Lastensuojelupalveluiden kysyntä lisääntyy koronavirusepidemian seurauksena. Sari Essayah peräänkuuluttaa hallitukselta lisää paukkuja lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen. Arvioiden mukaan Suomessa joka neljännen alaikäisen lapsen vanhemmalla on jo entuudestaan hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma.

– Lasten ja nuorten etu ja hyvinvointi on turvattava perheiden pahoinvoinnin lisääntyessä. Jo nyt on nähtävissä, että kotioloissa tapahtuu kriisiytymistä. Ensisijaiset kärsijät ovat lapset ja nuoret, jotka eivät pysty normaaliolojen tapaan turvautumaan esimerkiksi kouluverkkoon, sanoo Essayah.

Hallitus lisää terveyttä ja hyvinvointia edistäville yhteisöille ja säätiöille 5 milj. euroa lisätukea kriisiin vastaamiseksi. Erilaisia sote-järjestöjä on noin 1000 ja niistä merkittävä osa tekee työtä sosiaalipalveluiden piirissä.

– Avustus on tarpeellinen, mutta siihen varattu määräraha on liian pieni tarpeeseen nähden. Kristillisdemokraatit esittää toiseen lisätalousarvioon yhteensä 20 milj. euron määrärahalisäystä muun muassa lastensuojelun alalla toimiville järjestöille sekä ruoka-apua tarjoaville järjestöille ja seurakunnille, sanoo Essayah.

Perheiden taloushuolet ovat lisääntyneet vaikean taloustilanteen vuoksi. Kehitys näkyy esimerkiksi siinä, että niin kutsuttuihin leipäjonoihin hakeutuu yhä useampi lapsiperhe. Jo ennen kriisiä Suomessa yli 110 000 lasta eli vähävaraisissa perheissä.

– Poikkeustilanteen vaikutukset vähävaraisten perheiden arkeen voivat on erityiset vakavat. Siksi on tärkeää varmistaa ruoka-apua jakavien järjestöjen ja seurakuntien toimintaedellytykset. Näillä toimijoilla on mahdollisuus tarjota välitöntä apua sitä tarvitseville, sanoo Essayah.

Kriisitilanteessa on tärkeää turvata ennaltaehkäisevät palvelut, jonne avuntarpeessa olevat perheet voivat matalalla kynnyksellä hakeutua.

– Kannustan perheitä hakeutumaan sosiaalihuollon piiriin, jos perhearjessa alkaa tuntua vaikealta selviytyä. Kunnissa olisi syytä myös reagoida tilanteeseen esimerkiksi siirtämällä tarpeen vaatiessa työntekijöitä tehtäviin, joissa kaivataan apuvoimaa, sanoo Essayah.

Sari Essayah ehdottaa ravintola-alan tukemista kriisin aikana jakamalla lomautetuille ja irtisanotuille valtion kustannuksin lounasseteleitä, jotka voi käyttää ravintoloista haettavaan noutoruokaan.

Koronapandemian aiheuttamat sulkutoimet ovat kohdistuneet erityisen kipeästi ravintola-alaan. Essayah muistuttaa, ettei ala ole saanut kaivattua, alalle kohdennettua tukipakettia hallitukselta, vaikka eduskunnan valiokunnat ovat tuen selvittämistä ja toimenpiteitä edellyttäneet.

– Tukimuoto auttaisi paitsi ravintoloita ylläpitämällä kysyntää, myös monia lomautettuja ja irtisanottuja.

Lomautettuja on tällä hetkellä ainakin 140 000. Kaikki eivät saa ajoissa työttömyyspäivärahoja, koska kassat ovat pahoin ruuhkautuneet. Esimerkiksi YTK on varoittanut, että maksut voivat viivästyä merkittävästi 30 päivän määräajasta.

– Lomautetuille ja irtisanotuille lounasseteleiden tarjoaminen auttaisi heitä pahimman korvauksettoman ajan yli.

Essayah uskoo, että setelin tekniseen toteutukseen on kehitettävissä sähköisiä ja mobiilipohjaisia kuponkiratkaisuja tai oma sovellus etämaksamisen mahdollistamiseksi.

Sari Essayah vetoaa, että EU:n jäsenmaat ja niiden viranomaiset kunnioittavat oikeusvaltioperiaatetta myös poikkeusolosuhteissa, joissa jopa perusoikeuksia joudutaan rajaamaan.

– Poikkeusolojen vallitessa on oltava erityisen tarkka, että ihmisten perusoikeuksien rajoittavat toimet ovat tarkasti mitoitettuja; niiden on koskettava ainoastaan välttämättömiä toimia ja niillä on oltava selkeä määräaika. Parlamentaarisen valvonnan tehoa ja median vapautta ei saa heikentää, sanoo Essayah.

Unkarin parlamentti äänesti viime viikolla läpi hätätilalain, joka keskittää ennennäkemättömällä tavalla vallan pääministeri Viktor Orbánille ja sivuuttaa parlamentin toiminnan.

– Hätälain heikoin kohta on se, ettei poikkeuslakien päättymisajankohtaa määritellä. On täysin kansanvallan vastaista, että toimeenpaneva valta itse päättää, milloin hätätila on mahdollisesti ohitse, sanoo Essayah.

– Kansalaistemme suojeleminen ja taudin kitkeminen on jokaisen EU-maan tärkein tehtävä. Samaan aikaan kansanvallasta, oikeusvaltioperiaatteesta ja sananvapaudesta on pidettävä tiukasti kiinni. Toivon, että Orbán osoittaa kunnioittavansa kansanvaltaa purkamalla toimet välittömästi, kun tautitilanne on ohi, sanoo Essayah.

Kristillisdemokraatit äänesti Fideszin jäsenyyden jäädyttämisen puolesta viime kevään Euroopan kansanpuolue EPP:n valtuustokokouksessa.

Sari Essayah’n mukaan nyt olisi viimein aika kuopata ajatus oppivelvollisuuden pidentämisestä.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan opetusalan järjestöt ovat pyytäneet opetusministeri Anderssonilta aikalisää oppivelvollisuuden pidentämisessä, sillä kouluilla ja oppilaitoksilla ei ole aikaa, eikä voimavaroja valmistella tulevia muutoksia. Opetusministerin mukaan uudistuksen aikataulua ei ole syytä muuttaa, koska lain valmistelu on jo pitkällä.

– On silkkaa jääräpäisyyttä, että hallitus pitää oppivelvollisuuden pidentämisestä kynsin hampain kiinni. Nyt pitäisi priorisoida ja suunnata varat ensisijaisesti siihen, että saamme kurottua osalla oppilaista oppimisvajeen kiinni tämän kriisin jälkeen. Monet erityistarpeiset lapset tarvitsevat myös lisätukea palatessaan normaaliin luokkaopetukseen. Opettajien työn haasteet eivät siis lopu, ja pikemminkin lisääntyvät kriisin loputtua. Hallituksen on nyt viimein aika herätä uuteen todellisuuteen, sanoo Essayah.

– Opetusministerin perustelu aikataulun joustamattomuudesta on muutoinkin ontuva, sillä Suomessa on ennekin valmisteltu uudistuksia, jotka eivät ole muuttuneissa olosuhteissa toteutuneet tai ovat siirtyneet seuraavalle vaalikaudelle, jatkaa Essayah.

Kristillisdemokraatit on peräänkuuluttanut, ettei oppivelvollisuuden pidentäminen korjaa lasten ja nuorten kouluttautumisen todellisia ongelmia. Suurin ongelma ovat tällä hetkellä ne koulupudokkaat, joilla ei peruskoulun jälkeen ole riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin.

– Nämä nuoret kaipaisivat kipeästi räätälöityä lisätukea opintoihin, osa myös erityisopetusta jo alakouluvaiheesta saakka. Nyt nämä rahat käytetään kaikille pidennetyn oppivelvollisuuden myötä nuoriin, joilla opinnot sujuvat muutenkin hyvin, sanoo Essayah.

– Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka, jonka laatua ja jokaisen lapsen tarpeiden huomioimista meillä ei ole bulkki-ratkaisuilla vara romuttaa, jatkaa Essayah.

Sari Essayah esittää, että pankkikorttiyhtiöt nostaisivat väliaikaisesti lähimaksurajaa tunnuslukunäppäilyä hygieenisempänä maksutapana.

Suomalaiset välttävät sosiaalisia kontakteja, mutta kaupassakäynti on useille välttämätöntä. Siinä myös syntyy riski koronaviruksen tarttumiselle. Siksi kaikki viruksen leviämisen minimointiin tähtäävät toimenpiteet kaupoissa asioidessa ovat tärkeitä. Vaikka kauppareissun suorittaisi nopeasti ja ihmiskontakteja välttäen, niin kassalla tarttumisriskiä suuri.

Essayah’n mukaan olisi suuri apu, jos lähimaksurajaa voitaisiin väliaikaisesti korottaa.

– On tärkeää, että voitaisiin vähentää pintakosketuksia yleisissä tiloissa tartuntojen vähentämiseksi, Essayah painottaa.

– Monet ovat jo tottuneet lähimaksun käyttämiseen, mutta se on mahdollista vain korkeintaan 50 euron ostoksissa. Tätä korkeampien summien kohdalla tunnusluvun näppäilemiseltä ei voi välttyä. Varsinkin nyt, kun ihmiset ovat harventaneet kaupassakäyntiväliä, nousee loppusumma monilla yli 50 euron.

Lähimaksujen yläraja määritetään maakohtaisesti. Suomessa siitä päättävät käytännössä korttiyhtiöt Visa ja Mastercard yhdessä korttien myöntäjien eli pankkien kanssa. Yksittäinen taho ei voi päättää esimerkiksi lähimaksurajan korottamisesta, vaan kyseessä on toimialan yhteinen päätös.

– Toivon lähimaksurajan tasosta päättäviltä tahoilta nopeaa toimintaa ja rajan väliaikaista nostamista, jotta riskejä taudin leviämiselle voidaan vähentää.

Koronaviruksen testauspaikat ovat täysiä, ja pahin epidemiavaihe on vasta edessä. Kristillisdemokraatit haluavat laajentaa ja tehostaa turvallista testaamista. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah ehdottaa myös potilaan luokse menevien liikkuvien testausyksiköiden käyttämistä.

– Moni koronaa epäilevä on joutunut hakeutumaan testauspaikalle huonokuntoisena ja potentiaalisesti muita tartuttavana. Kaikilla ei ole käytössään omaa autoa, myöskään ystävän auto tai taksi ole oikea kulkuväline koronapotilaalle korkean tarttuvuusriskin vuoksi. Pahinta on, jos näytteenottopaikalla on joutunut kosketuksiin muiden potilaiden kanssa.

– Onko hallitus harkinnut liikkuvien koronatestausyksiköiden rakentamista? Liikkuva yksikkö voisi testata ihmisiä esimerkiksi ulkotiloissa kotinsa lähellä tai jopa kotona. Näin vältyttäisiin testauskäynnin aikana tapahtuvalta tartuttamiselta ja heikkokuntoisten ihmisten siirtymisestä testauspaikalle, Essayah sanoo.

KD esitti koronalisäbudjettiin hallitusta enemmän lisämäärärahoja testaustoiminnan ja suojavarusteiden osalta.

– Testaustoimintaa on saatava lisää, koska koronatartunnan saaneet pitää pystyä tunnistamaan, jotta heidät voidaan eristää tehokkaasti ja kohdentaa heille oikea-aikaisia hoitotoimenpiteitä. Laajalla testauksella on ollut merkittävä rooli niissä maissa, joissa näitä tartuntakäyriä on pystytty kääntämään, Essayah muistuttaa.

Sari Essayah vaatii, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan tulee kuulua kaikille niille, jotka työssäoloehdon täyttävät.

– Ansiosidonnainen työttömyysturva tulee saada yhtäläiseksi kaikille. Tällaisen uudistuksen toteuttamiseksi on tehty jo riittämiin selvitystyötä. Päätökset edellyttävät poliittista tahtoa pikaisesti, Essayah sanoo.

Koronakriisi on iskenyt jo pahasti etenkin matkailu-, ravintola- ja kulttuurialoille. Monien palvelualojen työvoimasta merkittävä osa on irtisanomisuhan alla. Kaikki työntekijät maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksuja, mutta kaikki työssäoloehdon täyttäneet eivät pääse irtisanomistilanteessa nauttimaan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.

– Monelle veroja ja maksuja maksavalle kansalaiselle on varmasti järkytys, jos työt loppuvat koronakriisin myötä. Työttömyyskassoihin kuulumattomat henkilöt rahoittavat osaltaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta eivät ole oikeutettuja itse vakuutukseen. Näitä peruspäivärahaan oikeutettuja henkilöitä oli vuonna 2017 yli 70 000, toteaa Essayah.

– Patistan hallitusta toimimaan kansalaisten työttömyysturvan parantamiseksi. Ansiosidonnaisen laajentamista voidaan rahoittaa porrastamalla päivärahaa, Essayah sanoo.

KD eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro – Sari Essayah
Valtioneuvoston asetus valmiuslain käyttöönotosta 17.3.2020 

 

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa valmiuslain käyttöönottoa ja hallituksen esittämiä toimia koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Kannatamme selkeää tavoitetta suojella kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia. Meidän jokaisen on nyt oltava valmiita muuttamaan arkeamme toistemme parhaaksi.

Kristillisdemokraatit ovat vaatineet hallitukselta tiukempia toimia. Hyvä, että niihin on nyt ryhdytty. Erityisen kiitoksen tästä ansaitsee myös Tasavallan Presidentti, joka omalla toiminnallaan on ollut edistämässä välttämättömien toimien käyttöönottoa. Tarvitsemme yhteisymmärrystä yli puoluerajojen. Olemme valmiita tukemaan hallitusta ja toivomme, että hallitus on valmis kuuntelemaan meitä. Kaikki aika ja energia pitää kohdistaa toimivien ratkaisujen löytämiseksi ja toimeenpanemiseksi.

Muiden maiden kokemusten pohjalta Suomen on kaikessa toiminnassaan pyrittävä olemaan askeleen edellä. Etelä-Korean, Singaporen ja Taiwanin esimerkit osoittavat, että taudin leviämistä on mahdollista jarruttaa päättäväisillä toimilla. Erityisasemassa tässä on testaus, johon Suomessa ei syystä tai toisesta ole tähän asti tarpeeksi panostettu.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen päätös velvoittaa yli 70-vuotiaat eristäytymään on oikea. Tällä päätöksellä pyritään suojelemaan niitä ihmisiä, joille koronavirus on kaikkein vaarallisin. On tärkeää, että pystymme tarjoamaan tukea ja tarvittavia palveluita niitä tarvitseville. Kotihoito ja omaishoitajat tarvitsevat tukitoimia. Emme saa jättää kotiinsa tai hoitolaitoksiin eristyneitä ihmisiä yksin. Monet kokevat pelkoa ja huolta. Tässä jokainen suomalainen voi auttaa. Ollaan yhteydessä ja tarjotaan apuamme omaisillemme ja naapureillemme. Apua on myös pyydettävä rohkeasti.

Tehohoidon kapasiteetti tulee olemaan yksi suurimmista huolenaiheista tulevina viikkoina. Tehohoitoon koulutettua henkilökuntaa ja siihen tarvittavaa välineistöä on saatava lisää. Tarvitsemme sairaanhoidon henkilökunnan pikakoulutusta ja myös lisää henkilökuntaa. Juuri eläköityneitä ammattilaisia ja opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita voidaan palkata tukemaan vakituista sairaalahenkilökuntaa. Kaikkien työntekijöiden jaksamisesta on pidettävä huolta. Tähän kaikkeen tarvitaan riittävät resurssit.

Ihmishenkien pelastaminen on ykkösprioriteetti. Seuraavana on huolehdittava niiden lukuisten työntekijöiden ja yrittäjien tukeminen, jotka ovat vaarassa menettää työpaikkansa, yrityksensä ja toimeentulonsa. Monien pienyrittäjien maksuvalmius on jo nyt heikentynyt. Hallitukselta tarvitaan päättäväisiä ja oikein mitoitettuja toimia, joilla pelastetaan suomalaisia yrityksiä ja työpaikkoja. Verotuksen lykkäämiset ja yrityslainat eivät yksin riitä. Kristillisdemokraatit vaativat jo toissaviikolla, että yrittäjiä ja työnantajia pitää tukea elvyttävällä finanssipolitiikalla ja palkkojen sivukulujen määräaikaisella alentamisella. Huoltovarmuuden turvaamiseksi esimerkiksi maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmän pitää toimia sairastilanteissa.

Arvoisa puhemies,

Kansalaisten on poikkeustilanteessakin pystyttävä luottamaan siihen, että yhteiskunta tukee ja auttaa. Kansalaisyhteiskunnan merkitystä ei pidä unohtaa. Naapuriavulle, lähimmäisyydelle ja talkoohengelle on nyt suuri tarve. Vaikeina aikoina Suomessa on aina rukoiltu paljon. Kirkkojen, uskonnollisten yhteisöjen ja seurakuntien rooli tulee nytkin korostumaan lohdun ja rohkaisun tuojina.

Epävarmuuden keskellä tiedon tarve kasvaa ja ajantasaisen tiedottamisen merkitys korostuu. Yleisradion julkisen palvelun toimijana tulee huomioida ohjelmistossaan muuttunut tilanne ja lisätä muun muassa opetus- ja lastenohjelmia sekä senioriväestölle suunnattua ohjelmaa, kuten hartausohjelmia.

Tukemalla toinen toisiamme haluamme selvitä tästä koettelemuksesta – sisulla, yhteistyöllä ja lähimmäisenrakkaudella.