Uutiset

RSS

Essayah: Laittomaan oleskeluun ei pidä kannustaa – kasvattaa ihmiskaupan riskiä

Kirjoitettu kirjoittajana

– Laittomasti maassa oleskelevat ovat turvattomassa asemassa ja vaarassa ajautua ihmiskaupan uhreiksi. Laittomaan oleskeluun ei siksi pidä kannustaa, toteaa Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah maahanmuuttopoliittisessa seminaarissa Jyväskylässä.

Essayah kommentoi Helsingin päätöstä tarjota terveyspalveluja laittomasti maassa oleskeleville. Hänen arvionsa mukaan päätöksen seurauksena yhä useampi laittomasti maassa oleskeleva suuntaa maakunnista pääkaupunkiseudulle parempien palvelujen vuoksi. Hän näkee päätöksessä myös turvallisuusriskejä.

– Suomessa kaikille kuuluu kiireellinen ja välitön sairaanhoito joka tapauksessa. Helsingillä on tietysti täysi oikeus tarjota erilaisia palveluita eri ihmisryhmille. On kuitenkin suuri riski, että tämän päätöksen seurauksena esimerkiksi ihmiskaupan tilanne pahenee Helsingissä. Laittomien maassa oleskelevien ja samalla pimeän työvoiman määrä kasvaa. Ihmiskauppaa käyvä voi luottaa, että julkiset palvelut pelaavat. Laillisesta työvoimasta taas tarvitsee maksaa kunnon palkan ja verojen lisäksi myös työterveyshuolto, Essayah toteaa.

Laittoman oleskelun torjumiseen Essayah tarjoaa tehokkaampaa viranomaistoimintaa.

– Kun oleskelun perusteet on huolellisesti tutkittu ja on todettu, että oleskelulle ei ole perustetta, silloin kannustava vapaaehtoisen paluun järjestelmä sekä tehokkaat palautukset ovat olennainen osa hallittua maahanmuuttopolitiikkaa, hän sanoo.

– Eri asia on, jos on tehty selvästi virheellinen kielteinen päätös oleskeluluvasta ja olennaisia asioita on jäänyt huomiotta. Ne pitää tietysti oikaista oikeusasteissa tai uudella lupaprosessilla. Valtaosa päätöksistä on edelleen oikeita. Suomen hallinto kuuluu maailman parhaimpiin ja siihen on voitava pääsääntöisesti luottaa, Essayah sanoo.

– On vaarallista, jos maahamme tietoisesti luodaan kaksoisstandardeja ja laittomaan maahanmuuttoon perustuvaa alakulttuuria. Näissä ihmiset ovat todella heikoilla. Tämä kehitys heikentää kasvavan rikollisuuden kautta kaikkien turvallisuutta. Laittomasti maassa oleskelua pitää tehokkaasti torjua, hän toteaa.

Maakuntauudistus on syytä irrottaa sote-uudistuksesta

Kirjoitettu kirjoittajana

–  Maakuntauudistus on syytä irrottaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta ja toteuttaa uudistus soten ehdoilla. Sote-alueiden lukumäärä on määritettävä palvelujen kautta asiantuntijanäkemyksiä kuunnellen, toteaa Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah puoluevaltuuston kokouksessa. Puoluevaltuusto on koolla tänään Tampereella.

– Viime kauden lopulla hahmoteltu viiden sote-alueen malli olisi edelleen optimaalinen. Esille nousseet perustuslailliset ongelmat olisivat helposti ratkaistavissa toteuttamalla vaalit ja ohjaamalla rahoitus suoraan viidelle alueelle.

– Viiden alueen mallissa integraation ja tietojärjestelmien yhteensopivuuden tuomat hyödyt olisivat ilmeiset. Hoitoketjut voitaisiin tehdä lähtökohtaisesti sujuviksi ja palvelujen painopistettä siirtää perustason ennaltaehkäiseviin palveluihin. Kaupungit ja sairaanhoitopiirit voisivat edelleen tuottaa palveluita, mutta nämä palvelut koordinoitaisiin osaksi suurempaa hallinnollista kokonaisuutta.

Essayah’n mukaan mallin kaatuminen ei johtunut ylitsepääsemättömistä ongelmista, vaan vaalipaniikista. Eduskuntavaalituloksen myötä keskustalle ja kokoomukselle avautui mahdollisuus ajaa omat pitkäaikaiset tavoitteet yhteiskunnassa läpi sote-uudistuksen siivellä. Hänen mukaansa viiden alueen mallin menestymisen suurin este on se, että se karsisi hallintoa, mikä ei ole poliitikkojen mieleen.

– Omasta mielestäni hallinnon keventäminen on kyllä nimenomaan viiden sote-alueen mallin vahvuus verrattuna hallinnoltaan raskaaseen maakuntamalliin. Hallinnon keskittämisen vastapainona tarvittaisiin hajautettuja palveluita, eli juuri niitä meille kristillisdemokraateille tärkeiden lähipalvelujen vahvistamista. Valinnanvapautta lisättäisiin hallitusti palvelusetelien kautta, joihin ei sovellettaisi subjektiivista oikeutta, vaan sote-alueen omaa harkintaa, Essayah hahmottelee.

– Kaikki puolueet olivat ennen viime vaaleja valmiita toteuttamaan sote-uudistuksen, mutta maakuntauudistuksesta hallintohimmeleineen ei silloin puhuttu, hän muistuttaa.

–  Sote-uudistus on toteutettava ja sillä on kiire. Se kiire on ollut jo monta vuotta. Tahdomme toimia rakentavasti, emmekä tavoittele sote-uudistuksen kaatumista. Kuitenkin kyseessä on äärimmäisen tärkeä uudistus eikä ole samantekevää, millainen malli luodaan. Raskas hallinnollinen rakenne on vaikea purkaa jälkikäteen, sillä hallintorakenteissa sisällä olevat yleensä puolustavat asioiden säilymistä ennallaan. Uutta raskasta hallintoa ei kannata rakentaa.

Essayah’n mukaan maassamme on toteutettava sote-uudistus, joka täyttää seuraavat tavoitteet: 1) asiakaslähtöiset, sujuvat palveluketjut perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integraation kautta ja painopisteen siirtyminen kevyempiin palveluihin, 2) kansalaisten yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa sekä 3) kolmen miljardin euron säästöt kulujen kasvusta vuoteen 2029 mennessä.

Voivottelun sijaan lisäresursseja ja täydennyskoulutusta lastensuojelutyöhön

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah vaatii pikaisia toimenpiteitä, joilla vastataan lastensuojelutyön hätätilanteeseen monilla alueilla.

– Voivottelusta on päästävä käytännön ratkaisuihin. Akuuttiin tilanteeseen auttaisi välitön taloudellinen lisäpanostus, joka on maan hallituksen ja kuntien päätäntävallassa. Lastensuojelutyön aliresursointi aiheuttaa useissa kunnissa kohtuuttomia tilanteita. Aivan liian moni lapsi ja nuori sekä heidän perheensä jää ilman tarvittavaa apua ja tukea, totesi Essayah KD:n ”Kestävää lähimmäisyyttä” –tilaisuudessa Nokialla perjantaina.

– Tehostetun ja räätälöidyn täydennyskoulutuksen avulla tulisi saada epäpäteville työntekijöille pätevyyksiä. Niissä kunnissa, joissa on vajetta sosiaalityöntekijöiden määrässä, on voitava nostaa palkkatasoa. Tekijöitä yleensä löytyy, mikäli työstä maksetaan työn vaativuutta vastaava korvaus.

– Kun työtaakka on liian suuri, työntekijät uupuvat ja vaihtuvat usein. Ala ei houkuttele ja joudutaan palkkaamaan epäpäteviä. Suosituksen mukaan yhdellä sosiaalityöntekijällä saisi olla vain 30 lasta vastuullaan, mutta todellisuudessa kyse on kaksinkertaisesta, jopa kolminkertaisesta määrästä.

KD:n ollessa hallituksessa edellisellä kaudella lainsäädäntöön tehtiin parannuksia, mm. viranomaisten välistä tiedonkulkua tehostettiin. Myös sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus toteutettiin ja lapsiperheille tuli oikeus saada kotipalvelua, perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Läheispäivähömpän sijasta liput salkoon isänpäivänä

Kirjoitettu kirjoittajana

– Isän merkitystä ei pidä kaventaa tai tehdä isyydestä tabua läheispäivähömpällä. Isejä on voitava juhlia iloisesti siitäkin huolimatta, että meillä kaikilla ei ole lapsuudessa ollut isää kasvuamme tukemassa, sanoo Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

– Isänpäivä on tärkeä perinne, jolla osoitamme, että isyyttä arvostetaan yhteiskunnassamme. Isänpäivä on saatava äitienpäivän kanssa samalle viivalle myös liputuksessa. Ehdotan, että isänpäivä nostetaan äitienpäivän tavoin viralliseksi liputuspäiväksi, Essayah sanoo.

Essayah jättää aiheesta toimenpidealoitteen ensi viikon alussa, kun eduskunta palaa syyslomaltaan. Läheispäivähömpällä Essayah viittaa julkisuudessa käytyyn keskusteluun siitä, voiko esimerkiksi päiväkodeissa enää askarrella isänpäiväkortteja, jos osa lapsista elää ilman arjessa läsnä olevaa isää. Helsinkiläispäiväkoti oli isänpäivän sijaan valmistautunut viettämään ”läheisenpäivää”.

Tällä hetkellä jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi. Lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa. Äitienpäivä on hyvin ansaitusti yksi jokavuotisista virallisista liputuspäivistä. Isänpäivä sen sijaan on yksi 13:sta ”vakiintuneesta liputuspäivästä”.

–          On tässä selvä symbolinen ero havaittavissa. Suomi on tasa-arvoinen yhteiskunta ja suomalaiset isät kantavat pääsääntöisesti suurta vastuuta lapsista, mihin heitä myös kannustetaan. Arvostus isien kasvatuspanosta kohtaan voitaisiin tuoda esille tasa-arvoisella tavalla toteuttaa liputus isän- ja äitienpäivänä, Essayah ehdottaa.

Suomessa sisäministeriö ohjeistaa liputuskäytännöistä. Viralliset liputuspäivät on määrätty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa. Virallisina liputuspäivinä valtion virastot ja laitokset on velvoitettu liputtamaan. Virallinen liputuspäivä on myös vahva ohjeistus yrityksille ja taloyhtiöille, jotka lähes poikkeuksetta liputtavat virallisina liputuspäivinä.

Inhimillinen saattohoito on perusoikeus

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah vaatii, että inhimillistä ja hyvää saattohoitoa tulee olla kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla asuinpaikasta tai sairaudesta riippumatta.
– Tällä hetkellä kuntien välillä on liian suuria eroja saattohoidon saatavuudessa ja laadussa, eikä yhdenvertaisuus näin ollen toteudu. Saattohoidon järjestämiseen ja kehittämiseen tulee kohdistaa enemmän resursseja.

– Saattohoito on tällä hetkellä kehittyneempää kuin koskaan. Sen saatavuutta on parannettu muun muassa lisäämällä hoitopaikkoja, perustamalla uusia saattohoitoyksiköitä, kehittämällä hoitoketjuja, panostamalla koulutukseen sekä lisäämällä henkilöstön osaamista ja tietoisuutta. Ohjeista ja suosituksista huolimatta osaavan saattohoidon saatavuus on Suomessa kuitenkin edelleen liian sattumanvaraista.

Resurssipulan lisäksi on myös osaamisvajetta, minkä vuoksi myös koulutukseen tulee panostaa. Kristillisdemokraatit esittää omassa vaihtoehtobudjetissa 20 miljoonan euron lisämäärärahaa saattohoidon tason parantamiseen koko maassa. Saattohoidon tulevaisuudesta keskusteltiin 1.11. Hyvää saattohoitoa, ei eutanasiaa –yleisötilaisuudessa Kuopiossa.

Toistuvaan kiihottamiseen kansanryhmää vastaan puututtava nykyistä tehokkaammin

Kirjoitettu kirjoittajana

Sari Essayah kysyy tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta toistuvaan kiihottamiseen kansanryhmää vastaan voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin ja nopeammin.

Vuonna 2013 käräjäoikeus tuomitsi ilmaisjakelulehti Magneettimedian päätoimittajana toimineen Juha Kärkkäisen 90 päiväsakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Lisäksi lehteä julkaissut tavarataloyhtiö J. Kärkkäinen Oy tuomittiin 45 000 euron yhteisösakkoon. Hovioikeus piti myöhemmin tuomion muuttumattomana eikä korkein oikeus antanut valituslupaa. Oikeuskäsittely ja tuomio eivät ole muuttaneet Magneettimedian antisemitististä linjaa. Magneettimedian oikeusprosessi kesti kokonaisuudessaan lähes kolme vuotta ja koko tämän ajan lehti jatkoi ilmestymistään pitkälle saman sisältöisenä sekä paperi että nettiversiona. Vuonna 2015 Kärkkäinen luovutti Magneettimedian uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen PLV:n aktiiveille.

– Juutalaisvastaisuuden jatkuva levittäminen, tuomiosta välittämättä, tuo esiin lainsäädännöllisen haasteen. Pitkä oikeusprosessi jokaisesta antisemiittisestä artikkelista ei voi olla tarkoituksenmukainen keino puuttua ongelmaan silloin, kun antisemitistinen toiminta on jatkuvaa. Ennaltaehkäisevä valvonta ei myöskään näytä toimivan, vaikka syytä jatkuvalle valvonnalle ja puuttumiselle on tässä tapauksessa perustellusti olemassa, Essayah toteaa kysymyksessään.

Antisemitistisiä kirjoituksia löytyy Magneettimedian nettisivuilta useita. Artikkeleissa muun muassa kyseenalaistetaan holokaustin, eli juutalaisen joukkotuhon tapahtuminen. Oikeuskäsittelyn jälkeen lehden päätoimittaja ja julkaisija vaihtuivat, mutta sisältö ja nimi pysyivät samana. Uusimpana Magneettimedian julkaisuna on koko maan laajuinen KauppaSuomi-lehti, jota julkaisee J. Kärkkäinen Oy. Lehti on tavarataloketju Kärkkäisen asiakaslehti ja sen kokonaispainos on satojatuhansia. Lehden huhtikuun numerossa oli artikkeli ”Kouluista tehtiin poliittisia aivopesukeskuksia – ketkä ovat syyllisiä”. Yksi syyllisistä oli artikkelin mukaan juutalainen Karmela Liebkind, ja muutkin juutalaiset pedagogit olivat pääosassa tässä kansainvälisessä salaliitossa, joka artikkelin mukaan tuhoaa Suomen koulujärjestelmän.

– Juutalaisvastaisuus eli antisemitismi nostaa päätään monella eri suunnalla, myös meillä Suomessa. Tyypillisimmillään antisemitismi on sanallisia tai fyysisiä hyökkäyksiä, uhkailua, häirintää, omaisuuden tuhoamista ja töhrimistä jne. Erilaiset salaliittoteoriat ja holokaustin kieltäminen ovat osa sitä, samoin nyky-Israelin ja natsi-Saksan rinnastaminen.

-Kiihottamisella kansanryhmää vastaan voi olla kohtalokkaita seurauksia. On erittäin tärkeää, että myös kasvava sukupolvi tulee syvällisesti tietoiseksi juutalaisten, romanien ja vammaisten kokemasta joukkotuhosta Euroopassa vain 70 vuotta sitten. Historian tuntemuksen vaaliminen on yksi tärkeimpiä välineitä antisemitismin vastaisessa työssä. Mikäli historian kyseenalaistaminen laajamittaisesti onnistuu, luomme valitettavasti pohjaa, jossa tämä historia voi toistua, Essayah toteaa.

Essayah: Kasarmirakennusten sisäilmaongelmiin puututtava

Kirjoitettu kirjoittajana

Rakennusten sisäilmaa koskevat laatuongelmat on tunnistettu merkittäväksi kansanterveyden ja -talouden ongelmaksi. Koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden sisäilmaongelmat ovat saaneet viime aikoina paljon huomiota mediassa. Sen sijaan pienemmälle huomiolle ovat jääneet varusmiesten terveyttä uhkaavat sisäilmaongelmat kasarmirakennuksissa
–  Suuri osa kasarmirakennuksista on vanhoja, ja näin ollen monet rakennukset vaativatkin peruskorjausta.

Useilla kasarmialueilla on selvitetty sisäilman laatua ja rakenteiden kuntoa, kun varusmiesten oireilu on viitannut mahdolliseen kosteus- ja homeongelmaan.
– Varusmiesten terveydelle aiheutuvien riskien vakavuutta ja rakennusten kunnossapidon tärkeyttä lisää se, että kasarmien sisäilman laatuongelmat kohdistuvat koko kutsunnoissa olevaan ikäluokkaan
–  On huomioitava myös, että varusmiesten arki on muutoinkin fyysisesti ja henkisesti vaativaa, jolloin huono sisäilman laatu kasvattaa entisestään varusmiehen terveysriskiä.

Essayah jätti tänään kirjallisen kysymyksen hallitukselle kasarmirakennusten sisäilmaongelmista. Hän kysyy, onko Senaatti-kiinteistöjen sisäilmaongelmia varten kehittämä ohjelma tuottanut tulosta kasarmirakennusten osalta, ja että minkälaisin toimenpitein muutoin tullaan ratkaisemaan kasarmirakennusten sisäilman laatuongelmat.

 

Viljelijöiden hätään satovahingoista vastattava

Kirjoitettu kirjoittajana

Alkusyksyn rankat sateet ovat aiheuttaneet merkittäviä satovahinkoja ympäri maata. Monet viljelijät ovat epätoivon partaalla, sillä sateen aiheuttamat tuhot eivät vaikuta vain tämän vuoden sadonkorjuuseen vaan vaikeuttaa myös syyskylvöjä. Monet viljelijät olivat jo ennen tämän syksyn ongelmia taloudellisissa vaikeuksissa, johtuen mm. tuottajahintojen laskusta, Venäjän pakotteista ja tukien viivästymisestä.

– Hallituksen tulee ryhtyä pikaisiin toimiin viljelijöiden auttamiseksi. Satovahinkojen korvaamiseksi hallituksen tulee välittömästi hakea EU:lta kriisiapua ja se tulee saada mahdollisimman nopeasti jaettua viljelijöille. Hallituksen tulee myös perua luonnonhaittakorvausten leikkaukset ja aikaistaa ensi vuoden tukimaksatuksia alkuvuoteen, vaati Sari Essayah Iisalmessa, jossa hän tutustui satovahinkoihin alueen MTK:n järjestämässä kansanedustajatapaamisessa.

– Viljelijöiden jaksamista tulee tukea parantamalla lomituspalveluita. Hallituksen tulee huolehtia myös siitä, että maatalousyrittäjät eivät akuutin kriisin takia ajaudu konkursseihin vaan, että heille annetaan mahdollisuus selvitä tilanteesta lykkäämällä valtion lainojen takaisinmaksuvaatimuksia ja myöntämällä lyhennysvapaata korkotukilainaa.

– Pidemmän aikavälin ratkaisuna viljelijöiden satovahinkovakuutusten rakennetta ja maksuja tulee vähentää sillä, että myös elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppa velvoitetaan osallistumaan esimerkiksi rahaston kautta vakuutusmaksujen maksamiseen. Kuluttajat haluavat kotimaisia elintarvikkeita ja niiden saatavuus on koko elintarvikeketjun asia, ei vain luonnonolosuhteiden kanssa painiskelevien viljelijöiden, Essayah esitti.

Leikkaukset 4H-toimintaan peruttava

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah moitti hallitusta budjetin 4H-toiminnan määrärahaleikkauksista yleisötapahtumassa Liperin Leipäpäivässä.

– Ensi vuoden talousarvioesityksessään hallitus on päättänyt leikata 4H-toiminnan määrärahoista 600 000 euroa, jotka oli kohdennettu yrittäjyyttä ja nuorten työllisyyttä edistävään toimintaan. Tarve erityisesti maaseudun yrittäjyyden ja nuorten työllisyyttä lisääviin toimiin ei ole kadonnut ja siksi leikkauspäätös tulee perua, vaati Essayah.

– 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittämiseen. Erityisenä painopistealueena toiminnassa on nuorten työmahdollisuuksien lisääminen ja yrittäjyyden edistäminen. Monen nuoren yrittäjän ura onkin alkanut 4H-toiminnan suojissa, eikä näitä mahdollisuuksia tule heikentää. Kyse on valtion budjetissa pienestä rahasta, mutta 4H-toiminnalle merkittävästä summasta. Kristillisdemokraatit ovat siksi tehneet talousarvioaloitteen määrärahaleikkauksen perumiseksi, totesi Essayah.

Essayah: Liikuntapoliittisesta selonteosta tehtävä kattava

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah penäsi Urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terholta kattavaa liikuntapoliittista selontekoa budjetin lähetekeskustelussa hallinnonalan pääluokan käsittelyssä.
– Liikunnan ja urheilun järjestökentässä on meneillään historiallisen suuri uudistus, kun kunto- ja terveysliikunta sekä kilpa- ja huippu-urheilu ovat siirtyneet uuden Suomen Olympiakomitean alaisuuteen. Nyt on paikallaan arvioida urheilun rahoitusjärjestelmä, ministeriön rooli kriteerejä asettavana ja arvioivana tahona sekä valtion liikuntaneuvoston asema ja hallinnollinen paikka. Samassa yhteydessä on varmistettava Veikkauksen tulevaisuus suomalaisen liikunta- ja urheiluelämän merkittävimpänä tukijana. Selonteossa on luotava katse tulevaisuuteen ja linjattava, miten saamme lisää liikuntaa kaikille ja turvattua kilpa- ja huippu-urheilun tulevaisuuden, kiteytti Essayah.

Ministeri Terho toisti näkemyksensä, että hän suhtautuu positiivisesti liikuntapoliittisen selonteon antamiseen eduskunnalle, missä moniin ilmassa oleviin kysymyksiin voidaan hakea linjauksia.