityä tukea tarvitaan erityistarpeisille lapsille jo mahdollisimman varhain.

 

On varmistettava, että jokainen nuori pysyy mukana. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoille on taattava ammattitaidon oppimisen kannalta riittävä määrä lähiopetusta. Samoin lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus ja laatu on turvattava.

 

Yksi yhteinen viesti kuuluu eri koulutusasteilta. Antakaa vähäksi aikaa työrauha jatkuvilta uudistuksilta ja reformeilta sekä alituisesti lisääntyviltä tarpeettomilta velvoitteilta ja palauttakaa opettajan työn autonomia. Se ei ole liikaa pyydetty.

Sari Essayah kolumnissaan: Nyt mennään pahasti metsään

Eduskunta on saanut omaa kannanmuodostustaan varten Euroopan komission esityksen ennallistamisasetuksesta eri luontotyypeille. Esitys on yksi omituisimmista, mitä Brysselin säädösapparaatti on ulos suoltanut.

Ehdotus voi johtaa siihen, että noin neljännes Suomen pinta-alasta tulisi palauttaa luonnontilaan ja se aiheuttaisi vähintään 930 miljoonan euron kustannukset vuosittain. Tämä olisi 12,6 % kaikista jäsenmaille aiheutuvista kustannuksista, ja maksaisimme ennallistamisesta bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kaikkein eniten.

Esitys on yksi omituisimmista, mitä Brysselin säädösapparaatti on ulos suoltanut.

Tämä on käsittämätöntä lisätaakkaa maalle, jossa on yli puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä. Meillä on jo pitkään toteutettu ennallistamistyötä kuten METSO- ja NOUSU- sekä Helmi-elinympäristöohjelmia.

Esityksellä olisi erityisen haitallisia suoria vaikutuksia sekä maa- että metsätalouteen. Vieläpä aikana, jolloin turvepeltoja tarvitaan ruokaturvan varmistamiseen ja fossiilisista luopumista pitäisi vauhdittaa bioenergialla. Noin neljäsosa metsätalouden puusta tulee suopohjaisilta alueilta ja lisäsuojelu veisi vähintään 1 600–1 700 työpaikkaa.

Komissio, eikä mikään muukaan taho, ole pystynyt avaamaan, mihin esityksen laskennalliset 10 miljardin euron hyödyt perustuvat. Muutkin vaikutusarviot ovat puutteellisia. On aika vaikea nähdä esimerkiksi luontomatkailun miljardien kasvua alueella, jossa on jo laajat luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot sekä toimivat joka miehen oikeudet.

Tähän tolkuttomaan esitykseen Marinin hallituksen kanta oli jälleen niin ympäripyöreä, ettei siitä saa selvää, ollaanko puolesta vai vastaan vai pikemmin päinvastoin. Ruotsi jo hyvissä ajoin ilmaisi, että esitys rikkoo läheisyysperiaatetta, ja vastustaa sitä.

On käsittämätöntä, että hallitus ei pysty tässä tilanteessa ottamaan mallia länsinaapurista ja edusta samaa jämäkkää kantaa. Ruotsissa kyllä ymmärretään, että sen maa- ja metsätalouden parhaat asiantuntijat löytyvät omasta maasta. Marinin hallitus näköjään katsoo, että Brysselissä nämäkin hommat osataan paremmin.

KD:n kanta on nyt ja vastakin: metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan, emmekä hyväksy ennallistamisasetusta – näpit irti metsistämme!

Essayah vaatii hallitukselta suunnitelmaa velkaantumisen taittamiseksi: ”Hallitus suhtautuu velkaantumiseen kevyesti”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vaatii suunnanmuutosta velkaantumiskehitykseen. – Hallitus on suhtautunut todella kevyesti velkaan eikä sillä ole suunnitelmaa velkaantumisen taittamiseksi, Essayah kritisoi puheessaan KD:n puoluehallitukselle.

Kristillisdemokraattien puoluehallituksessa Vantaalla puhunut puheenjohtaja Sari Essayah vaatii suunnanmuutosta velkaantumiskehitykseen ja hallitukselta uskottavaa suunnitelmaa velkaantumisen taittamiseksi.

– Marinin hallituksen talouspäätösten hinta on miljardiluokassa, eikä toimenpiteitä kestävän julkisen talouden saavuttamiseksi nähdä vieläkään. Viimeksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on moittinut hallituksen talouspolittikan suuntaa ja varoittanut talouden haaksirikkoutumisen riskistä.

– Suhtautuminen hallituksen sisällä on ollut hyvin kevyttä, kuin että velalla ei ole niin suurta väliä – mutta velalla on todellakin väliä, Essayah kritisoi.

– Julkaistessamme Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin marraskuussa todella mietimme siinä, miten velkaantumista voidaan taittaa.

– Me mietimme, mitkä ovat ne toimenpiteet taittumiseen. Tarvitaan kasvua tukevaa rakennepolitiikkaa, tarvitaan kannustavan perusturvan luomista sekä tuottavuuden parantamista niin yksityisellä sektorilla kuin julkisissakin palveluissakin, Essayah luetteli.

Välikysymyksen jättämiseen menneellä viikolla johtanut EU-komission ennallistamisasetus on aiheuttanut oppositiossa suuren kohun. Oppositiossa on huomattu myös se, miten riitaisa hallitus on.

– Asia näyttää olevan hallituksessa äärimmäisen kiusallinen. Tämä asia lipsahti hallitukselta kesällä aivan kuin sivu suun.

– Jos hallitus antaa vielä EU:n ennallistamisasetuksen mennä läpi esitetyssä muodossa, tulee tästä komission arvionkin mukaan lähes miljardi lisää kuluja vuositasolla. Sote-uudistuksen osalta säästöistä puhuminen on jo ajat sitten lopetettu, Essayah jatkoi.

Keskustelua velkaantumisen taittamisesta ei voi kuitenkaan aloittaa vasta vaalien jälkeen.

Essayah muistutti puheessaan, ettei rahan jakaminen suinkaan alkanut vasta koronakriisin myötä.

– Hallitus päätti nostaa pysyviä menoja yli kahdella miljardilla eurolla jo Rinteen ollessa pääministeri. Hallituksen on ollut helppo paistatella suosiossa, kun kalliiden päätösten, kuten sote-uudistuksen, hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuuden laajentamisen kustannukset tulevat käytännössä vasta seuraavan hallituksen haasteeksi.

– Sipilän hallituksen aikana valtionvelan kasvu saatiin taittumaan. Jos jotain pelivaraa oli, Rinteen-Marinin hallitus laittoi sen ensi töinään menemään.

Essayah huomauttaa, että valtionvelan korkomenoihin on ensi vuoden budjetissa varattu puolitoista miljardia.

– Se on pois hyvinvointipalveluiden rahoituksesta. Keskustelua velkaantumisen taittamisesta ei voi kuitenkaan aloittaa vasta vaalien jälkeen.

 

KD mukana ennallistamisvälikysymyksessä – ”Hallitus kompastunut omiin jalkoihinsa EU-vaikuttamisess

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on mukana opposition välikysymyksessä hallituksen metsäasioihin liittyvästä EU-vaikuttamisesta. Kristillisdemokraatit arvostelevat Marinin hallitusta toistuvasta epäonnistumisessa Suomen etujen puolustamisessa EU:n päätöksenteossa. Komission ehdottama ennallistamisasetus asettaisi jäsenvaltioille sitovat ja kunnianhimoiset tavoitteet luonnon ennallistamiseksi ja tarkoittaisi Suomelle mittavia kustannuksia.

– Hallituksen EU-vaikuttaminen on ollut todella ponnetonta, mikä nähtiin jo taksonomia säännösten kohdalla. Keskenään riitaisa hallitus ei ole saanut muodostettua kantoja ajoissa, jolloin on menetetty ennakkovaikuttamisen mahdollisuus. Brysseliin viestitään koko ajan vähintään kahta erilaista linjaa. Hallitus on näin kompastunut omiin jalkoihinsa EU-vaikuttamisessa, toteaa KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.
Hän huomauttaa, että Ruotsin parlamentti ehti tekemään EU:lle toissijaisuushuomautuksen ja vastusti esitystä jo kesän istuntotauon ja vaalikiireiden keskellä. Samaan aikaan Suomen hallitus viivytteli.

– Ainoa syy sille, että Suomen eduskunta ei ehtinyt edes harkitsemaan vastaavaa huomautusta, on hallituksen sisäinen erimielisyys kannanmuodostuksessa ja tarkoituksellinen hidastelu.

Komission laskelmien mukaan ennallistamisen kustannusvaikutukset ovat Suomelle EU-alueen kolmanneksi suurimmat, noin 930 miljoonaa euroa vuodessa. Kansalaista kohden Suomi olisi ylivoimaisesti suurin maksaja. Kulujen vastapainoksi komissio laskee esimerkiksi Suomelle syntyvän vuosittain peräti 9,7 miljardia euroa laskennallisia hyötyjä ekosysteemipalvelujen kasvun myötä.
– Komission esittämiin arvioihin kustannuksista ja hyödyistä täytyy suhtautua suurella varauksella. Esitetyt laskelmat ja vaikutusarviot ovat puutteellisia ja epäuskottavia. On vaikea nähdä esimerkiksi miljardien tuottokasvua luontomatkailussa alueella, jossa on jo laajat luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot sekä toimivat jokamiehenoikeudet.
– Lisäksi biodiversiteettihyötyjen näkökulmasta ennallistamistoimien painottaminen Pohjoismaiden leveysasteille on kyseenalaista. Keski- ja Etelä-Euroopan luonnossa ennallistamispotentiaalia on moninkertaisesti.

– Esityksellä olisi erityisen haitallisia suoria vaikutuksia sekä maa- että metsätalouteen. Tämä vieläpä aikana, jolloin turvepeltoja tarvitaan ruokaturvan varmistamiseen ja fossiilisista luopumista tulisi vauhdittaa bioenergialla. Noin neljäsosa metsätalouden puusta tulee suopohjaisilta alueilta, KD:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman muistuttaa.

Kristillisdemokraatit ovat hyvin huolissaan kehityskulusta, missä yhä uudet politiikkasektorit siirtyvät pois kansallisesta päätäntävallasta ja kauemmas kansalaisista.
– Kaiken kaikkiaan Marinin hallituksen vähin äänin hyväksymien EU-pakettien hintalappu Suomelle mitataan useissa miljardeissa, Essayah summaa.

Yhteys:
Sari Essayah p. 0400 252 999

Peter Östman p. 050 512 1845

 

 

Itä-Suomesta EU:n maaseutumuseo?

Eduskunta on saanut omaa kannanmuodostustaan varten Euroopan komission esityksen ennallistamisasetuksesta eri luontotyypeille. Esitys on yksi omituisimmista, mitä Brysselin säädösapparaatti on ulos suoltanut.

Ehdotus voi johtaa siihen, että noin neljännes Suomen pinta-alasta tulisi palauttaa luonnontilaan ja se aiheuttaisi vähintään 930 miljoonan euron kustannukset vuosittain. Tämä olisi 12,6 prosenttia kaikista jäsenmaille aiheutuvista kustannuksista, ja maksaisimme ennallistamisesta bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kaikkein eniten.

Tämä on käsittämätöntä lisätaakkaa maalle, jossa yli on yli puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä. Meillä on jo pitkään tehty ennallistamistyötä kuten METSO- ja NOUSU- sekä Helmi-elinympäristöohjelmat.

Esityksellä olisi erityisen haitallisia suoria vaikutuksia sekä maa- että metsätalouteen. Vieläpä aikana, jolloin turvepeltoja tarvitaan ruokaturvan varmistamiseen ja fossiilisista luopumista tulisi vauhdittaa bioenergialla. Noin neljäsosa metsätalouden puusta tulee suopohjaisilta alueilta ja lisäsuojelun veisi vähintään 1600–1700 työpaikkaa.

Lisäksi turvepohjaisen maa- ja metsätalouden ennallistaminen tarkoittaisi erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen muuttumista jonkin sortin reservaateiksi, näiden elinkeinojen harjoittaminen olisi käytännössä hyvin rajattua.

Komissio, eikä mikään muukaan taho, ole pystynyt avaamaan, mihin esityksen laskennalliset 10 miljardin hyödyt perustuvat ja muutkin vaikutusarviot ovat puutteellisia. On aika vaikea nähdä esimerkiksi luontomatkailun miljardien kasvua alueella, jossa on jo laajat luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot sekä toimivat joka miehen oikeudet.

Tähän tolkuttomaan esitykseen Marinin hallituksen kanta oli jälleen niin ympäripyöreä, ettei siitä saa selvää, ollaanko puolesta vai vastaan vai pikemmin päinvastoin. Ruotsi jo hyvissä ajoissa ilmaisi, että esitys rikkoo läheisyysperiaatetta, ja vastustaa sitä.

On käsittämätöntä, että Suomi ei pysty tässä tilanteessa ottamaan mallia länsinaapurista ja ottamaan samaa jämäkkää kantaa. Ruotsissa kyllä ymmärretään, että sen maa- ja metsätalouden parhaat asiantuntijat löytyvät sieltä. Marinin hallitus näköjään katsoo, että Brysselissä nämäkin hommat osataan paremmin.

 

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Iisalmen Sanomissa 21.10.2022

Sari Essayah: Raja-aita ripeämmin pystyyn itärajalle ja rahoitusta EU:n rajaturvallisuusrahastoista

Kristillisdemokraatit kannattavat raja-aidan rakentamista Suomen itärajalle, kiirehtivät projektia ja toivovat rahoitusta EU:n rajaturvallisuusrahastoista.

Itärajalle pystytettävästä raja-aidasta etsitään parhaillaan eduskunnassa puolueiden kesken yhteistä säveltä, koska kyse on seuraavalle vaalikaudelle ulottuvasta projektista.

Rajavartiolaitoksen suunnitelmassa aitaa rakennettaisiin 130–260 kilometriä. Se kattaisi siis vain osan 1300 kilometrin pituisesta itärajasta.

Eduskunnassa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kiirehtivät prosessia ja peräänkuuluttivat mahdollisuutta saada hankkeelle EU-rahoitusta.

Rajavartiolaitos arvioi, että osittaisen raja-aidan rakentaminen veisi 3-4 vuotta ja maksaisi satoja miljoonia.

Kristillisdemokraatit ovat avoimesti hämmästelleet projektin hitautta

Kristillisdemokraatit ovat avoimesti hämmästelleet projektin hitautta: Räsänen on kaivanut esimerkin Puolasta, jossa samanmittainen aita nousi puolessa vuodessa. Essayah löysi niin ikään ripeämmin aitansa pystyttäneen Viron mallimaaksi.

Rahoituksen osalta pitäisi Essayah’n ja Räsäsen mukaan tukeutua nyt myös EU:n rahastoihin.

Essayah kysyi sisäminsteri Krista Mikkoselta suoraan, onko Suomella mahdollisuus hakea EU:n kolmelta rajaturvallisuusrahastolta tukea raja-aidan rakentamiseen ja erilaisten teknisten valvontalaitteitten saamiseksi rajalle.

– Jos miettii tätä meidän 1 300:aa kilometriä, joka on myöskin EU:n ulkorajaa, niin ainakin itselleni näin äkkipäätä tulisi mieleen, että jos nyt ei tähän, niin mihin sitten niitä rahoja voi käyttää, Essayah totesi.

Räsänen muistutti, että asiassa voisi hyödyntää kolmea EU:n sisäasioiden rahastoja: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, ja sisäisen turvallisuuden sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahastoja.

– Nyt, kun tilanne itänaapurin kanssa on ajankohtainen: millä tavalla nimenomaan tätä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälinettä on hyödynnetty ja käytetty tänä aikana, ja näettekö, että esimerkiksi tämän raja-aidan rakentamisessa voitaisiin tätä hyödyntää?

Räsänen muisutti, että rahastot ulottuvat vuoteen 2027 saakka.

Sisäministeri Krista Mikkosen mukaan tähän liittyviä rahastoja ovat AMIF, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, jossa halutaan edistää maahanmuuttovirtojen tehokasta hallintaa ja myös kotouttamista tukea.

Näistä avustusta voivat hakea myös esimerkiksi järjestöt ja kunnat.

– Kaksi rahastoa, sisäisen turvallisuuden rahasto ISF ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline BMVI, ovat enempi sellaisia, joita asianomaiset viranomaiset voivat hakea  omaan toimintaansa ja sen toimialan kehittämiseen ja esimerkiksi erilaiseen tekniseen laitteistoon, hän kertoi.

Sisäministeriössä on Mikkosen mukaan tukeuduttu Rajavartiolaitoksen omaan esitykseen.

– Turvallisuusviranomaisilla on se paras tieto, ja haluan omassa toiminnassani tukeutua nimenomaan Rajavartiolaitoksen esityksiin. Mielestäni on todella tärkeää, että tästä käydään myös yhteinen keskustelu eduskunnassa, koska Rajavartiolaitos on arvioinut, että tämä koko projekti voisi kestää useamman vuoden ja se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi seuraavan hallituksenkin olisi siihen hyvä sitoutua.

 

Alkuperäinen KD lehden uutinen luettavissa täältä.

Isovanhempien tapaamisoikeuksia on vahvistettava, Sari Essayah sanoo

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa isovanhempien merkityksestä lastenlastensa elämässä ja toisaalta velkavetoisen talouspolitiikan ylisukupolvisista vaikutuksista.

Essayah painottaa, että on etsittävä keinoja vahvistaa isovanhempien roolia lastenlastensa elämässä. Uusi lapsenhuoltolaki mahdollistaa nyt, että lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata myös muuta hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa lapsella on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Tällainen tapaamisoikeus vahvistetaan käräjäoikeudessa.

Käytännössä kuitenkin uutta lakia sovellettaessa erityisen läheisen henkilön määritelmäksi on saatettu edellyttää asumista saman katon alla. Näin ei isovanhempien kohdalla useinkaan ole.

– Vaatimus ei myöskään ole eduskunnan lainsäätäjänä ilmaiseman kannan mukainen, lapsen ja isovanhemman välisen suhteen säilyttämisen tärkeydestä. Isovanhemmat tulisi nähdä voimavarana myös avioeron hetkellä, ja heidän ja lastenlasten välistä yhteyttä ei saa katkaista, Essayah sanoo.

Hänen mukaansa on syytä muistaa, että valtion velkaantuminen vaikuttaa lastemme ja lastenlastemme tulevaisuuteen ja heidän mahdollisuuksiinsa huolehtia aikanaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluista, kun yhä suurempi osa tuloista menee velan korkojen maksuun.

– Vastuullinen talouspolitiikka on ylisukupolvista huolenpitoa.

Alkuperäinen KD lehden uutinen löytyy täältä.

Essayah KD:n ryhmäpuheessa ilmasto- ja energiastrategiasta: ”Hallituksella suuri vaikeus muodostaa yhteneviä kantoja”

– Uusiutuvan energian direktiivi, Fit for 55, maankäytön hiiliasetus (Lulucf), kestävän rahoituksen taksonomia ja viimeisenä ennallistamisasetus ovat säännöksiä, joihin Marinin hallituksella tuntuu olevan suuri vaikeus muodostaa ylipäätään yhteneväisiä kantoja, ja joiden kansallisesta yhteisvaikutusten arvioinnista ei tunnu hallituksen millään ministeriöllä olevan vastuuta, arvosteli KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitämässään ryhmäpuheessa valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiaa koskevassa selontekokeskustelussa.

Essayah muistutti, että tuleva talvi määrittää pitkälti energiapolitiikan suuntaa Euroopassa.

– Energiansäästö ja viisaampi energian käyttö ovat erittäin hyvä asia, mutta kohtuuttomat sähkölaskut yhdistettynä sähkön saatavuusongelmiin ovat jotain, mihin meillä ei olla totuttu. Jos päästövähennystavoitteet ja visiot uudesta energiajärjestelmästä eivät ole kiinni reaalitodellisuudessa, yhtälön tuloksena on krooninen energiapula ja talouden hyytymisen kautta hyvinvointiyhteiskuntien rapautuminen.

Essayah’n mukaan energiantuotannon kysymykset ovat ilmastopolitiikan ykkösasia, jonka rinnalla muu on miltei näpertelyä.

– Energiaintensiivisten teollisuudenalojen siirtymää pois fossiilienergiasta ei voida toteuttaa ilman merkittävää energiantuotannon lisärakentamista. Muutoin energian hinta tulee olemaan pilvissä pysyvästi, ja se vie köyhimmät kotitaloudet ahdinkoon.

– Me Kristillisdemokraatit pidämme tärkeänä monimuotoista energiajärjestelmää, jossa huomioidaan ilmastopäästöjen lisäksi omavaraisuus, huoltovarmuus ja kustannustehokkuus. Ilman ruoantuotantoa ei ole elämää, eikä yhteiskuntaa, jos ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä ajetaan suomalainen ja eurooppalainen maatalous alas.

Essayah peräänkuulutti yhteiskunnallista visiota, jossa talous, sosiaalinen kehitys sekä ympäristönsuojelu kehittyvät paremmassa sopusoinnussa kuin nykyisin.

– Syvällisen arvokeskustelun lisäksi tarvitaan analyysi teknologisen kehityksen myötä avautuvista uusista mahdollisuuksista rakentaa kestävämpää yhteiskuntaa. Ylisukupolvinen vastuu velvoittaa meitä toimimaan kestävän yhteiskunnan hyväksi.

***

Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia (VNS 6/2022)

Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe
Kansanedustaja, puolueen pj. Sari Essayah
13.10.2022

 

Arvoisa puhemies,

Syksyllä 2018 KD oli mukana eduskuntapuolueiden yhteisten linjausten etsimessä ilmastopolitiikan vahvistamiseksi. Tavoite oli hiilinegatiivisuus 2040-luvulla. Myös keskeiset teollisuudenalamme ovat sitoutuneet hiilineutraaliustavoitteeseen ja julkaisseet siihen omat tiekarttansa.

Rinteen hallitus päätti ohjelmassaan kuitenkin kiristää tavoitetasoa entisestään, ja samanaikaisesti EU:n komissio on tuonut kiihtyvällä tahdilla ilmasto- ja energiasektoriin liittyvää sääntelyä ja byrokratiaa.

Uusiutuvan energian direktiivi, Fit for 55, maankäytön hiiliasetus (Lulucf), kestävän rahoituksen taksonomia ja viimeisenä ennallistamisasetus – tässä mainitakseni muutamia säännöksiä, joihin hallituksella tuntuu olevan suuri vaikeus muodostaa ylipäätään yhteneväisiä kantoja, ja joiden kansallisesta yhteisvaikutusten arvioinnista ei tunnu hallituksen millään ministeriöllä olevan vastuuta. Samalla Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut Euroopassa suuria muutoksia ja epävarmuutta niin energian saannista kuin sen välittämisestä.

Edessä oleva talvi Euroopassa tulee määrittelemään paljon energiapolitiikan suuntaa. Energiansäästö ja viisaampi energian käyttö on sinällään erittäin hyvä asia, mutta kohtuuttomat sähkölaskut yhdistettynä sähkön saatavuusongelmiin ovat jotain, mihin meillä ei olla totuttu. Jos päästövähennystavoitteet ja visiot uudesta energiajärjestelmästä eivät ole kiinni reaalitodellisuudessa, yhtälön tuloksena on krooninen energiapula ja talouden hyytymisen kautta hyvinvointiyhteiskuntien rapautuminen.

Energiantuotannon kysymykset ovat ilmastopolitiikan ykkösasia, jonka rinnalla tässä vaiheessa muu on miltei näpertelyä. Energiaintensiivisten teollisuudenalojen siirtymää pois fossiilienergiasta ei voida toteuttaa ilman merkittävää energiantuotannon lisärakentamista. Muutoin energian hinta tulee olemaan pilvissä pysyvästi, ja se vie köyhimmät kotitaloudet ahdinkoon. Tavoitteet on sovitettava yhteiskunnan reunaehtoihin mm. turvallisuuspolitiikkaan, talouteen ja kansalaisten pärjäämiseen.

Globaalit haasteet ovat yhä valtavat. On melkoisen ”impivaaralaista” ajatella, että Suomi pystyisi yksin ratkaisemaan globaalin ilmastonmuutoksen. Fossiilienergian osuus maailman energiantuotannosta on 80 prosenttia. Yhä tänään energiainvestoinnit ovat pääsääntöisesti investointeja fossiilienergiaan. EU:nkin tasolla tuuli- ja aurinkoenergian osuus energiantuotannosta on yhä marginaalinen.

Kehittyvät ja väestöltään kasvavat maat nostavat elintasoaan, eikä fossiiliriippuvuus muutu hetkessä, kun siirtymä meilläkin vie vuosikymmenen tai kaksi. Suomi pystyy vaikuttamaan maailmaan eniten ”kädenjäljellään” eli osaavana kansakuntana panostamaan innovaatioihin, tuotekehitykseen ja teknologiaa, joilla tarjota viennin kautta ratkaisuja muillekin.

Suomen energiapaletti on onneksi pidetty monipuolisena, emmekä ole seuranneet niitä ideologisia ja yksisilmäisiä polkuja, joille meitä osa puolueista on Suomessakin halunnut tyrkkiä.

Tälläkin hetkellä on syytä tarkastella rakentavan kriittisesti mm. kaikkialle ulottuvaa yhteiskunnan sähköistymistä, joka voi tehdä meistä kohtalokkaan riippuvaisia sähköverkkojen häiriöttömästä toiminnasta, valtavan kompleksisesta järjestelmästä ja pääosin kiinalaisista komponenteista sekä altistaa meidät kyberhyökkäyksille ja muille häiriöille.

On myös ymmärrettävä, ettei ole olemassa täysin haitatonta ja riskitöntä energiaa: akkuteollisuus vaatii valtavasti kaivannaisia. Vesivoiman altaat vievät valtavia pinta-aloja ja ydinjätteen loppusijoitus on useimmissa ydinvoimaa hyödyntävissä maissa yhä toteuttamatta. Tuulivoimaakaan ei voi lisätä rajattomasti.

Me Kristillisdemokraatit pidämme tärkeänä monimuotoista energiajärjestelmää, jossa huomioidaan ilmastopäästöjen lisäksi omavaraisuus, huoltovarmuus ja kustannustehokkuus. Ilman ruoantuotantoa ei ole elämää, eikä yhteiskuntaa, jos ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä ajetaan suomalainen ja eurooppalainen maatalous alas.

Arvoisa puhemies,

Tarvitsemme vision yhteiskunnasta, jossa talous, sosiaalinen kehitys sekä ympäristönsuojelu kehittyvät paremmassa sopusoinnussa kuin tänään. Syvällisen arvokeskustelun lisäksi tarvitaan analyysi teknologisen kehityksen myötä avautuvista uusista mahdollisuuksista rakentaa kestävämpää yhteiskuntaa. Ylisukupolvinen vastuu velvoittaa meitä toimimaan kestävän yhteiskunnan hyväksi.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

 

”On impivaaralaista ajatella, että Suomi pystyisi yksin ratkaisemaan ilmastonmuutoksen” – Sari Essayah on tyytyväinen, että energiapaletti on pidetty monipuolisena

Suomen energiapaletti on onneksi pidetty monipuolisena, emmekä ole seuranneet niitä ideologisia ja yksisilmäisiä polkuja, joille meitä osa puolueista on Suomessakin halunnut tyrkkiä, KD:n puheenjohtaja Sari Essayah sivaltaa.

Sari Essayah arvioi, että hallituksella on suuria vaikeuksia muodostaa yhteneviä kantoja ilmasto- ja energiastrategiassaan.

– Energian direktiivi, Fit for 55, maankäytön hiiliasetus, kestävän rahoituksen taksonomia ja viimeisenä ennallistamisasetus ovat säännöksiä, joihin Marinin hallituksella tuntuu olevan suuri vaikeus muodostaa ylipäätään yhteneväisiä kantoja, ja joiden kansallisesta yhteisvaikutusten arvioinnista ei tunnu hallituksen millään ministeriöllä olevan vastuuta, hän arvostelee.

Eduskunta pui hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaa täysistunnossaan tänään.

Myös KD oli mukana vuonna 2018 eduskuntapuolueiden yhteisten linjausten etsimessä ilmastopolitiikan vahvistamiseksi. Tavoite oli hiilinegatiivisuus 2040-luvulla. Myös keskeiset teollisuudenalat ovat sitoutuneet hiilineutraaliustavoitteeseen ja julkaisseet siihen omat tiekarttansa.

Hallitus päätti ohjelmassaan kuitenkin kiristää tavoitetasoa entisestään, ja samanaikaisesti EU:n komissio on tuonut kiihtyvällä tahdilla ilmasto- ja energiasektoriin liittyvää sääntelyä ja byrokratiaa.

Tuleva talvi määrittää pitkälti energiapolitiikan suuntaa Euroopassa

Essayah muistutti, että tuleva talvi määrittää pitkälti energiapolitiikan suuntaa Euroopassa.

– Energiansäästö ja viisaampi energian käyttö ovat erittäin hyvä asia, mutta kohtuuttomat sähkölaskut yhdistettynä sähkön saatavuusongelmiin ovat jotain, mihin meillä ei olla totuttu. Jos päästövähennystavoitteet ja visiot uudesta energiajärjestelmästä eivät ole kiinni reaalitodellisuudessa, yhtälön tuloksena on krooninen energiapula ja talouden hyytymisen kautta hyvinvointiyhteiskuntien rapautuminen, hän sanoo.

Essayah’n mukaan energiantuotannon kysymykset ovat ilmastopolitiikan ykkösasia, jonka rinnalla muu on miltei näpertelyä. Hän muistuttaa, että energiaintensiivisten teollisuudenalojen siirtymää pois fossiilienergiasta ei voida toteuttaa ilman merkittävää energiantuotannon lisärakentamista.

Muutoin energian hinta tulee olemaan pilvissä pysyvästi, ja se vie köyhimmät kotitaloudet ahdinkoon.

Suomen energiapaletti on Essayah’n mukaan onneksi pidetty monipuolisena, eikä siinä ole seurattu niitä ”ideologisia ja yksisilmäisiä polkuja, joille osa puolueista on Suomessakin halunnut tyrkkiä.”

– On melkoisen ”impivaaralaista” ajatella, että Suomi pystyisi yksin ratkaisemaan globaalin ilmastonmuutoksen. Fossiilienergian osuus maailman energiantuotannosta on 80 prosenttia. Yhä tänään energiainvestoinnit ovat pääsääntöisesti investointeja fossiilienergiaan. EU:nkin tasolla tuuli- ja aurinkoenergian osuus energiantuotannosta on yhä marginaalinen.

Kehittyvät ja väestöltään kasvavat maat nostavat elintasoaan, eikä fossiiliriippuvuus muutu hetkessä, kun siirtymä vie Suomessakin vuosikymmenen tai kaksi. Suomi pystyy Essayah’n mielestä vaikuttamaan maailmaan eniten ”kädenjäljellään” eli osaavana kansakuntana panostamaan innovaatioihin, tuotekehitykseen ja teknologiaa, joilla tarjota viennin kautta ratkaisuja muillekin.

Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä monimuotoista energiajärjestelmää, jossa huomioidaan ilmastopäästöjen lisäksi omavaraisuus, huoltovarmuus ja kustannustehokkuus.

– Ilman ruoantuotantoa ei ole elämää, eikä yhteiskuntaa, jos ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä ajetaan suomalainen ja eurooppalainen maatalous alas, Essayah toteaa.

Hän peräänkuuluttaa yhteiskunnallista visiota, jossa talous, sosiaalinen kehitys sekä ympäristönsuojelu kehittyvät paremmassa sopusoinnussa kuin nykyisin.

– Syvällisen arvokeskustelun lisäksi tarvitaan analyysi teknologisen kehityksen myötä avautuvista uusista mahdollisuuksista rakentaa kestävämpää yhteiskuntaa. Ylisukupolvinen vastuu velvoittaa meitä toimimaan kestävän yhteiskunnan hyväksi.

 

Alkuperäinen  KD lehden artikkeli luettavissa täältä.

Essayah: Kulttuuri- ja liikunta-alan toimijoiden energia-ahdinkoon reagoitava

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on huolissaan energiakriisin vaikutuksista kulttuuri- ja liikunta-alan toimijoihin. Useissa kunnissa suunnitellaan parhaillaan liikuntatilojen sulkemista tai käyttöaikojen rajoittamista sähkön säästämiseksi. Kulttuurialan toimijat, yhdistykset ja yritykset ovat kuitenkin usein itse vastuussa tiloistaan ja laskuistaan. Tulevan talven mahdolliset suunnitellut sähkökatkot ja jatkuvasti kohoavat energiakustannukset iskevät rajusti jo entuudestaan koronavuosina kovia kokeneelle alalle.

  • Kulttuuritoimijat ovat usein pienen budjetin varassa jo ennestään ja moninkertaistuvat sähkölaskut syövät siitä kohtuuttoman siivun. Tilojen ja toimintojen sulkemisen vaikutukset heijastuisivat koronapandemian rajoitusten tapaan suomalaisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, Essayah sanoo.

Suunnitellut ja suunnittelemattomat sähkökatkot vaarantavat herkät museokokoelmat ja peruvat esitykset.

  • Pienen budjetin toimijalle moninkertainen sähkölasku on suuri lovi kukkarossa. Energiakustannukset vaarantavat siis toistamiseen hyvin pienten, usein järjestöpohjaisten, toimijoiden toiminnan juuri kun yleisö on vihdoin löytänyt takaisin kulttuurin pariin, Essayah toteaa.

Olympiakomitea on esittänyt liikuntapaikkoihin erillistä energiatukea. Kulttuurialallakin tämä pelastaisi paljon. Koronan aikaan kävi ilmeiseksi, miten harrastusten sulkeutuminen, tapahtumien peruuntuminen ja liikkumattomuus vaikuttivat ihmisten hyvinvointiin.

  • Emme saa joutua vastaavaan tilanteeseen uudestaan siksi, että energiakriisi joko suoraan tai välillisesti pakottaa kulttuuri- ja liikuntapaikat sulkemaan ovensa. Kulttuuri- ja liikunta-alan energia-ahdinkoon on reagoitava, Essayah painottaa.

Essayah on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.

Lisää tietoa: Sari Essayah, puh. 0400 252 999