Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää tärkeänä, että Suomessa on tulevaisuudessakin mahdollista ansaita elantonsa päätoimisena perhetilan viljelijänä. Essayah puhui lauantaina Rautalammin Pestuumarkkinoilla.

–          Valitettavasti EU:n maatalouspolitiikka on lyhytsyklistä. Viime ohjelmakauden vaihteessa poliittiset päätökset venyivät lisäten merkittävästi viljelyn epävarmuustekijöitä ja aiheuttaen tukimaksatusten viiveitä sekä näin heikentäen näkymiä tilojen kehittämiseksi. Lisäksi vielä Suomen hallituksen herääminen Maaseutuviraston ongelmiin tapahtui liian myöhään.

–          Suomen on EU:ssa ajettava aiempaa paremmin ennakoitavaa maatalouspolitiikkaa. Tulevan ohjelmakauden sisällöstä on päätettävä hyvissä ajoin, jotta sekä tilat että virastot voivat varautua sen tuomiin muutoksiin.

–          Metsätalouden kohdalla kestävän metsänhoidon rahoituslain mukaiset ns. kemera-tuet tulee saada nykyistä selkeämmin ennakoitaviksi ja rahojen riittävyys koko vuoden tukiin turvata. Epävarmuus tukien saamisesta aiheuttaa ongelmia metsän omistajille, sillä raivaukset ja harvennukset on tehtävä ajallaan, jotta saadaan tuotettua myyntikelpoista puuta. Hankkeiden käsittelyä on joustavoitettava ja kemera-tuen myöntämisvaltuus tulee määritellä uudelleen ohjelmaperusteiseksi. Tämänhetkinen tilanne tuen hakusulun vuoksi on aiheuttanut paljon harmia ja vaikeuttanut metsurien työtilannetta parhaana työkautena, Essayah harmitteli.

–          Puun liikkeelle saamiseksi on uskallettava miettiä uusia keinoja, esim. vaikkapa määräaikaista 3 vuoden veronalennusta alle 5 hehtaarin metsätilojen myyntiin. Tämä auttaisi myös metsätilojen koon kasvattamisessa, saisi puun liikkeelle ja toisi tuloja kansantalouteen, ehdotti Essayah.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ihmettelee maan hallituksen ammatilliseen koulutukseen kohdistettujen rajujen säästöjen ajoittamista jo ensi vuodelle, vaikka reformilainsäädäntö tulee voimaan vasta vuoden 2018 alusta. Lahdessa puhunut Essayah muistutti myös säästöjen aluepoliittisista vaikutuksista.

–          Ensi vuodelle aikaistetut säästöt uhkaavat vakavasti ammatillisen opetuksen laatua. Salpaus on esimerkki oppilaitoksesta, jossa nuorten ja aikuisten koulutuksen väliset raja-aidat on kaadettu jo aiemmin. Samoin säästöt on jo pitkälti haettu järjestäjäverkosta, hallinnosta ja yhteisistä tukipalveluista. Jäljellä on enää mahdollisuus leikata opetuksen määrästä ja laadusta. Salpauksen aikomus vähentää työntekijöitä ja luopua kiinteistöistä Orimattilassa ja Nastolassa kertoo tästä paineesta.

Essayah`n mukaan säästöjä on mahdotonta tehdä hallitusti ja strategisesti kestävällä tavalla, kun reformin linjaukset eivät ole vielä kaikilta osin tiedossa.

–          Pahimmillaan tämä tarkoittaa ammatillisille oppilaitoksille kahta peräkkäistä rajua rakenneuudistusta, jotka toteutetaan vain vuoden sisällä toisistaan. Hallituksen tulee korjata suunnitelmaansa niin, että säästöt toteutetaan hallitun rakenneuudistuksen kautta, sen sallimassa aikataulussa, vaati Essayah.

Essayah on Lahden torilla KD:n Inhimillinen ote päätöksiin -tapahtumassa mukana 7.9. klo 8.30-10.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah vaatii ns. pikavippejä koskevaan lainsäädäntöön muutosta siten, että todellinen vuosikorko yli 2000 euron luotoissa saisi olla enintään 35%. Pikavippiyritykset kiertävät nykyistä säädöstä, jonka mukaan todellinen vuosikorko alle 2000 euron lainoissa saa olla enintään 50%. Ne myöntävät luoton vähintään 2000 euron tililuottona, jota saa nostaa osissa. Todellinen vuosikorko nousee moninkertaiseksi sallittuun verrattuna.

Essayah`n mielestä myös velkojen perintäsääntöjä olisi muutettava siten, että perintäkustannusten kera vaikeuksiin ajautunut ihminen ei joudu maksamaan velkaansa moninkertaisesti ja kykenee vapautumaan velkakurimuksestaan kohtuullisin ehdoin.

–     Etenkään kaikki nuoret eivät ole vielä 18 vuotta täytettyään oppineet, että velat on maksettava korkoineen ja esimerkiksi uhkapelaaminen voi olla alku maksuhäiriöille. Monet pikavippiyritykset ja Suomen pelimonopolin vastaisesti toimivat nettipeliyritykset käyttävät nuorten kokemattomuutta häikäilemättömästi hyväkseen markkinoidessaan aggressiivisesti tuotteitaan, Essayah totesi Rovaniemellä.

Kemissä tiistaina puhunut KD:n puheenjohtaja Sari Essayah muistutti hallitusta Kristillisdemokraattien mallista työttömyysetuuden aktiivikäytössä.

– Hallitus kaavailee ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä porrastamalla sitä. Tämä on jo herättänyt vastustusta palkansaajajärjestöissä. Sen sijaan 100 viimeisen ansiosidonnaisen päivän käyttäminen palkkatukeen helpottaisi työttömän työllistämistä. Työttömyyden pitkittyessä on suuri riski, että raha kuluisi joka tapauksessa etuuteen. Lisäksi ajallinen rajaus viimeiseen 100 päivään ei aiheuttaisi EK:n pelkäämää kilpailun vääristymää, totesi Essayah.

–  Mahdollisuudessa työllistää on suuria alueellisia eroja. Ansiosidonnaisen lyhentäminen porrastamalla ei toimi työllistymisen kannusteena vaikeilla työttömyysalueilla. Jos ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha seuraisi leikkauksen sijasta työtöntä, hän voisi käyttää omaa työttömyysturvaansa palkkatukeen tai vaihtoehtoisesti starttirahana oman yrityksen käynnistämiseen.

– Ongelmat eivät vietä lomaa, siksi lapsiperheille pitää olla tarjolla matalan kynnyksen tukea myös lomakaudella, sanoo Sari Essayah, kansanedustaja ja Kristillisdemokraattien puheenjohtaja puolueen tilaisuudessa Loviisassa keskiviikkona 15.6.

Essayah muistuttaa, että perheiden tukipalveluiden tarve ei suinkaan vähene lomakaudella, sillä loma voi kärjistää perheiden ongelmia, kun esimerkiksi kouluarjen tuomat rutiinit poistuvat. Myös lomalle asetetut korkeat toiveet ja niitä seuraavat pettymykset voivat purkautua rajuksikin parisuhdekriisiksi. Essayah rohkaisee kuntapäättäjiä lisäämään resursseja lapsiperheiden kotipalveluun sekä perheneuvontaan ja helpottamaan näiden saatavuutta.

– Hallituksen päätös korottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja 30 prosentilla oli virhe. Talousvaikeuksissa kamppailevat kunnat saattavat nostaa kotipalvelun asiakasmaksut lain sallimaan maksimiin, jolloin kynnys avun hankkimiseen voi nousta liian korkealle. Tämä taas kostautuu kasvavina lastensuojelun menoina. Kunnalle olisi edullisempaa tarjota kotipalvelua edullisesti tai jopa maksutta, hän toteaa.

– Yhden vuoden laitossijoituksen kustannuksilla voitaisiin THL:n laskelmien mukaan esimerkiksi järjestää intensiivistä perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi, perhe voisi käydä perheneuvolassa yli 400 kertaa tai kotipalvelua voitaisiin järjestään lähes 3000 tuntia .

Edellisen hallituksen toteuttaman sosiaalihuoltolain muutoksen myötä lapsiperheille tuli oikeus kotiapuun ilman lastensuojelun asiakkuutta. Moni kunta on silti arkaillut lisäresurssien osoittamista ennaltaehkäiseviin, matalan kynnyksen työmuotoihin. Essayah’n mukaan arkailu on turhaa.

– Säästöjä on alkanut syntyä hyvin nopeasti niillä paikkakunnilla, joissa kotipalvelua on tarjottu ja kevyisiin perhetyön muotoihin panostettu, usein jo saman budjettikauden aikana. Perheet myös arvostavat kotipalvelua ja ovat siitä kiitollisia. Kun taas lasten huostaanotto on toimenpiteenä niin raju, että tätä yhteiskunnan kallista apua harvoin koetaan myönteisenä.

Essayah ottaa esimerkiksi Mäntsälän ja Pornaisten sosiaali- ja terveysalueella kehitetyn neuvoloiden koordinoiman ennaltaehkäisevän perhetyön, jossa uutisoiden mukaan lastensuojelumenot kääntyivät alun nousun jälkeen rajuun laskuun ja putosivat vuodessa viidenneksellä. Palveluiden perusajatuksena on tarjota perheelle tukea ajoissa, ennen tilanteiden kriisiytymistä. Kuntaliiton vertailussa Mäntsälä ja Pornainen kuuluu maan tehokkaimpiin sote-palvelujen tuottajiin.