Ajankohtaista

RSS

Hallitus unohti toukotyöt – missä viipyvät maatalouden tukitoimet?

Kristillisdemokraatit kritisoi hallitusta hitaudesta maatalouden tukipaketin valmistelussa.

– Olemme toukotöiden kynnyksellä, ja hallituspuolueet vasta tekevät omia esityksiään siitä, millä tavoin kriisiytynyttä maataloutta tuetaan. Viikkokausia on luvattu toimia, mutta konkreettiset esitykset puuttuvat edelleen. Hallitus aikoo antaa kevään toisen lisätalousarvion vasta toukokuun lopulla. Rahat eivät ehdi tiloille ennen kesää. Siinä ajassa ehtii monta tilaa laittaa lapun luukulle ja monta peltoa jäädä viljelemättä, varoittaa Sari Essayah.

Essayah ihmettelee hallituksen vitkastelua. Kun koronakriisi vuonna 2020 iski yrityksiin, toimi hallitus ripeästi ja loi uusia tukimuotoja.

– Mistä johtuu hitaus kun kyse on maataloudesta? Hallituksen pitäisi nyt laittaa omat lehmänkauppansa sivuun ja varmistaa, että viljelijällä on, millä lehmänsä ruokkia. Odotamme kehysriihestä konkreettisia ratkaisuja huoltovarmuuden ja elintarvikeomavaraisuuden vahvistamiseksi pidemmällä tähtäimellä.

Sari Essayah p. 0400 252 999

Lisää KD:n lukuisista ehdotuksista maatalouden tilanteen helpottamiseksi:
https://www.kd.fi/2022/03/16/kdlta-esitys-maatalouden-kriisipaketista-hallituksen-tehtava-pikaisesti-ratkaisuja-maatalouden-pelastamiseksi/

Essayah hoputtaa hallitusta maatalouden kriisipaketin toteutuksessa – ”Vitkastelu on nyt vastuuttomuutta”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah hoputtaa hallitusta nopeasti toteuttamaan maatalouden kriisipaketin ja pitää kaikkea vitkastelua vastuuttomana.

– Jokainen päivä lisää odotusta on liikaa. Hallituksen pitää saada aikaan päätökset maatalouden akuutista auttamisesta nyt, eikä vasta toukokuulle lupaillussa lisäbudjetissa. Rehunteon aikaan toteutuvat päätökset ovat monen tilan osalta liian myöhään. Pelkät lupaukset eivät riitä akuutissa kotimaisen maatalouden kustannus- ja rahoituskriisissä sekä ruokakriisin uhatessa laajoja alueita maailmalla, Essayah korostaa.

– Odotan suomalaisilta ministereiltä samanlaista asennetta kuin on ukrainalaisilla virkaveljillä, jotka vakuuttavat, että sodankin keskellä kylvetään kaikki se peltoala, mikä suinkin vain on viljeltävissä samaan aikaan kun hyökkääjät pommittavat heidän vilja- ja ruokavarastojaan varastojaan.

– Ukrainan ja Venäjän osuus viljantuottajana on niin suuri, että nälänhätä ja ruokakriisi uhkaavat maailmaa. Lähi-idässä jo säännöstellään viljaa eikä Etelä-Euroopassa voi ostaa tiettyjä elintarvikkeita enää rajattomasti. Suomella saattaa olla paljon aiempaa suurempi rooli puhtaan luonnon ja maaperän maana, jopa koko globaalin ruokaturvan osalta, Essayah arvioi.

Suomessa on jo useita vuosia ollut piittaamattomuutta alkutuotannon tilanteen kriisiytymisestä.

– Kuinka etäälle maatalouden todellisuudesta on suomalaisten päättäjien enemmistö on ajautunut? Meillä on noin 2000 tilaa akuutissa maksuvalmiuskriisissä, päivittäin pari-kolme tilaa pistää ovet säppii. Jopa kolmannes peltopinta-alasta saattaa jäädä tänä keväänä kylvämättä, Essayah muistuttaa.

Ukrainan sodan vuoksi energian hinnan äkillinen raju nousu tuntuu suorana vaikutuksena tiloilla, ja välillisesti lannoitteiden aiempaa heikomman saatavuuden ja hintojen korotuksen myötä. Pankkien luototus on lisäksi tiukentunut.

– Meillä on elintarvikeketjussa vääristymä. Kaupoilla, pankeilla ja elintarviketeollisuudella menee hyvin, mutta viljelijällä ei ole varaa tuottaa ruokaa. Tähän tarvitaan ehdottomasti muutos.

Essayah pitää KD:n omassa maatalouden kriisipaketissaan esittämää kustannusindeksiä yhtenä ratkaisuna.

– Kustannusindeksiin sidottaisiin kaikki elintarviketuottajien tekemät sopimukset. Silloin tuotantokustannukset siirtyisivät tuottajahintoihin koko tämän elintarvikeketjun läpi. On hyvä, että myös hallituksen suunnalla tähän esitykseen on suhtauduttu myönteisesti. Nyt vaan on kiireesti saatava asiassa edistystä.

Essayah’n mielestä myöskään EU-pöydissä ei ole tarpeeksi napakasti pidetty suomalaisen viljelijän puolta.

– EU-tukijärjestelmästä on tullut erittäin monimutkainen. On tullut tukimuotoja, joissa esimerkiksi ympäristöasiat tai maaseudun ylläpito nousevat tärkeämmiksi kuin tuotannon tukeminen. Maanviljelijöiden keskuudessa puhutaan hömppäheinän viljelystä. Tämä on nyt tällaisessa kriisitilanteessa kostautumassa.

 

Lue lisää KD:n lukuisista ehdotuksista maatalouden tilanteen helpottamiseksi:

https://www.kd.fi/2022/03/16/kdlta-esitys-maatalouden-kriisipaketista-hallituksen-tehtava-pikaisesti-ratkaisuja-maatalouden-pelastamiseksi/

 

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Turvallisuus keskiöön

Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt meitä kaikkia. Sota ei ole jossain kaukana, vaan jälleen täällä meidän Euroopassamme. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on nyt kansallisen keskustelun keskiössä; ja niin pitää ollakin. Moni asia on Suomen turvallisuuden kannalta muuttunut. Yksi asia ei ole kuitenkaan vanhentunut: oman uskottavan puolustuskyvyn ylläpito. Hävittäjähankintojen aikaiset soraäänet ovat nopeasti hiljenneet.

Suomi on myös entisestään syventänyt kansainvälistä yhteistyötä Naton, EU:n ja kahden- sekä monenvälisen toiminnan puitteissa. Riittääkö se muuttuneessa turvallisuusympäristössä? Tästä pitää nyt puhua, avoimesti ja faktapohjalta; ei riidellen, vaan kansallista yhtenäisyyttä rakentaen.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko saa seuraavien viikkojen aikana jatko-osan, joka antaa hyvän pohjan sekä eduskunnassa että puolueissa käytävälle keskustelulle. Kaikkien on syytä varmistaa, että linjaukset ovat Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta ajantasaisia. Tätä on arvioitava meilläkin KD:ssä; webinaarit, puoluehallitus ja -valtuusto, tarvittaessa ylimääräinen puoluekokous, saavat puolueväen näkemykset selville.

Strateginen omavaraisuus on EU:ssa laiminlyöty. Pyristely irti venäläisestä energiasta, lannoitteista ja mineraaleista on alkanut vasta pakon edessä, jotta emme rahoittaisi välillisesti sotaa. Vaikka Suomen omavaraisuus on eurooppalaisittain korkeahko, maataloutemme on hyvin riippuvainen ulkopuolisista tuotantopanoksista, jotka kallistuvat nyt hurjaa vauhtia.

Hallituksen piittaamattomuus maatalouden pitkäaikaisesta kriisiytymisestä ja turpeen huoltovarmuudesta ovat olleet vakavia virheitä. Ensi kesänä on saatava kaikki mahdolliset pellot viljelyyn ja sato maksimoitua, jotta sodan kerrannaisvaikutuksina syntyvää globaalia ruokakriisiä ja nälänhätää voidaan torjua.

Sotilaallisen turvan ja huoltovarmuuden varmistamisen ohella henkinen kestävyys ja toisistamme välittäminen ovat nyt tärkeitä. Ukraina-keräyksiin osallistumalla, pakolaisia auttamalla ja rukouksin muistamalla voimme jokainen olla mukana tukemassa Ukrainan kansaa.

 

Kirjoitus on julkaistu KD-lehdessä kolumnina 18.3.2022.

Hallituksen tehtävä pikaisesti ratkaisuja maatalouden pelastamiseksi

Kristillisdemokraateilta esitys maatalouden kriisipaketista:

”Hallituksen tehtävä pikaisesti ratkaisuja maatalouden pelastamiseksi”

Kristillisdemokraatit esittävät tänään julkistamassaan laajassa kriisipaketissa kymmeniä toimia maatalouden elinvoiman, ruokaturvan ja energiahuoltovarmuuden tukemiseksi. Puolue vetoaa Marinin hallitukseen, jotta se tekisi välittömästi toimenpiteitä maatalouden akuutin kustannuskriisin helpottamiseksi sekä maatalouden ja energiahuollon omavaraisuuden pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.

– Tämän hetken tilanne on erittäin vakava. Energian hinta on moninkertaistunut. Lannoitteita saa huonosti ja hinnat huitelevat pilviä. Eläinten rehu on vähissä. Pankit eivät jousta tilojen rahoituksessa. Pellot uhkaavat jäädä viljelemättä. Joka päivä kahdesta kolmeen tilaa pistää ovet säppiin. Tämä kaikki tilanteessa, jossa sota Euroopassa on käynnistänyt globaalin ruokakriisin. Pohjois-Afrikassa säännöstellään leipää, Keski-Euroopassa kaupat rajoittavat ostomääriä. Ruuan hinta nousee kaikkialla, kuvaa puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

– Kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuus on Suomelle elämän ja kuoleman kysymys, siksi sen pelastamiseksi on löydettävä keinot. Maatalousyrittäjät ansaitsevat paitsi kunnianpalautuksen, myös oikeudenmukaisen hinnan tekemästään työstä, painottaa puolueen 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman, joka on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen.

– EU-vaikuttaminen on maatalouspolitiikan toimivuuden ytimessä. Päätöksiä odotetaan hallituksen lisäksi siis komissiolta. Tukijärjestelmä on monimutkainen, eikä aikaa uusien maksatusjärjestelmien rakentamiseen ole. Siksi on hyödynnettävä olemassa olevia järjestelmiä. Nyt olisi tärkeää, että komissio antaa jäsenmaille valtuuksia tukea maataloustuotantoa nopeasti ja mahdollisimman kevyellä menettelyllä, Essayah korostaa.

– Kaupan valta-asema elintarvikemarkkinoilla on räikeä epäkohta, johon on pakko pystyä puuttumaan. Olemme menneet markkinaehtoisuudessa liian pitkälle, jos kauppa voi vuodesta toiseen kääriä voitot, mutta viljelijällä ei ole varaa tuottaa ruokaa. Elintarvikemarkkinoille tarvitaan kustannusindeksi, johon sopimukset sidotaan. Millään muulla alalla tällainen halpuuttaminen ei olisi mahdollista, Östman sanoo.

Kristillisdemokraatit esittää energiaveronpalautusten maksamista tiloille kolminkertaisina. On tärkeää, että toimet kohdistetaan niihin tiloihin, joilla oikeasti on tuotantoa ja jotka ovat kärsineet kustannuskriisistä eniten. Energiaveron palautus korotettuna on juuri tällainen tuki. KD:n kriisipaketissa todetaan, että riippuvuus venäläisestä energiasta on saatava poikki.

– Energiaomavaraisuutemme vahvistaminen on huoltovarmuuskysymys. Akuuttina toimena polttoaineveroa on alennettava ja jakeluvelvoitteesta tingittävä. Turve on ainoa kotimainen varapolttoaineemme. Vielä jäljellä olevista turvetuottajista on tehtävä riittävän pitkillä sopimuksilla valtion sopimustuottajia, Riippuvuutta fossiilisista voidaan vähentää korvaamalla venäläinen tuontidiesel mahdollisimman suurelta osin kotimaisella Nesteen MyDieselillä, joka kaiken lisäksi laskisi myös päästöjä, Essayah toteaa.

Pankkisäätely ei saa kaataa maatiloja. Pankit ovat lähteneet huonosti tukemaan viljelijöitä esimerkiksi lainojen lyhennysvapailla ja muihin järjestelyihin, vedoten EU:n pankkisääntelyyn ja pankeille asetettuihin vaatimuksiin.

– Ei voi olla niin, että EU-säännöt markkinasääntömme aiheuttavat sen, että huomenna ei ole leipää pöydässä.

Lue KD:n kriisipaketti kokonaisuudessaan täältä.

Yhteys:

Sari Essayah p. 0400 252 999

Peter Östman p. 050 512 1845

Maatalouden ahdinko syvenee – Piittaamattomuus maatalouden kriisiytymiseen on vakava virhe

Energian hinnannousun aiheuttama paine kansalaisten kukkarolle ja kiukkuiset ihmiset bensapumpuilla ovat aivan syystä saaneet mediassa palstatilaa. Sen sijaan samasta ongelmasta kärsivä maatalous ja sen tuotantokustannusten raju nousu on jäänyt lähes uutisoimatta.

Suomalainen ruokaketju on pahasti rikki, muualla energian kallistuminen valuu lannoitteiden ja ruuan hinnan kohoamisen kautta myös tuottajalle, mutta meillä vain kauppa ja teollisuus ottavat osansa ja tuottajalle jää kasvaneet energiakulut ja paikallaan polkevat hinnat.

Kun taustalla on vielä heikko satovuosi, niin jopa arviolta 2000 tilaa on tällä hetkellä maksuvalmiuskriisissä, kun tulojen ja menojen epäsuhta kärjistyy. Kyseessä on noin 15 prosenttia tiloista eikä muillakaan ole helppoa. Jos nämä tilat lopettavat tai edes vähentävät lannoitteita ja säästääkseen peltopinta-alaa kohti tulevia kustannuksia, se tarkoittaa väistämättä tuontiruuan lisääntymistä ja omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta tinkimistä.

Kuinka tämä tilanne on mahdollista, että samanaikaisesti kuluttaja haluaa ostaa kotimaista ruokaa ja olisi kyselyjen mukaan valmis maksamaan siitä enemmänkin, jos se menee tuottajalle. Kauppa haluaa myydä kotimaista, elintarviketeollisuus valmistaa kotimaista ja maanviljelijä tuottaa kotimaista – kenen tahtotilan puuttumiseen tämä kaatuu?

Kaikki ovat tunnistaneet ruokaketjun ongelmat, selvityksiä on tehty toisensa perään, mutta mitään konkreettista ei tapahdu. Kaupan ja teollisuuden asema sopimuksissa on liian vahva, ja kilpailu ei toimi. Tämä hätä ei myöskään näy hallituksen toimissa mitenkään esimerkiksi eduskunnan käsittelyssä olevassa lisäbudjetissa.

Maatalouden kustannuskriisin, samoin kuin ilmasto- ja ympäristötoimien taustalla on sekä EU:n että kotimaisen maatalouspolitiikan ohjausvaikutus. EU:n laajuinen kilpailu maataloustuotteiden markkinoilla on johtanut tuotannon tehostamiseen ja tilakokojen kasvuun sekä painanut tuottajahintoja alas. Kilpailu on hyvä asia, mutta kun on kyse elintärkeistä tuotteista, joita kaikki tarvitsemme, hinta ei voi olla ainoa ohjaava tekijä. Ruoan kallistuminen osuu ennen kaikkea köyhimpiin ihmisiin. Ruoantuotannosta ja maatalouspolitiikasta ei voi keskustella sitomatta kysymyksiä myös sosiaalipolitiikkaan.

Nykyisessä geopoliittisesti erittäin epävarmassa tilanteessa piittaamattomuus maatalouden kriisiytymiseen on vakava virhe. Vaikka Suomen omavaraisuus on eurooppalaisittain korkeahko, on maataloutemme hyvin riippuvainen Suomen ulkopuolisista tuotantopanoksista, kuten polttoaineista, lannoitteista ja teknologiasta. Lisäksi viljan varmuusvarastoja on viimeisen kymmenen vuoden aikana ajettu alas.

Koronapandemian alkaessa julkinen valta ryhtyi nopeisiin ja voimakkaisiin toimenpiteisiin ja tällä oli kansalaisten laaja tuki. Akuutin ruokakriisin negatiiviset vaikutukset yhteiskuntaan ovat potentiaalisesti vielä vakavampia kuin koronapandemian. Nyt voi olla viimeinen aika varautua.

Pohjois-Savoonkin hyvinvointia ja kevyttä hallintoa

Kristillisdemokraattien tavoitteena on hyvinvoiva Pohjois-Savo, jota kohti pyrimme panostamalla ennaltaehkäisyyn ja terveyden ylläpitoon, nopeaan palveluihin pääsyyn, henkilöstön hyvinvointiin ja tiedolla johtamiseen.

Hyvinvointialueet saavat uusien tehtäviensä hoitamiseen rahoituksen valtiolta, joka puolestaan vähentää ne kuntataloudesta. Pohjois-Savossakin tämä merkitsee merkittävää muutosta kuntien tehtäviin ja resursseihin sekä investointinäkymiin.

Resursseja ei saa hukata kasvavan hallinnon rattaisiin, eikä uusia veroja pidä luoda kasvattamaan kansalaisten verotaakkaa. Uudet aluevaltuustoryhmät eivät tarvitse massiivista tukea poliittiseen toimintaan ryhmärahojen muodossa. Hyvinvointialueelle ei pidä myöskään perustaa turhia virkoja, jotka sitten täytettäisiin poliittisina nimityksinä.

Hallintoon käytettyjä verovaroja pitää käyttää vastuullisesti, ja fokus tulee olla palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantamisessa. Byrokratian sijaan on panostettava hoito- ja sosiaalialan henkilöstön saatavuuteen ja työhyvinvointiin. Terveydenhuoltoon tarvitaan lisää hoitajia ja ankaran työn tehneestä henkilökunnasta on pidettävä huolta. Yksin mitoituksilla ja kriteereillä tämä ei tapahdu — siihen tarvitaan taloudellisia resursseja, parempaa johtamista ja uudelleen organisointia.

On muistettava, ettei julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto selviä ilman järkevää ja tasapainoista kumppanuutta yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin kanssa. Pohjois-Savossa on mahdollistettava myös yhteisötalous ja osuustoiminta hyvinvointipalvelujen tehokkaiksi ja oikeudenmukaisiksi tuottajiksi.

Kristillisdemokraatit esittävät koko Pohjois-Savon hyvinvointialueen hankintastrategiaa, jolla luodaan mahdollisuuksia mm. paikallisille ruuan tuottajille ja yrityksille osallistua tarjouskilpailuihin, ja tuetaan alueen työllisyyttä ja elinvoimaa. Samassa yhteydessä on huolehdittava hoitokotien lääkkeiden annosjakelun kilpailutus reiluksi ja hankinnat omaan maakuntaan.

Pohjois-Savossa kuntien toimivilta keskuskeittiöiltä tulisi olla mahdollista jatkossakin ostaa ruokahuoltoa. Toiminnallisesti ja kriisikestävyyden näkökulmasta on parempi, että maakunnassa olisi useampi kuin yksi ruoka- ja puhtaustukipalveluita tuottava taho.

Rahoitus on sote-alueille yleiskatteellista, mutta ensihoidon ja pelastustoimen resurssit on turvattava. Pohjois-Savon pelastuslaitokselle tarvitaan joka tapauksessa 57 uutta pelastajaa, jotta varallaolojärjestelmästä voidaan työtuomioistuimen linjauksen mukaisesti luopua. Paloasemien kohdalla ratkaisevaa on vasteajat hälytystehtäviin, lisäksi huomioidaan sopimuspalokunnat tehtävissä, joissa ei edellytetä viranomaistoimivaltuuksien käyttöä.

Kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus siirtyvät kunnista hyvinvointialueille, jolloin palveluiden turvaaminen edellyttää vahvaa yhteisyötä hyvinvointialueen ja työpajatoiminnan välillä. Kun työvoimapalvelut samanaikaisesti siirtyvät kuntiin, on yhteistyö myös niiden kanssa välttämättömyys.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on lisäksi huolehdittava Kuopion yliopistollisen sairaalan lääketieteellisen tutkimuksen ja opetuksen tulevaisuudesta. Rahoituksellisesti summa on noin pari prosenttia hyvinvointialueen sote-menoista.

Pienistäkin kunnista edustus aluehallintoon

Lähes joka alueella noin puolet äänistä annetaan alueen keskuskaupungissa, mutta hallituksen sote-malli ei tätä valitettavasti tunnista. Kyyti on kylmää pienille kunnille, kun iso osa Suomen kunnista jää ilman edustajaa aluevaltuustoissa. Olemme Pohjois-Savossa halunneet taklata tätä haastetta niin, että KD:n listalla on jokaisesta kunnasta ehdokas, pienistä vähemmän ja suurista enemmän. Pienessä kunnassa kannattaakin keskittää äänet KD:n ehdokkaalle, sillä hänen läpimenonsa on meidän listallamme todennäköisempää kuin niillä puolueilla, joiden kärkiehdokkaat tulevat suurista kaupungeista.

Hyvinvointialueilla on huomioitava koko alueen tarpeet. Kristillisdemokraattien mielestä monipuolisella lautakuntarakenteella on huolehdittava siitä, että kaikista kunnista saadaan edustus aluehallintoon. Palveluverkkoa koskevia päätöksiä ei myöskään pidä tehdä yksinkertaisella enemmistöllä, jossa linjaukset tehtäisiin yhdestä kunnasta tulevien valtuutettujen voimin. KD:n aluevaltuustoryhmässä kuullaan kaikkia puolueen toimijoita eri puolelta Pohjois-Savoa.

Lapsiystävällinen Pohjois-Savo

Kristillisdemokraatit haluavat edistää lapsen oikeuksien toteutumista ja tukea perheitä niiden kasvatusvastuussa lisäämällä mm. matalan kynnyksen kodinhoitopalveluita. Haluamme jatkaa perhekeskustoimintaa, jossa julkisen, yksityisen ja yhdistysten yhteistyönä tarjotaan mm. kohtaamispaikkoja, osallistavaa toimintaa sekä ohjausta terveys- ja sosiaalipalveluihin.  Hyvinvointialueella tulee ottaa käyttöön lapsibudjetointi ja sen toteutumisen seuranta.

Oikeus hoivaan ja erityispalveluihin – kyse on arvoista

Aluevaalit ovat mitä suurimmassa määrin myös arvovaalit. Monissa kunnissa pelätään, että tulevat hyvinvointialueet karsivat rahapulassa vanhusten ja vammaisten palveluasumista pienemmistä kunnista ja keskittävät sosiaalipalvelut suuriin yksiköihin. Tämä tarkoittaisi monen kohdalla siirtoa kauas omaisista, ja käytännössä mahdottomuutta olla päivittäin läsnä arjessa. Palveluasumisen asiakkaita ei saa kohdella sote-uudistuksen heittopusseina. KD lähtee aluevaltuustoihin puolustamaan oikeutta asumiseen ja hoivaan omassa kotikunnassa, myös täällä Pohjois-Savossa.

Kristillisdemokraatit ovat huolissaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen suunnittelemasta nopeasta irtautumisesta Vaalijalan mm. kehitysvammaisille ja autisminkirjoon kuuluville asiakkaille tarjoamista palveluista. Vaalijalan osaaminen, tutkimus, kuntoutus ja hoito ovat vuosikymmenien aikana rakentuneet ja oman vammaispalvelujen osaamiskeskuksen rakentaminen kaikkein haavoittuvammassa asemassa oleville vie aikansa. Palveluiden siirto on tehtävä asiakas- ja henkilöturvallisuuden takaamiseksi yhteistyössä asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa.

Omaishoitajille parempi tuki

Omaishoitajien asemaa tulee parantaa ja nykyiset kirjavat käytännöt kuntien välillä yhtenäistää. Kun omaishoidontuen myöntämisperusteet ja palkkiot yhdenmukaistetaan hyvinvointialueen sisällä, se tulee tehdä meilläkin Pohjois-Savon kuntien parhaiden käytänteiden mukaan.

Kristillisdemokraatit on myös ajanut eduskunnassa pienempien omaishoidon palkkioiden verovapautta ja parempia tukipalveluita. KD on tehnyt ja saanut tukea ympäri Suomea valtuustoaloitteille, joissa sopimusomaishoitajille esitetään ilmaista pääsyä kunnan uimahalleihin ja kuntosaleihin. Mielestämme myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella voidaan kuntien kanssa neuvotella sopimusomaishoitajille oikeudet maksuttomiin liikuntapalveluihin.

Matalankynnyksen mielenterveyspalveluita tarvitaan

Pohjois-Savossa mielenterveyden avohoitokäyntejä oli suhteellisesti enemmän kuin missään muualla Suomessa, myös lasten ja nuorten tilanne on muuta maata heikompi. Hyvinvointialueella on jatkettava yhteistyötä eri toimijoiden kanssa mm.  Mieliteko-ohjelman puitteissa, jonka tavoite on lisätä mielen hyvinvointia sekä vähentää päihteiden käyttöä ja kääntää näin maamme sairaimman maakunnan suunta kohti terveempää tulevaisuutta.

Suunta osoittaa vahvasti, että meidän tulee panostaa huomattavasti enemmän perusterveydenhuollon matalankynnyksen, varhaisen tuen periaatteella toteutettaviin lähipalveluihin kaiken ikäisten osalta. Näin voidaan monissa tilanteissa kokonaan välttää raskaiden erikoistason palvelujen tarve.

Nuorten osaltaan panostuksia ja resursseja tulee kohdistaa myös koulupsykologi- ja kuraattoripalveluihin. Palvelut on myös säilytettävä fyysisesti koululla, vaikka ne hallinnollisesti siirtyvät hyvinvointialueille.

Kristillisdemokraatit haluavat lisätä ennaltaehkäisevän perheneuvonnan voimavaroja ja neuvolapsykologeja neuvoloihin sekä tukea perhetyötä tekeviä järjestöjä ja seurakuntia. Osana sosiaalipalveluja on tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa.

Parhaat keinot hillitä kustannuspaineita sote-alueella

Kaiken kaikkiaan kustannuspaineita sote-alueella hillitään parhaiten panostamalla lähipalveluihin, nopeaan hoitoon ja palveluihin pääsyyn, sujuviin hoitoketjuihin ja ennaltaehkäisyyn. Hoitorästit, olivat ne sitten tekemättä jääneitä syöpäseulontoja, huoltamattomia hampaita tai jonoa mielenterveyspalveluissa, tulevat pidemmän päälle paljon kalliimmaksi kuin hoidon tarjoaminen ajoissa.

Hallituksen sote-ratkaisu jättää ennaltaehkäisevän terveyttä edistävän toiminnan enimmäkseen kuntien vastuulle, minkä vuoksi sote-alueen ja kunnan yhteistyön tiivistäminen on äärimmäisen tärkeää. Lisäksi on huolehdittava, että kunnilla on kannusteita hoitaa ennaltaehkäiseviä palveluita myös jatkossa.

Nyt on aika vaikuttaa – muista äänestää!

Kun jokaisen meidän kotikuntamme keskeinen palvelu sosiaali- ja terveystoimi siirtyy hyvinvointialueille, on luontevaa pyrkiä vaikuttamaan paitsi oman kunnan, niin myös koko alueen ratkaisuihin ja lähipalveluiden säilymiseen ja laatuun.

Juuri nyt on aika lähteä vaikuttamaan äänestämällä, sillä ensimmäisellä kierroksella aluevaltuustot tekevät strategiset ratkaisut, luovat lautakuntarakenteen ja kirjoittavat hallintosääntönsä. Myöhemmin päätökset ja valinnat ovat hienosäätöä.

Näissä vaaleissa on kysymys siitä, että Pohjois-Savon hyvinvointialue saa parhaat mahdolliset päättäjät aluevaltuustoonsa. Valitse siis päättäjä, jolla on arvot, asenne ja asiantuntemusta – valitse kristillisdemokraatti!

Essayah: Hallitus jätti soten rahoituksen rempalleen

Essayah: Hallitus jätti soten rahoituksen rempalleen

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pelkää, että aluevaltuustojen alkuvaiheesta voi tulla kaoottinen, kun vaikeita päätöksiä rahasta olisi tehtävä.

– On hyvin mahdollista, että hyvinvointialueiden aloittamista joudutaan paikoin lykkäämään sekavan taloustilanteen takia, arvelee Essayah.

– Aluevaltuustot aloittavat toimintansa taloudellisesti reippaasti takamatkalta. Uusien päättäjien kannalta sekava tilanne juontaa juurensa koronapandemian ja kestävyysvajeen lisäksi siitä, että hallitus päästi soten eteenpäin keskeneräisellä rahoitusmallilla ja ilman riittävää rahoitusta.

Essayah´n mukaan onkin erittäin tärkeää, että valtuustoihin valitaan ihmisiä, joilla on ymmärrystä sote-sektorin kokonaiskuvasta ja julkisen talouden tilasta.

– Vaikeita ja epämieluisia päätöksiä tulee valtuutetuille väistämättä eteen. Palkkaharmonisaatio, ICT-järjestelmät, kiinteistöjärjestelyt ja uusi hallinnon taso tarkoittavat väistämättä lisäkustannuksia. Tämän päälle tulee terveydenhuollon ja vanhustenhuollon yleinen rahoitusvaje, jota koronapandemia on pahentanut merkittävästi. Esimerkiksi mielenterveystyön ja hammashoidon hoitovelka tulee maksettavaksi korkojen kera, mutta tätä ei ole ollenkaan rahoituslaskelmissa huomioitu. Kaikkiaan puhutaan useamman miljardin euron vajeesta, muistuttaa Sari Essayah.

Ainakin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelutoimielin on jo ilmoittanut, että sille ICT-ratkaisujen toteuttamiseen valtionavustuksissa varattu summa ei tule riittämään, jotta palvelutuotanto voidaan ottaa vastaan 1.1.2023.

– Tämä on esimakua siitä kissanhännänvedosta, mitä tulemme näkemään hyvinvointialueiden ja valtiovallan välillä, kun uudistukseen varattu summa on alimitoitettu.

– Kaiken lisäksi tänä kevään työmarkkinaneuvotteluista on odotettavissa vaikeita. Muut palkansaajajärjestöt ovat jo ilmoittaneet, etteivät lämpene sille, että hoitoalan palkankorotukset olisivat muita korkeammat, Essayah muistuttaa.

KD eduskuntaryhmä esitti syksyllä vaihtoehtobudjettinsa yhteydessä merkittävää 500 miljoonan lisäystä hoitajapulan ja hoitojonojen purkamiseksi.

Pienistäkin kunnista edustus aluehallintoon

Lähes jokaisella hyvinvointialueella noin puolet äänistä annetaan alueen keskuskaupungissa, mutta hallituksen sote-malli ei tätä valitettavasti tunnista. Kyyti on kylmää pienille kunnille, kun iso osa Suomen kuntien asukkaista jää ilman omasta kunnasta tulevaa edustajaa aluevaltuustoissa. Olemme Pohjois-Savossa halunneet taklata tätä haastetta niin, että Kristillisdemokraattien listalla on jokaisesta kunnasta ehdokas, pienistä vähemmän ja suurista enemmän. Pienessä kunnassa kannattaakin keskittää äänet KD:n ehdokkaalle, sillä hänen läpimenonsa on meidän listallamme todennäköisempää kuin niillä puolueilla, joiden kärkiehdokkaat tulevat suurista kaupungeista.

Hyvinvointialueilla on huomioitava koko alueen tarpeet. Kristillisdemokraattien mielestä monipuolisella lautakuntarakenteella on huolehdittava siitä, että kaikista kunnista saadaan edustus aluehallintoon. Palveluverkkoa koskevia päätöksiä ei myöskään pidä tehdä yksinkertaisella enemmistöllä, jossa linjaukset tehtäisiin yhdestä kunnasta tulevien valtuutettujen voimin. KD:n aluevaltuustoryhmässä kuullaan kaikkia puolueen toimijoita eri puolelta Pohjois-Savoa.

Pohjois-Savossakin arvovaalit tulossa

Aluevaalit ovat mitä suurimmassa määrin myös arvovaalit. Monissa kunnissa pelätään, että tulevat hyvinvointialueet karsivat rahapulassa vanhusten ja vammaisten palveluasumista pienemmistä kunnista ja keskittävät sosiaalipalvelut suuriin yksiköihin. Tämä tarkoittaisi monen kohdalla siirtoa kauas omaisista, ja käytännössä mahdottomuutta olla päivittäin läsnä arjessa. Palveluasumisen asiakkaita ei saa kohdella sote-uudistuksen heittopusseina. KD lähtee aluevaltuustoihin puolustamaan oikeutta asumiseen ja hoivaan omassa kotikunnassa, myös täällä Pohjois-Savossa

Toinen asia, josta olemme huolissamme, on Pohjois-Savon hyvinvointialueen suunnittelema nopea irtautuminen Vaalijalan mm. kehitysvammaisille ja autisminkirjoon kuuluville asiakkaille tarjoamista palveluista. Vaalijalan osaaminen, tutkimus, kuntoutus ja hoito ovat vuosikymmenien aikana rakentuneet ja oman vammaispalvelujen osaamiskeskuksen rakentaminen kaikkein haavoittuvammassa asemassa oleville vie aikansa. Palveluiden siirto on meidän mielestämme tehtävä asiakas- ja henkilöturvallisuuden takaamiseksi yhteistyössä asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa.

Samoin omaishoitajien asemaa tulee parantaa ja nykyiset kirjavat käytännöt kuntien välillä yhtenäistää. Kun omaishoidontuen myöntämisperusteet ja palkkiot yhdenmukaistetaan hyvinvointialueen sisällä, se tulee tehdä meilläkin Pohjois-Savon kuntien parhaiden käytänteiden mukaan eikä tiputtamalla tasoja.

Kristillisdemokraatit on myös ajanut eduskunnassa pienempien omaishoidon palkkioiden verovapautta ja parempia tukipalveluita. KD on tehnyt ja saanut tukea ympäri Suomea valtuustoaloitteille, joissa sopimusomaishoitajille esitetään ilmaista pääsyä kunnan uimahalleihin ja kuntosaleihin. Mielestämme myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella voidaan kuntien kanssa neuvotella sopimusomaishoitajille oikeudet maksuttomiin liikuntapalveluihin.

Millä eväin tulevaan?

Vuoden vaihtuessa on tapana summata mennyttä ja tehdä uuden vuoden lupauksia. Korona-aikana tulevaisuuden suunnittelusta on tullut melkoinen taitolaji, kun virus -variantit seuraavat toisiaan ja terveystoimenpiteet tuntuvat laahaavan aina askeleen jäljessä. Lisäksi kansalaisten korona -väsymys ja disinformaatio alkaa olla tapissaan.

Kun Suomi – laivaa navigoidaan tulevaan, on hyvä muistaa muutamat perusasiat, jotka ovat kuin ankkureita tulevissakin tyrskyissä.

Ilman kestävää taloutta meillä ei olisi Suomessa voitu rakentaa menneiden vuosikymmenten aikana maailman parasta koulua, toimivaa terveydenhuoltoa tai pitää huolta turvallisuudesta. Ilman työtä ja yrittäjyyttä meillä ei olisi sitä jaettavaa, jolla voidaan ylläpitää palveluja ja hyvinvointia. Tämä on erityisen tärkeää muistaa nyt, kun väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa.

Tosin hivenen parantunut työllisyyskään ei auta, kun Marinin hallituksen valitsema holtittoman velkaantumisen tie on tehnyt julkisen talouden tasapainoon tähtäämisestä liikkuvan maalin. Vielä hallituskauden alussa ennakoitiin, että 75 prosentin työllisyys on riittävä tavoite, mutta kun velka-aste on entisestään kasvanut ja rakenteelliset uudistukset puutuvat, niin VM:n laskelmien mukaan nyt on tavoiteltava jo vähintään 78 prosentin tasoa.

Tällä hetkellä työllisyyden nousua rajoittaa monilla aloilla ja alueilla työvoiman saatavuus. Vientiyrityksissä työvoimapulan vaikutukset näkyvät menetettyinä tilauksina ja saamatta jääneinä verotuloina. Terveydenhoidossa ja varhaiskasvatuksessa työvoimapulan seuraukset voivat tulla pitkässä juoksussa todella kalliiksi. Näitä ei ratkaista mitoituksilla tai hoitotakuilla, jos tekijöitä ei ole.

Ilman syntyvyyden nousua ja panostamista perheisiin tilanteeseen ei ole muutosta nähtävillä edes pitkällä tähtäimellä. Suomi kulkee kohti hidasta näivettymistä, jota leimaa ikääntyvä väestö, korkea julkinen velka sekä talouden hidas uudistumiskyky. Lisäksi suomalaiset kotitaloudet ovat varsin pääomaköyhiä ja velkaantuneita.

Koronakriisin keskellä oli toki perusteltua lisätä julkista velkaa nopeasti, mutta nyt lyhyen nousukauden aikana velanottoon ja budjettikehysten venyttämiseen tulisi suhtautua kriittisesti. Lisäksi nykyhallituksen hyväksymä EU:n elpymisväline todennäköisine seuraajineen lisää menotaakkaa ja välillisesti myös veroastetta. Monessa maassa ajatellaan – hallituksemme tavoin – että talouskasvu syntyy siitä, kun vain julkinen valta paisuttaa budjettiaan velkarahalla, ja vieläpä tulonsiirroilla toisten piikkiin. Tämä kehityskulku ei lupaa velkaantuvalle ja ikääntyvälle Euroopalle hyvää.

Hallitus on kuitenkin ollut hidas tekemään rakenteellisia uudistuksista ja työllisyystoimia, jotka lisäisivät työnteon mahdollisuuksia. Tuoreen IMF:n arvion mukaan Suomen julkisen talouden asema jää pysyvästi heikommaksi tämän hallituksen jäljiltä. Syynä ovat jo vaalikauden alussa toteutetut pysyvät menolisäykset, epäonnistunut rakennepolitiikka sekä riittämättömät julkista taloutta vahvistavat työllisyysuudistukset. Tämä meno ei voi jatkua!

Tarvitaan perustavaa laatua olevia reformeja talouskasvun vauhdittamiseen, jotta hyvinvointi ja julkiset palvelut voivat säilyä edes nykyisellä tasolla. Suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan rohkeutta nähdä nykyhetkeä kauemmaksi, investoida koulutukseen ja tutkimukseen, uudistaa rakenteita niin palveluissa kuin työelämässä ja uskoa omiin vahvuuksiin – puhtaaseen luontoon, ruokaan ja kasvaviin metsiin.

Yhteiskunnan talouttakin tärkeämpi ankkuri on sen arvot. Kristillisdemokraattina uskon, että kristilliselle ihmiskäsitykselle perustava lähimmäisyhteiskunta, jossa jokaisen arvo tunnustetaan ja puolustetaan heikompiosaisia, antaa jatkossakin Suomelle parhaat eväät – niinpä rohkenen toivottaa Jumalan siunausta tulevaan vuoteen!