Kristillisdemokraatit ovat tänään julkaisseet 100 keinoa ruokaturvan kriisikestävyyden ja huoltovarmuuden parantamiseksi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah esitteli tuhdin pelastuspaketin KD:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa.

Kimmoke laajan keinovalikoiman luomiseksi on selvä: Tilanne sähkö- ja energiamarkkinoilla mutta myös Euroopan viljantuotannossa on turbulenttinen.

– Nämä ovat elintärkeitä ja ajankohtaisia, varsinkin siinä tilanteessa, että sähköä täytyy kenties jopa säännöstellä ensi talvena, Essayah sanoo.

Hän korosti tilanteen poikkeuksellisuutta: Suomeakin saattaa kohdata samanaikaisesti sekä energian hintakriisi että myöskin saatavuuskriisi.

”Marinin hallitus on ollut kiinnostuneempi Keski- Euroopan vauraiden maiden energiapolitiikan virheiden paikkaamisesta kun omien kansalaisten arjen helpottamisesta.”

KD:n kriisipaketissa on siksi toimenpiteitä, jolla tuodaan huojennusta sähkön ja energian hintaan sekä korjataan sähkön saatavuuteen liittyviä ongelmia.

– Energiaverkkojen toimintavarmuuteen tulisi kiinnittää ihan erityistä huomiota. Marinin hallitus on ollut kiinnostuneempi Keski-Euroopan vauraiden maiden energiapolitiikan virheiden paikkaamisesta kuin omien kansalaisten arjen helpottamisesta.

Kristillisdemokraattien kannattaa muun muassa sähkön arvonlisäveron alennusta. Samalla haluttaisiin toteuttaa Ruotsin mallin mukainen sähköveron alueellinen porrastus, jolla kompensoidaan siirtohintojen eroja.

– Harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen maassa tietyt sähkönsiirtoyhtiöt ovat investoineet verkkoihin ja jopa yli investoineet. Niinpä siirtohinnoissa on hyvin suuria alueellisia eroja, Essayah perustelee.

Tässä tilanteessa tulisi hyödyntää teollisuuden ja myöskin sähköntuotannon hukkalämpöä.

Aurinkopaneeleiden, maa- ja ilmalämpöpumppujen ja varaavien tulisijojen asentamistyöt tulisi KD:n mukaan ottaa korotetun kuudenkymmenen prosentin kotitalousvähennyksen piiriin.

Kun venäläisen hakkeen tuonti on loppunut, niin hallituksen päätös turpeen nopeutetusta alasajosta on osoittautunut virheeksi.

– Nyt oikeasti pohditaan, että mitä sinne kattilaan voidaan laittaa. Huoltovarmuuden vuoksi ei ole varaa tinkiä tässä asiassa ja nyt on viimeinen aika korjata tätä virhettä, Essayah sanoo.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kehottaa hallitusta vakavasti arviomaan, onko hyvinvointialueilla edellytyksiä aloittaa toimintaansa tammikuun alussa.

• Mikäli esimerkiksi sote-tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään 1.1. voi jopa potilasturvallisuus vaarantua. Nyt on viimeinen hetki tehdä päätöksiä, jos on riski, ettei kaikki tammikuussa vielä toimi. Hallituksen pitää tehdä tämä arvio, aivan samoin kuin hoitajamitoituksen kanssa, huomauttaa Sari Essayah.

Kristillisdemokraatit esitti hyvinvointialueiden startin lykkäämistä muutamalla kuukaudella jo viime syksynä vaihtoehtobudjettinsa julkaisun yhteydessä sekä merkittävää lisärahoitusta hoitajien palkkaamiseen ja hoitojonojen purkuun, jotta hoitovelkaa ei periytyisi hyvinvointialueille.

Essayah kritisoi hallitusta myös liian monesta samanaikaisesta uudistuksesta sote-sektorilla.

• Samanaikaisesti ei olisi pitänyt tuoda useita valmistelua kuormittavia uudistuksia, kuten hoitajamitoitusta, Kela-korvausten poistoa ja hoivapalveluiden uudistusta. Kaikki tämä vaikuttaa väistämättä myös henkilöstön jaksamiseen ja siten henkilöstöpulaan. Kokonaisuus on liian iso pala kerralla eikä ole ihme, että työntekijät väsyvät ja poistuvat alalta.

 

• Kuntien panos järjestelmien siirrossa hyvinvointialueille sekä kuntien toiminta uudistuksen jälkeen on oma haasteensa, johon ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, huomauttaa Essayah viitaten kuntaväelle tehtyyn kyselyyn, jonka mukaan yli puolet valtuutetuista ja kuntajohtajista on sitä mieltä, että kuntien valmiudet viedä uudistus maaliin ovat heikot. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoitusmalli on vielä pahasti puutteellinen.

 

Tiedustelut:

Sari Essayah p. 0400 252 999

 

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah toivoo, että pääministeri Sanna Marin antaisi eduskunnalle joko pääministerin ilmoituksen tai hallituksen tiedonannon muodossa selvityksen pääministerin virkatehtävien hoidosta ja päätöksentekokyvystä sekä alun perin lomaviikonlopuksi tarkoitetun vapaa-ajan sijaisjärjestelyiden peruuntumisesta.

• On hyvä, että pääministeri on oma-aloitteisesti pitänyt tiedotustilaisuuden medialle, mutta julkisuudessa olleiden tietojen perusteella on aiheellinen huoli siitä, onko pääministerin virkatehtävien hoito ja päätöksentekokyky aiheuttanut kansallista turvallisuusuhkaa tai heikentänyt pääministerin itsensä turvallisuutta.

 

• Lisäksi olisi syytä selvittää, onko nykyinen käytäntö, jossa pääministerin valtaoikeuksien siirto ja lomajärjestelyt päätetään valtioneuvoston yleisistunnossa syytä ulottaa myös lomien peruuttamiseen pelkän sähköposti-ilmoittelun sijaan.

 

Lisätietoja Sari Essayah, 0400-252 999

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah ihmettelee SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtmanin avausta päästöoikeuksien lisäämisestä markkinoille energian hinnan laskemiseksi.

• Demareiden avaus on täyttä bluffia, sillä puolue on hallituksessa hyväksynyt kesällä EU-pöydissä päästökaupan laajentamisen asumiseen ja liikenteeseen, jota mm. Kristillisdemokraatit Suuressa valiokunnassa vastustivat Suomen kantana.

 

• Samassa yhteydessä EU:n ilmastotoimien sosiaalirahasto etenee ja vieläpä suoran sosiaalituen suuntaan, minkä piti olla Marinin hallitukselle täysin mahdotonta hyväksyä. Toki neuvottelujen edetessä kävi jo selväksi, että päästökaupan laajentaminen tieliikenteeseen ja rakennusten lämmittämiseen oli hallitukselle tärkeämpää kuin varjella sosiaalipolittikan avaamista EU-päätöksentekoon.

 

• Nyt ”haavoittuvien kotitalouksien” suoraan tulotukeen jäsenmaa voi käyttää 35 % kokonaiskustannuksista. Näissä tulonsiirtotalkoissa Puola näyttäisi nappaavan mehevimmän siivun, noin 10 miljardia euroa, ja nettonakin 5 miljardia euroa, eli halutessaan maa voi tukea kotitalouksiaan 3,5 miljardilla eurolla.

Vakavinta on, että hallitus näyttää näin toimineen vastoin eduskunnan elpymisvälineen käsittelyssä ilmaisemaa tahtoa eli ”olla sitoutumatta toimiin, jotka muokkaavat Euroopan unionia epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan”.

Suomen nettomaksu tähän uuteen 59 miljardin euron rahastoon on yli 200 miljoonaa. Tämä on kylmän ilmaston, pitkien välimatkojen ja kalliin energian maan näkökulmasta käsittämätön tulosiirto eteläisimmille Euroopan maille. Sosiaalirahasto on ongelmallinen myös siksi, että osalle EU-jäsenmaista on annettu poikkeus venäläisestä energiasta irrottautumiseen. Energian hintojen kompensoiminen sosiaalirahaston kautta tarkoittaa näin välillisesti tukea Venäjän sotatoimien edelleen rahoittamiselle.

 

Lisätietoja Sari Essayah, 0400-252 999

 

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah esittää sähköveron alueellista porrastamista Ruotsin mallin mukaan.

• Naapurimaassamme sähköveron noston yhteydessä vuonna 2017 Pohjois-Ruotsin asukkaat saivat kolmanneksen verohelpotuksen sähköverosta.

Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä esitti aiemmin tänään sähkön arvonlisäveron alentamista helpottamaan sähkön hinnannousua talvena. Sari Essayah suhtautuu esitykseen positiivisesti, mutta muistuttaa, että energian hinnassa on myös aluepoliittinen puoli, mitä mm. Keskustan tulisi hallituksessa puolustaa.

• Energian hinnan nousu tuntuu aivan erityisesti haja-asutusalueilla, sillä se iskee sekä asumiseen, liikenteeseen että myös yrityksiin. Monilla haja-asutusalueilla käytännössä maksetaan sähköstä kaupunkiseutuja enemmän korkeampien siirtohintojen vuoksi, muistuttaa Sari Essayah.

Sari Essayah muistuttaa myös yhteiskunnan sähköistämisen vaaroista.

• Sähkön hintojen voimakas heilahtelu, samoin kuin viime aikojen uutisointi tulevan talven mahdollisesta sähköpulasta on meille terveellinen muistutus siitä, että energiapolitiikassa kaikkia munia ei pidä laittaa samaan koriin. Suomessa tarvitaan tulevaisuudessakin useita energianlähteitä, myös turvetta huoltovarmuudenkin takia.

Tiedustelut:

Sari Essayah

p. 0400 252 999

 

 

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah peräänkuuluttaa, että reserviläisjärjestöjen riittävät edellytykset ampumaharjoitteluun pitää turvata kaikkialla Suomessa. Tilanne on vaikeutumassa ampumaratojen ympäristönormien muuttuessa lyijyä sisältävien patruunoiden käyttörajoitusten myötä.

– Suomen puolustus nojautuu suureen ja osaavaan reserviin. Puolustusvoimien reservin koulutusta täydentää laaja vapaaehtoinen reserviläiskoulutus, joka ulottuu joka puolelle Suomea.  Koska puolustuksemme nojaa osaavaan reserviin, on tärkeää, että reservin omaehtoinen ampumaharjoittelu mahdollistetaan ylläpitämällä koko maan laajuista ampumarataverkostoa, Essayah toteaa. Hän on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa kysytään mm. sitä, aikooko hallitus ohjeistaa ympäristöministeriön kautta paikallisten ampumaratojen ympäristölupien hakuprosesseja ja yhtenäistää paikallisten ympäristöviranomaisten tulkintoja ampumaratojen ympäristöluvissa.

Kunnissa on tullut lisää myös muita erilaisia ympäristönormeja, mm. meluun liittyviä.

– Valtion ja kuntien tulisi yhdessä vapaaehtoistoimijoiden kanssa etsiä keinot ampumaratojen säilyttämiseksi ja niiden kehittämiseksi. Ympäristöministeriön tulisi laatia ohjeistus, joka yhtenäistää paikallisten ympäristöviranomaisten lakitulkintoja ampumaratojen ympäristöluvissa.

– Suomeen olisi luotava myös kattava ampumaurheilukeskusten verkosto, joka turvaa laajan omaehtoisen ja turvallisen ampumataitojen ylläpidon kaikilla ampumaharrastajilla reserviläisistä urheiluampujiin ja metsästäjiin, Essayah toteaa.

Kirjallinen kysymys luettavissa Eduskunnan sivuilta

 

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah esittää nuorten mielenterveyskuntoutujien tulosidonnaisten asiakasmaksujen kohtuullistamista ja yhdenmukaistamista.

– On monia nuoria, joilla ei ole osaamista tai voimavaroja hakea muutosta asiakasmaksuun. Heillä maksut kerääntyvät usein perintään ja ulosottoon, mikä johtaa yhä syvenevään ahdinkoon ja hidastaa kuntoutumista. Asiakasmaksut olisikin yhdenmukaistettava riippumatta siitä onko nuorella valveutunut asioidenhoitaja, omainen tai tuttava, Essayah vaatii.

Asiakasmaksut olisi yhdenmukaistettava riippumatta siitä onko nuorella valveutunut asioidenhoitaja, omainen tai tuttava

Useimmissa sairaanhoitopiireissä nuori palveluasumisen piirissä elävä mielenterveyskuntoutuja on oikeutettu hakemaan maksualennusta tai -vapautusta omasta hakemuksestaan. Paikalliset sosiaalityöntekijät, nuorten edunvalvojat tai valveutuneet asioiden hoitajat työstävät usein muutoksenhakuprosessiin tarvittavat asiat nuorten kanssa.

– Suurimman haasteen nuorten mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden asiakasmaksujen osalta muodostaa kuitenkin tilanne, jossa nuori on paperiasioidensa kanssa aivan yksin.

Nuorten mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden asiakasmaksut määräytyvät tulotasojen mukaan ja jokainen sairaanhoitopiiri määrittelee asiakasmaksunsa itsenäisesti. Nykyisen asiakasmaksulain mukaan nuorten mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen asiakasmaksut määräytyvät tuloperusteisesti samalla tavalla kuin ikäihmisten kotihoidon ja palveluasumisen piirissä.

– Palveluasumisessa olevilla työkyvyttömyys- tai sairaseläkkeellä olevilla nuorilla, joilla palvelutarve on kuukaudessa 38 tuntia tai enemmän, käteen jäävät tulot ovat hyvin pienet. Heillä on harvoin säästöjä, joilla voisivat kattaa pakollisia hankintoja.

– Mielenterveyshaasteita läpi käyvä nuori tarvitsee samalla tavalla nuorten kontakteja sekä mahdollisuuksia harrastaa, mutta käyttörahan niukkuuden vuoksi heitä uhkaa elämänpiirin kaventuminen ja laitostuminen, Essayah toteaa.

Hän on jättänyt asiasta ministerille kirjallisen kysymyksen.

Psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneet on saatava ripeästi rekisteröityä ja töihin, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitää tärkeänä, että lainsäädännön mukaisen koulutuksen suorittaneet yli 300 psykoterapeuttia rekisteröidään viipymättä ja Kela pääsee hyödyntämään heitä palveluntuottajina.

– Suomessa on vakava psykoterapeuttipula, jota on kohtuuttomasti pahentanut ammattipätevyyden rekisteröimisen viivästyminen

– Suomessa on vakava psykoterapeuttipula, jota on kohtuuttomasti pahentanut ammattipätevyyden rekisteröimisen viivästyminen 300 psykoterapiakoulutuksen suorittaneen osalta. Onneksi nyt EU tuomioistuimen päätöksen myötä varmistui, ettei ole laillista estettä pikaiselle nimikkeiden rekisteröimiselle, Essayah toteaa.

Helsingin Psykoterapiainstituutista on valmistunut yhteensä noin 600 ratkaisukeskeistä psykoterapeuttia, joista vain puolelle Valvira on vahvistanut psykoterapeutin ammattinimikkeen. Koulutuksen siirryttyä yliopistojen alaisuuteen, Valvira kieltäytyi rekisteröimästä 300 valmistunutta psykoterapeutin ammattinimikettä vedoten koulutuksen sisällön laatuun ja toteutustapoihin.

Lopulta asia päätyi EU tuomioistuimen ratkaistavaksi. Moni valmistunut ammattilainen on odottanut Valviran päätöstä jo joitakin vuosia.

Tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Essayah kysyy, mitä hallitus aikoo tehdä edistääkseen ripeää psykoterapeuttien rekisteröintiä, jotta alalla kouluttautuneet pääsevät viipymättä osaksi työmarkkinoita ja vastaamaan alan työvoimapulaan.

Kristillisdemokraattien kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman muistuttavat, että sodan ja energiantuontiin liittyvien rajoitusten ja pakotteiden vuoksi muuttunut tilanne pitäisi ottaa huomioon EU:ssa. On vaara, että energiakriisi vie pohjan ilmastotoimien uskottavuudelta

– EU:n pitäisi laittaa jäitä hattuun Fit for 55 -ilmastokokonaisuuden kanssa, kunnes sodan vaikutukset selviävät. Suomessa Olkiluoto 3:n käynnistyminen vielä viivästyy ja Keski-Euroopalle tärkeän maakaasun hinta voi syksyllä pompata entisestään. On iso riski, että Eurooppa ajautuu pahaan energiakriisiin ensi talvena, joka voi aiheuttaa monenlaista epävakautta ja syödä ilmastopolitiikalta ja EU:n yhtenäisyydeltä pohjaa, Östman muistuttaa.

KD:n edustajat patistavat Marinin hallitusta tiukempiin linjauksiin neuvotteluissa EU:n ilmastolakiin ja niin sanottuun Fit for 55 -pakettiin liittyvän sääntelyn osalta. Energiahuollon muuttunut tilanne on otettava paremmin huomioon. He ovat tuoneet KD:n näkemyksiä esiin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa sekä suuressa valiokunnassa.

– Fit for 55 -paketin esitykset, kuten maankäyttösektoria koskeva LULUCF-asetusehdotus on laadittu aikana ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sodan suoria ja epäsuoria vaikutuksia koko EU:n ja jäsenvaltioiden energia- ja ilmastopolitiikkaan sekä EU:n yhtenäisyyteen muuttuneessa tilanteessa ei ole esitysten jatkokäsittelyssä juuri huomioitu, maa- ja metsätalousvaliokunnassa työskentelevä Peter Östman toteaa.  

Ensi talvi on Euroopan energiahuollon kannalta kriittinen. Essayah esittää, että hankkeiden edistämisessä tulee tarvittaessa ottaa aikalisä, kunnes selviää, minkälaisia ratkaisuja EU-jäsenmaat tekevät ja pysyvätkö maat tiukentuvien tavoitteiden perässä.
– Tarvittaessa tulee tinkiä hiilinielutavoitteesta, siltä osin kuin se on esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä.

– Suomen on jatkoneuvotteluissa puolustettava uusiutuvaan biomassaan perustuvan energian roolia koko EU:n energiatuotannossa, koska sen osuus on yhä tärkeämpi lähivuosien aikana erityisesti lämmöntuotannon ja yleisesti huoltovarmuuden näkökulmasta, kun esimerkiksi maakaasun saatavuus heikkenee ja hinta nousee, suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah toteaa.

– Samaan aikaan kun Euroopan parlamentissa keskustellaan siitä, minkälainen hake on kestävää, öljylaivat Venäjältä kulkevat entiseen malliin, Essayah muistuttaa.

Ukrainan sodan on arvioitu jouduttavan siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Kuitenkin Venäjän saamat tulot fossiilisten polttoaineiden myynnistä nousivat ennätyksellisen korkeiksi sodan ensimmäisen 100 päivän aikana. EU-maiden osuus Venäjän fossiilienergian viennin arvosta oli kevään aikana 61 %.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999, Peter Östman p. 050 512 1845

Kristillisdemokraattien mielestä Marinin hallituksen julkisen talouden suunnitelma ei tarjoa Suomelle vastuullista tietä ja kestävää kasvua.

– Hallitukselta puuttuu suunnitelma energian hinnan nousun aiheuttamalle kotitalouksien ostovoiman nopealle alentumiselle ja inflaatiopaineelle. Liikkumisen ja asumisen hinnannousujen kompensoimista KD esitti jo viime syksyn vaihtoehtobudjetissa, muistuttaa puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitämässään KD:n ryhmäpuheessa julkisen talouden suunnitelmasta.

Pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvien tuloista yli puolet menee asumiseen ja ruokaan.

Myös julkisen talouden kestävyys on kasvava huolenaihe. Valtio velkaantuu tänäkin vuonna reilusti yli kahdeksan miljardia.

– Hallituksen omien julkisen talouden kestävyystavoitteiden ja toimien välillä on ristiriita. Sote-uudistukselta puuttuvat niin rahat kuin hoitohenkilökunta, ja oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset kaatuvat kuntien niskaan. Hallituksen olisi ollut syytä aloittaa sopeutustoimien etsiminen hallituskauden alussa varsin kevyin perustein tehdyistä pysyvistä menonlisäyksistä.

Essayah´n mukaan myös työllisyystoimet ovat jääneet vaisuiksi velkaantumisasteen yhä kiihtyessä. Ilman välittömiä rakenteellisia toimia hyvinvointipalveluilta katoaa rahoituspohja.

– KD:n ajama aktiivinen hyvinvointi-, elinvoima- ja perhepolitiikka rohkaisee perheellistymään, tukee tarvittaessa ja mahdollistaa menestymään; sitä Suomi tarvitsee nyt.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999