Kristillisdemokraattien kaksi lakialoitetta liikennebiokaasun edistämiseksi ovat tänään lähetekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa. Liikennebiokaasu ei elinkaaritarkastelussa tuota hiilidioksidipäästöjä, mutta tätä ei ole otettu huomioon autoverossa eikä ajoneuvoverossa, jotka määräytyvät hiilidioksidipäästöjen määrän ja ajoneuvon painon mukaan.

– Maakaasua ja kotimaista liikennebiokaasua käyttövoimanaan käyttäviä ajoneuvoja verotetaan aivan kuin ne käyttäisivät 100% fossiilista maakaasua. Kuitenkin monet kaasuautolla ajavat käyttävät käyttövoimana lähes yksinomaan kotimaista liikennebiokaasua. Maakaasun ja liikennebiokaasun osuudet kaasuautojen käyttövoimana ovat olleet vuonna 2014 noin 50% ja 50%, toteaa lakialoitteiden ensimmäinen allekirjoittaja Sari Essayah.

Hänen mukaansa on monia syitä suosia käyttövoimana liikennebiokaasua: se kilpailee ympäristöystävällisyydessä ja elinkaaren hiilidioksidipäästöissä tuulivoimasähköllä ladattujen sähköautojen kanssa, ja biokaasu on jopa tietyillä tavoilla tuotettuna sähköä käyttövoimana huomattavasti ilmastoystävällisempää. Biokaasun tuotannossa yhdistyy energian tuotanto, ympäristöystävällinen jätehuolto ja ravinteiden kierrätys. Se on kotimaista, parantaa huoltovarmuutta ja kauppatasetta ja tuo työllisyyttä maaseudulle.

– Sarjavalmisteisten kaasuautojen saatavuus on parantunut merkittävästi. Suomessa kaasuautojen määrä on jäänyt kuitenkin alhaiseksi, alle 2000 autoon, kun Ruotsissa on jo noin 50.000 kaasuautoa. Osaltaan kyse on siitä, että liikennebiokaasun tuotantoa ja tankkauspaikkoja ei vielä ole syntynyt Suomessa riittävän kattavasti.

Liikennebiokaasun tuotannon lisäämistä Suomessa hidastaa se, että ajoneuvoverossa ja autoverossa biokaasun elinkaaripäästöjen alhaisuutta ei oteta huomioon. Liikennebiokaasun osuus kaasuautojen käyttövoimana on Suomessa noin 50%. Lakialoitteiden mukaan biokaasun ympäristöystävällisyys pitää ottaa sekä autoverolaissa että ajoneuvoverolaissa huomioon siten, että verotaulukossa kaasuautojen verot kasvavat alimman sovellettavan veron määrästä vain 50% siitä määrästä, joka kohdistuu muihin ajoneuvoihin.

– Näin tehtäessä kaasuautojen hankintahinta ja vuosittainen ajoneuvovero alenisivat, ja ne tulisivat edullisimmiksi paitsi ajaa, myös hankkia. Kysynnän kasvu johtaisi liikennebiokaasun tuotannon kasvuun ja näin Suomen liikenteen päästöt alkaisivat tehokkaasti vähetä, toteaa Sari Essayah.

Perustulokokeilun eri malleja selvittänyt työryhmä suosittaa kokeiluun ns. osittaisen perustulon mallia, jossa 550 euron päälle rakentuu syyperusteiset etuudet. Eläkeläiset on tarkoitus jättää kokeilun ulkopuolelle.

– Huolta herättää kokeilun suuntaaminen kaikille yli 18-vuotiaille paitsi eläkeläisille. Perustulokokeilumallissa ollaan päätymässä tasaveroprosenttiin, jolla malli verotettaisiin sen maksajilta eli keskituloisilta ja siitä ylöspäin ansaitsevilta. Työryhmän omienkin laskelmien mukaan tämä saattaa johtaa korkeaan veroprosenttiin. Esimerkkinä käytetyllä 550 euron perustulolla tasaveroprosentti olisi jopa 43 prosenttia. Olen erittäin huolestunut nettoveroasteen mahdollisesta jyrkästä kasvusta, malli vaatii siltä osin harkintaa, muutoin hyydytämme palkansaajien ostovoiman täysin, moitti Essayah

– Kristillisdemokraattien kannustavan perustulon malli olisi tehnyt työn vastaanottamisesta aina kannattavaa. Nythän tuloloukkuja jää edelleen osittaisen perustulon mallilla. Erityisesti yksinhuoltajien tilanne ei juuri nykyisestä kohene.  Mallia ei kuitenkaan voida ottaa kokeilun pohjaksi, koska – kuten Kelan Olli Kangas totesi – meiltä puuttuu reaaliaikainen tulorekisteri. KD:n malli pohjautuu Iso-Britannian Universal Credit järjestelmään ja sen sekä negatiivisen tuloveron kokeileminen olisi edellyttänyt reaaliaikaisen tulorekisterin olemassaoloa, totesi Essayah

– KD jatkaa kuitenkin oman kannustavan perustulon mallin kehittämistä edelleen, sillä tulorekisterin toteutuminen voi tulevaisuudessa kuitenkin realisoitua, jolloin työllisyyden ja kannustavuuden kannalta parasta mallia voitaisiin toteuttaa, summaa Essayah.

KD:n perusturvamalli täällä.

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah on tyytyväinen siihen, että yhteiskuntasopimuksesta on syntynyt neuvottelutulos ja kannustaa karkauspäivän hengessä järjestöjä ja hallitusta sen hyväksymään.
– Karkauspäivän kosinnasta ei ole syytä kieltäytyä. Neuvottelutulos on laiha sopu, mutta kuitenkin sellainen jonka kanssa voi edetä ja epävarmaa tilannetta parempi. Suurimpina heikkouksina  neuvottelutuloksessa on, että yksikkötyökustannusten alennus on jäämässä hallituksen tavoitteesta, ja paikallisen sopimisen toteutuminen on käytännössä liittojen käsissä. Sosiaalivakuutusmaksujen korotus palkansaajille on myös hallituksen toimesta kompensoitava, jos ei haluta heikennyksiä ostovoimaan.
– Ymmärrän yrittäjien reaktiota, paikallisessa sopimisessa olisi pitänyt päästä parempaan konkretiaan, mutta toivon siinä etenemistä jatkossa, summaa Essayah ensireaktioita neuvottelutulokseen.

KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah perää hallitukselta toimenpiteitä uusiutuvan energian sähköntuotantotuen kohdentamisesta paremmin kotimaisen energian käyttöön.
– Venäjän ruplan devalvoituminen ja halvemmat tuotantokustannukset ovat lisänneet merkittävästi venäläisen puuhakkeen käyttöä suomalaisissa voimalaitoksissa. Polttolaitos saa kuitenkin haketta polttaessaan saman tuen, oli hake tuotu Venäjältä tai kotimaan lähimetsästä. Kotimaisen uusiutuvan energian alalla toimivien yrittäjien investoinnit kalustoon ja henkilökunnan kouluttamiseen hukkaantuvat ja työllisyysmahdollisuudet heikentyvät, Essayah totesi Oulussa.

– Energiatuen tavoite omavaraisuuden parantamisesta toteutuisi nykyistä paremmin, jos haketetulta puuainekselta vaadittaisiin PEFC –sertifioimista. Näin varmistettaisiin, että puuaines täyttää hyvän, suomalaisen metsänhoidon vaatimukset.
– Kotimaisen turpeen ja metsähakkeen käytön lisääminen energiantuotannossa on tärkeää omavaraisuuden lisäämiseksi. Samalla saadaan hyötykäyttöön myös sellaista puumateriaalia, joka ei sovellu korkeamman jalostusasteen lopputuotteiden valmistukseen. Kotimaisen puuenergian käytöllä on myös merkittävä työllistävä vaikutus, Essayah muistutti.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotukilaki koskee tuulivoimalla, biokaasulla, puupolttoaineella ja vesivoimalla tuotetusta sähköstä maksettavaa valtion tuotantotukea. Sari Essayah on jättänyt eduskunnassa aiheeseen liittyen toimenpidealoitteen ja hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen.