Ajankohtaista

RSS

Essayah: KD-jäsenistön vahva kanta puoltaa tukea Nato-jäsenyydelle

Kirjoitettu kirjoittajana

Venäjän hyökkäyssodan myötä vahva enemmistö Kristillisdemokraattien jäsenistä on kääntynyt Nato-jäsenyyden kannalle.

– Jäsenistölle tehdyn kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia vastanneista KD:n jäsenistä suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomen pitäisi liittyä Naton jäseneksi. Puolet vastaajista kertoo oman kantansa muuttuneen Venäjän hyökkäyssodan myötä, niin myös omani, summasi Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah puolueen jäsenkyselyn tuloksia.

Kauniaisissa KD:n puoluehallituksen kokouksessa puhunut Essayah totesi, että jäsenistön ja puoluehallituksen tuki antaa muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa selkänojan KD-kansanedustajille puoltaa Suomen Nato-jäsenyyden hakemista Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston esityksen pohjalta.

– Haluamme jatkossakin varmistaa vapauden, itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden, jotta suomalainen elämänmuoto ja yhteiskunta sellaisena kuin me sen haluamme voidaan turvata. Edellisellä sukupolvella se tiivistyi sanoihin koti, uskonto ja isänmaa, eivätkä ne meille kristillisdemokraateille ole vanhentuneita asioita, vaan edelleen puolustamisen arvoisia.

Essayah totesi, että Naton läheisestä kumppanimaasta jäseneksi siirtyminen ei vaadi Suomen kaltaiselta maalta suuria muutoksia siihen, miten Suomen turvallisuudesta jo nyt itse huolehdimme.

– Sen sijaan se toisi suuren muutoksen siihen, miten muut osallistuisivat turvallisuudestamme huolehtimiseen. Kollektiivisen suojan ennaltaehkäisevä vaikutus on tärkein eli paljon puhutun viidennen artiklan voima on suurimmillaan silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi.

– Kansallisen turvallisuutemme perusta on kuitenkin kaikkina aikoina uskottava oma puolustus. Edes Nato-ratkaisu ei poistaisi oman vahvan kansallisen puolustuksen tarvetta – alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on jatkossakin Suomen vastuulla. Yleinen asevelvollisuus ja Euroopan korkein maanpuolustustahto antavat siihen hyvän pohjan.

– Samoin jatkossakin tarvitsemme kahdenvälistä ja monenkeskistä yhteistyötä, niistä tärkeimpänä Ruotsi, jonka Nato-harkinnan soisi tapahtuvan yhtä aikaa ja päätyvän samaan lopputulemaan, toivoi Essayah.

– Sotilaallisesti liittoutuneenakin Suomi jatkossa pyrkisi edistämään alueellista vakautta ja diplomatiaa sekä pyrkisi ylläpitämään niin toimivia suhteita Venäjään kuin se näissä olosuhteissa on mahdollista. Venäjä kun ei naapuristamme mihinkään häviä, Essayah muistutti.

 

Essayah: Suomi ei ole kenenkään etupiirissä – ajankohtaisselonteko luo raamit Nato-jäsenyyden arvioimiselle 

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah kiittää hallitusta muuttunutta turvallisuustilannetta koskevan ajankohtaisselonteon ripeästä valmistelusta. Essayah pitää selontekoprosessia tärkeänä Nato-jäsenyyden arvioimisen kannalta.

  • Selonteko luo Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden arvioimiselle raamit, mahdollistaen etujen ja riskien harkitun punninnan yhteisesti eduskunnassa. Tämän prosessin merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Kristillisdemokraateilla on jo pitkään ollut linjaus, että Nato-jäsenyys on mahdollinen, mikäli se turvallisuuspoliittisesti katsotaan perustelluksi ja sillä on kansan tuki. Uskon, että meidän kaikkien yhteinen tavoitteemme tässä prosessissa on ennen kaikkea suomalaisten turvallisuuden maksimoiminen ja rauhan säilyttäminen. Paljon puhutun viidennen artiklan voima on suurimmillaan silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi, Essayah totesi selonteon lähetekeskustelussa pitämässään Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorossa.

Essayah korostaa, että riippumatta liittoutumisratkaisuista, kansallisen turvallisuuden perusta on uskottava oma puolustus. Viime aikojen päätökset lisäresursseista turvallisuuteen ja puolustukseen ovat oikeita. Samalla on tiivistettävä yhteistyötä ja kumppanuuksia eri suuntiin.

  • Selonteko korostaa yhteistyön merkitystä Ruotsin kanssa. Onkin oikein, että naapurit pitävät toisensa ajan tasalla ja seinän läpi kuuluu, mitä toisella puolella ollaan tekemässä. On hyvä, että prosessit Nato-päätösten suhteen ovat liikkeessä yhtä aikaa. Itämeren turvallisuuden näkökulmasta myös yhteinen päätös olisi etu.

Venäjä on toimillaan murentanut luottamuksen kertakaikkisesti. Samalla on murtunut turvallisuusstruktuuri, jonka varaan eurooppalaista turvallisuutta on rakennettu. Essayah’n mukaan vanhanaikainen etupiiriajattelu ei ole vaihtoehto.

  • Tulevina viikkoina on erityisen kirkkaana kaikille oltava se, että Suomi säilyttää päätöksissään oman liikkumatilansa ja tekee omat ratkaisunsa. Me emme ole kenenkään etupiirissä. Suomi määrittelee asemansa ja suvereniteettinsa itse, Essayah linjaa.
  • Paluuta entiseen ei ole. On vakavasti kysyttävä, miten turvallisuutta vaalitaan, kun lähinaapurustossa on tahoja, jotka eivät kunnioita sopimuksia. Mitkä ovat ne sääntöpohjaiset järjestelmät, joissa turvallisuutta jatkossa vaalitaan tai edes humanitäärinen suojelu varmistetaan?

Sotilaallisten ratkaisujen lisäksi Essayah alleviivaa huoltovarmuuden merkitystä. Suomi on sen suhteen paremmassa asemassa kuin monet muut maat, mutta poikkeustilanteet heijastuvat vientimarkkinoiden kautta myös Suomeen.

  • Oma ruoan- ja energiantuotanto ovat keskeisiä turvallisuustekijöitä itsenäiselle valtiolle. Ne on nostettava politiikan strategiseksi prioriteetiksi niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

 

Lisätiedot: Sari Essayah, puh. 040 025 2999

 

 

***
Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoro turvallisuusympäristön muutosta koskevan selonteon lähetekeskustelussa

Kansanedustaja Sari Essayah

Arvoisa puhemies,

Turvallisuuspoliittista ympäristöämme on horjutettu tavalla, joka vaatii siihen vastaamista. Venäjä on toimillaan Ukrainassa osoittanut syvää piittaamattomuutta niin ihmisoikeuksista kuin kansainvälisestä oikeudesta ja sopimuksista. Samalla se on murentanut suhteemme pohjana olleen luottamuksen.

Kun kansakunnan turvallisuusrakenteiden ääriviivoja piirretään uusiksi, on parlamentaarinen prosessi ja puolueiden sekä kansalaiskeskustelun rooli äärimmäisen tärkeää. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta ripeästä ja samalla perusteellisesta selonteon valmistelusta, ja sen tuomisesta eduskunnan käsittelyyn.

Viime viikkojen suurin muutos ei ole se, että Nato-galluppien voimasuhteet ovat kääntyneet ylösalaisin. Suurin muutos on se, että maailman pahuus kaikessa julmuudessaan on päässyt valloilleen Euroopassa. Olemme rakentaneet avointa, keskinäisriippuvaista maailmaa, ja halunneet uskoa, että se riittää rauhan takeeksi. Viime viikot ovat todistaneet, että niin ei ole. Rauha vaatii syvemmät juuret.

Arvoisa puhemies,

On tunnistettava toimet, jotka parantavat turvallisuuttamme nyt, ja toimet, jotka lisäävät vakautta pitkällä aikavälillä. Molempia tarvitaan. Kansallisen turvallisuutemme perusta on kaikkina aikoina uskottava oma puolustus. Mahdollinen Nato-ratkaisu ei poistaisi oman vahvan kansallisen puolustuksen tarvetta – alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on jatkossakin Suomen omalla vastuulla. KD eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa puolustuskyvyn vahvistamiseen osoitetuille lisäresursseille. On hyvä, että niin puolustusvoimien kuin rajavartiolaitoksen toimintakykyä vahvistetaan viipymättä.

Toiseksi huoltovarmuuteen liittyvät seikat, joita selonteossakin hyvin eritellään, ovat juuri niitä nyt-hetken asioita, joista on huolehdittava. Suomi on huoltovarmuuden suhteen paremmassa asemassa kuin monet muut maat, mutta poikkeustilanteet heijastuvat vientimarkkinoiden kautta myös meihin. Oma ruoan- ja energiantuotanto ovat keskeisiä turvallisuustekijöitä itsenäiselle valtiolle. Ne on nostettava politiikan strategiseksi prioriteetiksi niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Selonteossa analysoidaan ansiokkaasti kahden- ja monenkeskistä yhteistyötä. Kaikki kuvatut yhteistyön suunnat ovat tärkeitä, eivät toisiaan poissulkevia. Suomen kannalta on hyvä, että EU on viime viikkojen aikana osoittanut toimintakykyä ja yhtenäisyyttä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Tuki Ukrainalle on ollut vahvaa.

Selonteko korostaa yhteistyön merkitystä Ruotsin kanssa. Onkin oikein, että naapurit pitävät toisensa ajan tasalla ja seinän läpi kuuluu, mitä toisella puolella ollaan tekemässä. On hyvä, että prosessit Nato-päätösten suhteen ovat liikkeessä yhtä aikaa. Itämeren turvallisuuden näkökulmasta myös yhteinen päätös olisi etu.

Selonteko luo Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden arvioimiselle raamit, mahdollistaen etujen ja riskien harkitun punninnan yhteisesti eduskunnassa. Tämän prosessin merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Kristillisdemokraateilla on jo pitkään ollut linjaus, että Nato-jäsenyys on mahdollinen, mikäli se turvallisuuspoliittisesti katsotaan perustelluksi ja sillä on kansan tuki. Uskon, että meidän kaikkien yhteinen tavoitteemme tässä prosessissa on ennen kaikkea suomalaisten turvallisuuden maksimoiminen ja rauhan säilyttäminen. Paljon puhutun viidennen artiklankin voima on suurimmillaan silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi. ­

Arvoisa puhemies,

Paluuta entiseen ei ole. Turvallisuusstruktuuri, jonka varaan olemme eurooppalaista turvallisuutta rakentaneet, on muuttunut pysyvästi. On vakavasti kysyttävä, miten turvallisuutta vaalitaan, kun lähinaapurustossa on tahoja, jotka eivät kunnioita sopimuksia. Mitkä ovat ne sääntöpohjaiset järjestelmät, joissa turvallisuutta jatkossa vaalitaan tai edes humanitäärinen suojelu varmistetaan?

Tulevina viikkoina on erityisen kirkkaana kaikille oltava se, että Suomi säilyttää päätöksissään oman liikkumatilansa ja tekee omat ratkaisunsa. Me emme ole kenenkään etupiirissä. Suomi määrittelee asemansa ja suvereniteettinsa itse. Uskon, että olemme siitä kaikki tässä salissa yhtä mieltä, ja teemme päätökset kuunnellen, harkiten ja ennen kaikkea kansallista yhtenäisyyttämme vaalien.

Yhtenäisyydellä rakennetaan turvallisuutta

Kirjoitettu kirjoittajana

Eduskunta saa hallitukselta käsiteltäväkseen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon niin sanotun jatko-osan Suomen asemasta rajusti muuttuneessa toimintaympäristössä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan pistää pohtimaan niin huoltovarmuutta, energiapolitiikkaa, hybridi- ja kyberuhkiakin, mutta eduskuntakäsittelyn kova ydin on suhtautumisessa Nato-jäsenyyteen. Vaikka selonteon täydennys ei ottaisi suoraan kantaa sotilaalliseen liittoutumiseen, se tarjoaa mahdollisuuden perata eri skenaarioiden riskit huolella.

Eduskuntaprosessi on herättänyt myös kritiikkiä, ja joidenkin mielestä ulkopolitiikkaa johtavat tasavallan presidentti ja hallitus voisivat hakea pikaisesti Nato-jäsenyyttä sen kummemmin kansanedustuslaitosta häiritsemättä. Mielipidemittaukset antavat kuulemma riittävän tuen asiassa etenemisessä, ja äänestää ehtii valmiista sopimuksestakin.

Eduskuntakäsittelyllä ja puolueiden kannanmuodostuksella on kuitenkin suuri itseisarvo, sillä suhtautuipa liittoutumiseen kumminpäin tahansa, historiallinen päätös tullaan tulevina vuosina läpivalaisten arvioimaan. Semminkin kun mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ei näyttäisi tulevan kansanäänestystä, korostuu parlamentaarisen käsittelyn ja puolueiden sekä niiden kautta käytävän kansalaiskeskustelun rooli. Kuten presidentti viisaasti totesi myös niiden, jotka jäävät näkemyksineen vähemmistöön, on voitava kokea, että heitä on oikeasti kuultu.

On tärkeää, että myös meillä KD:ssä turvallisuuspolitiikasta on voitu puhua webinaareissa, piirikokouksissa ja puolue-elimissä, sekä selvittää jäsenkyselyllä kentän nykynäkemyksiä. Näin olemme voineet mahdollisimman yhtenäisenä muodostaa kantaamme.

Kaikki me haluamme päätöksiä, joilla suomalaisten turvallisuus maksimoidaan. Ne on kuitenkin muodostettava tavalla, jotka eivät revi yhteiskuntaa ja horjuta päätösten hyväksyttävyyttä. Usein matka päätökseen on yhtä tärkeä kuin päätöskin. Railoihin olisi aivan liian helppo iskeä ulkoapäin.

Alkuperäisen kolumnin pääset lukemaan KD -lehdestä.

Essayah: Sote-uudistuksen rahoitus levällään ja kiire vesittämässä tavoitteet

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedusta Sari Essayah on huolissaan sote-uudistuksen rahoituksesta ja lähettää terveiset hallituksen kehysriiheen. Sote-uudistuksen pitäisi lisätä palvelujen laatua ja saatavuutta, mutta tavoite on Essayah’n mukaan uhattuna ilman riittävää rahoitusta. Kiire ja kasvavat kustannukset sopivat huonosti yhteen tavoitteen kanssa.

– Palkkaharmonisaatio, tietojärjestelmäkustannukset, lisääntyvät hallintokulut sekä monet muut tarvittavat investoinnit nostavat sote-menojen kustannuksia vuosiksi eteenpäin. Sote-uudistuksen rahoitusmalli on jättänyt useat keskeiset kustannustekijät huomioimatta; nyt on viimeinen aika löytää rahoitus.

– On hallituksen vastuulla osoittaa hyvinvointialueille riittävä rahoitus hoitajien palkkaamiseen ja koronan aiheuttamien hoitojonojen purkamiseen, kuten Kristillisdemokraatit viime vuoden lopulla vaihtoehtobudjetissaan esitti. Hoitojonojen purkamista voi entisestään hidastaa hallituksen päätös leikata KELA-korvauksia tässä tilanteessa. Hoitovelka ja työtaakan alle väsyneet hoitajat tulevat meille pitkän päälle kalliiksi, muistuttaa Sari Essayah.

– Kun uudistus toteutetaan kiireellä, on korkea riski, että lisäkuluja tulee myös esimerkiksi virhehankintojen kautta. Kunnollisia kustannuslaskelmia ei ehditä tehdä eikä vertailla eri toteutusvaihtoehtoja. Paljon on laskettu sen varaan, että hyvinvointialueen strategiassa linjataan tärkeimmistä asioista, mutta todellisuudessa isot päätökset tehdään ennen kuin strategiat ovat valmiita. Nyt esimerkiksi tukitoimintoja siirretään kiireen vilkkaa in-house-yhtiöihin, samalla jätetään yksityinen ja kolmas sektori ulos. Tämä toimintatapa ei ole tuomassa säästöjä, sen sijaan se syö alueiden elinvoimaa, Essayah varoittaa.

– Aluevaltuustojen päätösmahdollisuudet ovat rajallisia myös sen vuoksi, että sairaanhoitopiirit ovat tehneet viime vuosina isoja investointeja, jotka nyt siirtyvät hyvinvointialueille. Menee vielä pitkään, ennen kuin hyvinvointialueilla voidaan aidosti tehdä strategisia valintoja.

 

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Sari Essayah’lta tiukat terveiset hallitukselle:  ”Jokaisella pitää olla varaa ostaa ruokaa, asua ja liikkua”

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraatit ovat huolissaan välttämättömyyshyödykkeiden hintojen noususta, joka osuu eniten pienituloisimpiin kotitalouksiin. Pellervon taloustutkimuksen arvion mukaan ruoan hinta nousee tänä vuonna jopa 11 prosenttia.

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah lähettää tiukat terveiset hallitukselle, joka kokoontuu ensi viikolla neuvottelemaan viimeisestä kehysbudjetistaan.

– Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa ennen kaikkea haja-asutusalueiden työssäkäyvän väestön elinkustannuksiin. Tässä paras ja oikeudenmukaisin ratkaisu olisi polttoaineveron alennus, jota olemme useaan kertaan hallitukselta vaatineet.

– Ruoan kallistuminen taas vaikuttaa etenkin monilapsisten perheiden asemaan. Kohta edessä on koulujen kesälomat, ja monessa perheessä ruokakustannukset kasvavat. Lomamatkasta voi tinkiä, mutta kauppareissusta tinkiminen on vaikeampi juttu. Siksi olemme esittäneet lapsilisään tasokorotusta jo viime syksyn vaihtoehtobudjetissa, Essayah muistuttaa.

Essayah linjaa, ettei pienituloisten asemaa saa heikentää entisestään. Samaan aikaan on jatkettava toimia työllistymisen helpottamiseksi.

– Oikealta on esitetty sosiaaliturvan leikkaamista, joka osuisi juuri pienituloisimpien arjen pyörittämiseen. Ruoka, liikkuminen ja asuminen ovat arjen perusasioita, joihin kaikilla pitää olla varaa.

– KD olisi sen sijaan valmis uudistamaan sosiaaliturvaa muun muassa asumistukijärjestelmää muuttamalla sekä porrastamaan ansiosidonnaista, joka voi luoda porkkanaa nopeampaan työllistymiseen. Harkita voisi myös pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten palkkatuettua velvoitetyöllistämistä suuremmille yrityksille ja siihen kytketyn palkkatuen korottamista esimerkiksi Espanjan ja Saksan malliin, Essayah esittää.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

 

Hallitus unohti toukotyöt – missä viipyvät maatalouden tukitoimet?

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraatit kritisoi hallitusta hitaudesta maatalouden tukipaketin valmistelussa.

– Olemme toukotöiden kynnyksellä, ja hallituspuolueet vasta tekevät omia esityksiään siitä, millä tavoin kriisiytynyttä maataloutta tuetaan. Viikkokausia on luvattu toimia, mutta konkreettiset esitykset puuttuvat edelleen. Hallitus aikoo antaa kevään toisen lisätalousarvion vasta toukokuun lopulla. Rahat eivät ehdi tiloille ennen kesää. Siinä ajassa ehtii monta tilaa laittaa lapun luukulle ja monta peltoa jäädä viljelemättä, varoittaa Sari Essayah.

Essayah ihmettelee hallituksen vitkastelua. Kun koronakriisi vuonna 2020 iski yrityksiin, toimi hallitus ripeästi ja loi uusia tukimuotoja.

– Mistä johtuu hitaus kun kyse on maataloudesta? Hallituksen pitäisi nyt laittaa omat lehmänkauppansa sivuun ja varmistaa, että viljelijällä on, millä lehmänsä ruokkia. Odotamme kehysriihestä konkreettisia ratkaisuja huoltovarmuuden ja elintarvikeomavaraisuuden vahvistamiseksi pidemmällä tähtäimellä.

Sari Essayah p. 0400 252 999

Lisää KD:n lukuisista ehdotuksista maatalouden tilanteen helpottamiseksi:
https://www.kd.fi/2022/03/16/kdlta-esitys-maatalouden-kriisipaketista-hallituksen-tehtava-pikaisesti-ratkaisuja-maatalouden-pelastamiseksi/

Essayah hoputtaa hallitusta maatalouden kriisipaketin toteutuksessa – ”Vitkastelu on nyt vastuuttomuutta”

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah hoputtaa hallitusta nopeasti toteuttamaan maatalouden kriisipaketin ja pitää kaikkea vitkastelua vastuuttomana.

– Jokainen päivä lisää odotusta on liikaa. Hallituksen pitää saada aikaan päätökset maatalouden akuutista auttamisesta nyt, eikä vasta toukokuulle lupaillussa lisäbudjetissa. Rehunteon aikaan toteutuvat päätökset ovat monen tilan osalta liian myöhään. Pelkät lupaukset eivät riitä akuutissa kotimaisen maatalouden kustannus- ja rahoituskriisissä sekä ruokakriisin uhatessa laajoja alueita maailmalla, Essayah korostaa.

– Odotan suomalaisilta ministereiltä samanlaista asennetta kuin on ukrainalaisilla virkaveljillä, jotka vakuuttavat, että sodankin keskellä kylvetään kaikki se peltoala, mikä suinkin vain on viljeltävissä samaan aikaan kun hyökkääjät pommittavat heidän vilja- ja ruokavarastojaan varastojaan.

– Ukrainan ja Venäjän osuus viljantuottajana on niin suuri, että nälänhätä ja ruokakriisi uhkaavat maailmaa. Lähi-idässä jo säännöstellään viljaa eikä Etelä-Euroopassa voi ostaa tiettyjä elintarvikkeita enää rajattomasti. Suomella saattaa olla paljon aiempaa suurempi rooli puhtaan luonnon ja maaperän maana, jopa koko globaalin ruokaturvan osalta, Essayah arvioi.

Suomessa on jo useita vuosia ollut piittaamattomuutta alkutuotannon tilanteen kriisiytymisestä.

– Kuinka etäälle maatalouden todellisuudesta on suomalaisten päättäjien enemmistö on ajautunut? Meillä on noin 2000 tilaa akuutissa maksuvalmiuskriisissä, päivittäin pari-kolme tilaa pistää ovet säppii. Jopa kolmannes peltopinta-alasta saattaa jäädä tänä keväänä kylvämättä, Essayah muistuttaa.

Ukrainan sodan vuoksi energian hinnan äkillinen raju nousu tuntuu suorana vaikutuksena tiloilla, ja välillisesti lannoitteiden aiempaa heikomman saatavuuden ja hintojen korotuksen myötä. Pankkien luototus on lisäksi tiukentunut.

– Meillä on elintarvikeketjussa vääristymä. Kaupoilla, pankeilla ja elintarviketeollisuudella menee hyvin, mutta viljelijällä ei ole varaa tuottaa ruokaa. Tähän tarvitaan ehdottomasti muutos.

Essayah pitää KD:n omassa maatalouden kriisipaketissaan esittämää kustannusindeksiä yhtenä ratkaisuna.

– Kustannusindeksiin sidottaisiin kaikki elintarviketuottajien tekemät sopimukset. Silloin tuotantokustannukset siirtyisivät tuottajahintoihin koko tämän elintarvikeketjun läpi. On hyvä, että myös hallituksen suunnalla tähän esitykseen on suhtauduttu myönteisesti. Nyt vaan on kiireesti saatava asiassa edistystä.

Essayah’n mielestä myöskään EU-pöydissä ei ole tarpeeksi napakasti pidetty suomalaisen viljelijän puolta.

– EU-tukijärjestelmästä on tullut erittäin monimutkainen. On tullut tukimuotoja, joissa esimerkiksi ympäristöasiat tai maaseudun ylläpito nousevat tärkeämmiksi kuin tuotannon tukeminen. Maanviljelijöiden keskuudessa puhutaan hömppäheinän viljelystä. Tämä on nyt tällaisessa kriisitilanteessa kostautumassa.

 

Lue lisää KD:n lukuisista ehdotuksista maatalouden tilanteen helpottamiseksi:

https://www.kd.fi/2022/03/16/kdlta-esitys-maatalouden-kriisipaketista-hallituksen-tehtava-pikaisesti-ratkaisuja-maatalouden-pelastamiseksi/

 

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Turvallisuus keskiöön

Kirjoitettu kirjoittajana

Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt meitä kaikkia. Sota ei ole jossain kaukana, vaan jälleen täällä meidän Euroopassamme. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on nyt kansallisen keskustelun keskiössä; ja niin pitää ollakin. Moni asia on Suomen turvallisuuden kannalta muuttunut. Yksi asia ei ole kuitenkaan vanhentunut: oman uskottavan puolustuskyvyn ylläpito. Hävittäjähankintojen aikaiset soraäänet ovat nopeasti hiljenneet.

Suomi on myös entisestään syventänyt kansainvälistä yhteistyötä Naton, EU:n ja kahden- sekä monenvälisen toiminnan puitteissa. Riittääkö se muuttuneessa turvallisuusympäristössä? Tästä pitää nyt puhua, avoimesti ja faktapohjalta; ei riidellen, vaan kansallista yhtenäisyyttä rakentaen.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko saa seuraavien viikkojen aikana jatko-osan, joka antaa hyvän pohjan sekä eduskunnassa että puolueissa käytävälle keskustelulle. Kaikkien on syytä varmistaa, että linjaukset ovat Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta ajantasaisia. Tätä on arvioitava meilläkin KD:ssä; webinaarit, puoluehallitus ja -valtuusto, tarvittaessa ylimääräinen puoluekokous, saavat puolueväen näkemykset selville.

Strateginen omavaraisuus on EU:ssa laiminlyöty. Pyristely irti venäläisestä energiasta, lannoitteista ja mineraaleista on alkanut vasta pakon edessä, jotta emme rahoittaisi välillisesti sotaa. Vaikka Suomen omavaraisuus on eurooppalaisittain korkeahko, maataloutemme on hyvin riippuvainen ulkopuolisista tuotantopanoksista, jotka kallistuvat nyt hurjaa vauhtia.

Hallituksen piittaamattomuus maatalouden pitkäaikaisesta kriisiytymisestä ja turpeen huoltovarmuudesta ovat olleet vakavia virheitä. Ensi kesänä on saatava kaikki mahdolliset pellot viljelyyn ja sato maksimoitua, jotta sodan kerrannaisvaikutuksina syntyvää globaalia ruokakriisiä ja nälänhätää voidaan torjua.

Sotilaallisen turvan ja huoltovarmuuden varmistamisen ohella henkinen kestävyys ja toisistamme välittäminen ovat nyt tärkeitä. Ukraina-keräyksiin osallistumalla, pakolaisia auttamalla ja rukouksin muistamalla voimme jokainen olla mukana tukemassa Ukrainan kansaa.

 

Kirjoitus on julkaistu KD-lehdessä kolumnina 18.3.2022.

Hallituksen tehtävä pikaisesti ratkaisuja maatalouden pelastamiseksi

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraateilta esitys maatalouden kriisipaketista:

”Hallituksen tehtävä pikaisesti ratkaisuja maatalouden pelastamiseksi”

Kristillisdemokraatit esittävät tänään julkistamassaan laajassa kriisipaketissa kymmeniä toimia maatalouden elinvoiman, ruokaturvan ja energiahuoltovarmuuden tukemiseksi. Puolue vetoaa Marinin hallitukseen, jotta se tekisi välittömästi toimenpiteitä maatalouden akuutin kustannuskriisin helpottamiseksi sekä maatalouden ja energiahuollon omavaraisuuden pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.

– Tämän hetken tilanne on erittäin vakava. Energian hinta on moninkertaistunut. Lannoitteita saa huonosti ja hinnat huitelevat pilviä. Eläinten rehu on vähissä. Pankit eivät jousta tilojen rahoituksessa. Pellot uhkaavat jäädä viljelemättä. Joka päivä kahdesta kolmeen tilaa pistää ovet säppiin. Tämä kaikki tilanteessa, jossa sota Euroopassa on käynnistänyt globaalin ruokakriisin. Pohjois-Afrikassa säännöstellään leipää, Keski-Euroopassa kaupat rajoittavat ostomääriä. Ruuan hinta nousee kaikkialla, kuvaa puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

– Kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuus on Suomelle elämän ja kuoleman kysymys, siksi sen pelastamiseksi on löydettävä keinot. Maatalousyrittäjät ansaitsevat paitsi kunnianpalautuksen, myös oikeudenmukaisen hinnan tekemästään työstä, painottaa puolueen 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman, joka on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen.

– EU-vaikuttaminen on maatalouspolitiikan toimivuuden ytimessä. Päätöksiä odotetaan hallituksen lisäksi siis komissiolta. Tukijärjestelmä on monimutkainen, eikä aikaa uusien maksatusjärjestelmien rakentamiseen ole. Siksi on hyödynnettävä olemassa olevia järjestelmiä. Nyt olisi tärkeää, että komissio antaa jäsenmaille valtuuksia tukea maataloustuotantoa nopeasti ja mahdollisimman kevyellä menettelyllä, Essayah korostaa.

– Kaupan valta-asema elintarvikemarkkinoilla on räikeä epäkohta, johon on pakko pystyä puuttumaan. Olemme menneet markkinaehtoisuudessa liian pitkälle, jos kauppa voi vuodesta toiseen kääriä voitot, mutta viljelijällä ei ole varaa tuottaa ruokaa. Elintarvikemarkkinoille tarvitaan kustannusindeksi, johon sopimukset sidotaan. Millään muulla alalla tällainen halpuuttaminen ei olisi mahdollista, Östman sanoo.

Kristillisdemokraatit esittää energiaveronpalautusten maksamista tiloille kolminkertaisina. On tärkeää, että toimet kohdistetaan niihin tiloihin, joilla oikeasti on tuotantoa ja jotka ovat kärsineet kustannuskriisistä eniten. Energiaveron palautus korotettuna on juuri tällainen tuki. KD:n kriisipaketissa todetaan, että riippuvuus venäläisestä energiasta on saatava poikki.

– Energiaomavaraisuutemme vahvistaminen on huoltovarmuuskysymys. Akuuttina toimena polttoaineveroa on alennettava ja jakeluvelvoitteesta tingittävä. Turve on ainoa kotimainen varapolttoaineemme. Vielä jäljellä olevista turvetuottajista on tehtävä riittävän pitkillä sopimuksilla valtion sopimustuottajia, Riippuvuutta fossiilisista voidaan vähentää korvaamalla venäläinen tuontidiesel mahdollisimman suurelta osin kotimaisella Nesteen MyDieselillä, joka kaiken lisäksi laskisi myös päästöjä, Essayah toteaa.

Pankkisäätely ei saa kaataa maatiloja. Pankit ovat lähteneet huonosti tukemaan viljelijöitä esimerkiksi lainojen lyhennysvapailla ja muihin järjestelyihin, vedoten EU:n pankkisääntelyyn ja pankeille asetettuihin vaatimuksiin.

– Ei voi olla niin, että EU-säännöt markkinasääntömme aiheuttavat sen, että huomenna ei ole leipää pöydässä.

Lue KD:n kriisipaketti kokonaisuudessaan täältä.

Yhteys:

Sari Essayah p. 0400 252 999

Peter Östman p. 050 512 1845

Maatalouden ahdinko syvenee – Piittaamattomuus maatalouden kriisiytymiseen on vakava virhe

Kirjoitettu kirjoittajana

Energian hinnannousun aiheuttama paine kansalaisten kukkarolle ja kiukkuiset ihmiset bensapumpuilla ovat aivan syystä saaneet mediassa palstatilaa. Sen sijaan samasta ongelmasta kärsivä maatalous ja sen tuotantokustannusten raju nousu on jäänyt lähes uutisoimatta.

Suomalainen ruokaketju on pahasti rikki, muualla energian kallistuminen valuu lannoitteiden ja ruuan hinnan kohoamisen kautta myös tuottajalle, mutta meillä vain kauppa ja teollisuus ottavat osansa ja tuottajalle jää kasvaneet energiakulut ja paikallaan polkevat hinnat.

Kun taustalla on vielä heikko satovuosi, niin jopa arviolta 2000 tilaa on tällä hetkellä maksuvalmiuskriisissä, kun tulojen ja menojen epäsuhta kärjistyy. Kyseessä on noin 15 prosenttia tiloista eikä muillakaan ole helppoa. Jos nämä tilat lopettavat tai edes vähentävät lannoitteita ja säästääkseen peltopinta-alaa kohti tulevia kustannuksia, se tarkoittaa väistämättä tuontiruuan lisääntymistä ja omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta tinkimistä.

Kuinka tämä tilanne on mahdollista, että samanaikaisesti kuluttaja haluaa ostaa kotimaista ruokaa ja olisi kyselyjen mukaan valmis maksamaan siitä enemmänkin, jos se menee tuottajalle. Kauppa haluaa myydä kotimaista, elintarviketeollisuus valmistaa kotimaista ja maanviljelijä tuottaa kotimaista – kenen tahtotilan puuttumiseen tämä kaatuu?

Kaikki ovat tunnistaneet ruokaketjun ongelmat, selvityksiä on tehty toisensa perään, mutta mitään konkreettista ei tapahdu. Kaupan ja teollisuuden asema sopimuksissa on liian vahva, ja kilpailu ei toimi. Tämä hätä ei myöskään näy hallituksen toimissa mitenkään esimerkiksi eduskunnan käsittelyssä olevassa lisäbudjetissa.

Maatalouden kustannuskriisin, samoin kuin ilmasto- ja ympäristötoimien taustalla on sekä EU:n että kotimaisen maatalouspolitiikan ohjausvaikutus. EU:n laajuinen kilpailu maataloustuotteiden markkinoilla on johtanut tuotannon tehostamiseen ja tilakokojen kasvuun sekä painanut tuottajahintoja alas. Kilpailu on hyvä asia, mutta kun on kyse elintärkeistä tuotteista, joita kaikki tarvitsemme, hinta ei voi olla ainoa ohjaava tekijä. Ruoan kallistuminen osuu ennen kaikkea köyhimpiin ihmisiin. Ruoantuotannosta ja maatalouspolitiikasta ei voi keskustella sitomatta kysymyksiä myös sosiaalipolitiikkaan.

Nykyisessä geopoliittisesti erittäin epävarmassa tilanteessa piittaamattomuus maatalouden kriisiytymiseen on vakava virhe. Vaikka Suomen omavaraisuus on eurooppalaisittain korkeahko, on maataloutemme hyvin riippuvainen Suomen ulkopuolisista tuotantopanoksista, kuten polttoaineista, lannoitteista ja teknologiasta. Lisäksi viljan varmuusvarastoja on viimeisen kymmenen vuoden aikana ajettu alas.

Koronapandemian alkaessa julkinen valta ryhtyi nopeisiin ja voimakkaisiin toimenpiteisiin ja tällä oli kansalaisten laaja tuki. Akuutin ruokakriisin negatiiviset vaikutukset yhteiskuntaan ovat potentiaalisesti vielä vakavampia kuin koronapandemian. Nyt voi olla viimeinen aika varautua.