– Globaalia toimintaympäristöä kuvatessa selonteko nostaa esille useita kannatettavia linjauksia mm. kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia, rauhanvälitystä ja sääntöperusteisuutta. Hallituksen on pohdittava, onko sillä riittäviä panostuksia ja välineitä näiden toteuttamiseen. Miksi asetetut hienot tavoitteet eivät näy millään tavalla hallituksen toimenpiteissä, kysyi puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah tänään eduskunnassa käydyssä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.

Essayah´n mukaan on mahdotonta ymmärtää sitä energiaa ja aktiivisuutta, jota hallitus on osoittanut ajaessaan alas suomalaista kehitysyhteistyötä. – Ymmärrätte kai, että nämä toimet vaarantavat monen tytön ja pojan koulunkäynnin kehitysmaissa, mutta ovat myös heikentäneet Suomen kansainvälistä asemaa? Millä keinoilla yritätte paikata ja korjata jo syntynyttä vahinkoa?

Keskustelun pohjana oli valtioneuvoston selonteko, jonka mukaan Suomi painottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kehityspolitiikan kokonaisuutta hauraissa valtioissa ja pyrkii vaikuttamaan muuttoliikkeen perussyihin. Selonteko nostaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ensimmäiseksi päämääräksi Suomen kansainvälisen aseman vahvistamisen. Muita päämääriä ovat itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantaminen sekä yhteiskunnan toimivuuden ylläpitäminen.

Essayah nosti esille myös hybridisodankäynnin ja siihen varautumisen.
– Hybridisodan keinoja voidaan käyttää sisäpolitiikan välineenä ja sellaisia valtioita vastaan, joiden kanssa ei olla varsinaisesti sodassa. Siis myös sodan ja rauhan välinen raja on hämärtymässä.
– Hybridiuhkiin varautuminen on välttämätöntä ja haastavaa, mutta meillä on myös hyvät valmiudet tähän.  Suomessa viranomaisten välinen yhteistyö on esimerkillistä ja maailman huippuluokkaa. Voimme luottaa siihen, että sekä sisäisestä turvallisuudesta että ulkosuhteista ja puolustuspolitiikasta vastaavat tahot kommunikoivat sujuvasti keskenään ja hyödyntävät toistensa osaamista ja resursseja.

Essayah ehdotti pohjoismaisena yhteistyön lisäämistä myös varautumisessa hybridiuhkiin.
– Sillä saralla laajemmat hartiat ja monipuolisempi osaaminen voisivat olla erityiseksi hyödyksi.

Hän muistutti myös huoltovarmuuden merkityksestä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
– On tärkeää lisätä omavaraisuuttamme ruuan ja energian tuotannossa. Hybridiuhkien torjunnassa tämä kuuluu aivan niihin alkeisiin, ja toivon, ettemme harjoitetun heikon maatalouspolitiikan takia kompastu niissä.

***

Valtioneuvoston selonteko ulko- ja turvallisuuspolitiikasta 21.6.2016
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenvuoro
Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah

Arvoisa puhemies,
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko listaa 15 painopistettä, joissa kaikissa korostuu Suomen halu edistää vakautta niin lähialueilla kuin myös kansainvälisen yhteistyön kautta mm. EU:n ja YK:n jäsenenä sekä Naton rauhankumppanina. Perusdoktriini aktiivisesta ulkopolitiikasta, uskottavasta omasta puolustuksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä on ennallaan.

Turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä on kuitenkin tapahtunut selkeä muutos. Aiemmin julkaistu Nato-selvitys ja tämä selonteko kuvaavat molemmat Itämeren kiristynyttä tilannetta ja Venäjän roolia siinä sekä toimien ja vastatoimien negatiivista kierrettä, jonka vaikutuksesta sotilaallinen toiminta lähialueellamme on lisääntynyt. Sotilaallisten uhkien torjumiseksi Suomi harjoittaa ennakoivaa ja aktiivista vakauspolitiikkaa.

Keskusteluyhteyksien ylläpitäminen Venäjän kanssa edistää tätä, eikä ole ristiriidassa EU:n yhteisten Venäjä-linjausten kanssa. Sen sijaan kauppa- ja energiapolitiikka on usein ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatketta, joten nähdäänköhän selonteon mainitsema tavoite Suomen ja Venäjän energiayhteistyön nivoutumisesta osaksi EU:n energiaunionin kehittämistä Brysselistä käsin yhtä toiveikkaasti.

Kristillisdemokraatit yhtyvät pääasiassa selonteossa esitettyihin arvioihin. Itämeren alueen turvallisuuden lisäämiseksi yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Selonteko nostaa esimerkkinä esille puolustusyhteistyön operatiivisen suunnittelun kehittämisen. Lisäisin tähän näkökulman, voisiko pohjoismaista yhteistyötä lisätä hybridiuhkiin vastaamisen osalta.  Sillä saralla laajemmat hartiat ja monipuolisempi osaaminen voisivat olla erityiseksi hyödyksi.

Keväämmällä käsitellyssä sisäisen turvallisuuden selonteossa jo todettiin, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja madaltuu. Sama havainto tehdään myös tässä. Turvallisuuspolitiikka on nähtävä yhtenä kokonaisuutena. Radikalisoituminen, terrorismi, tietoverkkorikollisuus, maahanmuuton kysymykset, hybridiuhat, kaikki koskettavat niin sisäistä turvallisuutta kuin ulkosuhteita. Hybridisodan keinoja voidaan käyttää myös sisäpolitiikan välineenä ja sellaisia valtioita vastaan, joiden kanssa ei olla varsinaisesti sodassa. – Siis myös sodan ja rauhan välinen raja on hämärtymässä.

Hybridiuhkiin varautuminen on välttämätöntä ja haastavaa, mutta meillä on myös hyvät valmiudet tähän.  Suomessa viranomaisten välinen yhteistyö on esimerkillistä ja maailman huippuluokkaa. Voimme luottaa siihen, että sekä sisäisestä turvallisuudesta että ulkosuhteista ja puolustuspolitiikasta vastaavat tahot kommunikoivat sujuvasti keskenään ja hyödyntävät toistensa osaamista ja resursseja.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää turvata kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus, eli lisätä omavaraisuuttamme ruuan ja energian tuotannossa. Hybridiuhkien torjunnassa tämä kuuluu aivan niihin alkeisiin, ja toivon, ettemme harjoitetun heikon maatalouspolitiikan takia kompastu niissä.

Selonteko toteaa, että Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä ja että Euroopan unionin puolustusyhteistyötä kehitetään yhteistyössä Naton kanssa.

Vain kahden päivän päässä on Iso-Britannian kansanäänestys EU-jäsenyyden jatkamisesta, ja selonteko hädin tuskin mainitsee asiaa. On pakko yhtyä aiempien puheenvuorojen ihmettelyyn tämän selonteon antamisen ajankohdasta. Mahdollisella Brexitillä on myös laajat ulko- ja turvallisuuspoliittiset vaikutuksensa, ja KD -eduskuntaryhmänä edellytämme, että hallitus on varautunut myös Britannian eroon. EU:ssa ollaan keskusteluihin nostamassa yhteisen turvallisuuspolitiikan tiivistäminen. Miten hallitus suhtautuu mm. tähän?

Arktisen yhteistyön osalta selonteko on valitettavan suppea. Toivottavasti hallitus on kuitenkin varautunut huolella arktisen neuvoston ensi vuonna alkavaan puheenjohtajuuteen. Nyt olisi aika saada valtionhallintoonkin yksi päätoiminen arktisen politiikan vastaava; koordinointia toki on, mutta kokonaisjohtajuutta vähemmän. Tavoitteena tulee olla huippukokouksen järjestäminen ja liennytyksen lisääminen. Kun selonteko alleviivaa alkuperäiskansojen oikeuksien edistämistä hallituksen keskeisenä tavoitteena, niin lisäisikö ILO -sopimuksen ratifiointi Suomen osalta tämän kohdan uskottavuutta.

Selonteon mukaan Suomi painottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kehityspolitiikan kokonaisuutta hauraissa valtioissa ja pyrkii vaikuttamaan muuttoliikkeen perussyihin. Tästä näkökulmasta käsin onkin mahdotonta ymmärtää sitä energiaa ja aktiivisuutta, jota hallitus on osoittanut ajaessaan alas suomalaista kehitysyhteistyötä. Ymmärrätte kai, että nämä toimet vaarantavat mm. monen tytön ja pojan koulunkäynnin jatkon kehitysmaissa, mutta ovat myös heikentäneet Suomen kansainvälistä asemaa? Millä keinoilla yritätte paikata ja korjata jo syntynyttä vahinkoa?

Nostan vielä esille lopuksi esille Lähi-idän. Kannustamme hallitusta rakentavaan ja konflikteja liennyttävään linjaan ja tekemään kansainvälistä yhteistyötä terrorismin määrätietoiseksi torjumiseksi. Tuon alueen vakaus viime kädessä heijastuu Suomeenkin saakka.

Kaiken kaikkiaan globaalia toimintaympäristöä kuvatessa selonteko nostaa esille useita kannatettavia linjauksia mm. kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia, rauhanvälitystä ja sääntöperusteisuutta. Hallituksen on pohdittava, onko sillä riittäviä panostuksia ja välineitä näiden toteuttamiseen. Miksi asetetut hienot tavoitteet eivät näy millään tavalla hallituksen toimenpiteissä? Suomi voi halutessaan edelleenkin olla rauhanvälityksen suurvalta, siinä meillä on annettavaa globaalissakin mittakaavassa.

Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah kritisoi Riihimäellä hallituksen EU-linjauksia. Hän muistutti, että KD kannattaa sääntöperusteista, markkinakuriin perustuvaa ja hajautettua talous- ja rahaliitto EMU:a vastakohtana keskitetysti ohjatulle ja yhä enemmän yhteisvastuuseen siirtyvälle euroalueelle.
– Hallituksen linja tässä suhteessa jää epäselväksi juuri nyt, kun tarvitaan selkeää kantaa, jonka takana pitää suoraselkäisesti seistä edessä olevissa väännöissä. Federalistit EU:ssa käyttävät jokaista kriisiä mahdollisuutena lisätä liittovaltiokehitystä ja komission valtaa. Talousasioiden lisäksi tämä on nähtävissä pakolaiskriisin hoidossa. Pakkokiintiöt ja rangaistusmaksut ovat vastoin EU:n jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta maahanmuuttopolitiikassa.

– Nyt EU on polvistumassa Turkin edessä, joka kiristää etuja ja viisumivapautta kansalaisilleen osana pakolaissopimusta. On kuitenkin selvää, ettei Turkin ihmisoikeusrikkomuksia saada kuriin myöntyväisyyslinjalla. Niinpä eilen Suuressa valiokunnassa esitin, että Suomen ei tule tukea viisumivapautta, koska koko prosessi ei ole edennyt uskottavalla tavalla ja Turkki on tosiasiallisesti kaukana sovittujen 72 ehdon täyttämisestä. Lisäksi sovituista ehdoista viisi on sellaisia, joiden täyttäminen teknisesti ja proseduraalisesti ei ole edes mahdollista aikarajaan eli kesäkuun loppuun mennessä.

– Turkin kohdalla on muistettava, että se on hakijamaa EU:n jäseneksi, jolloin sen viisumivapausprosessi on nähtävä myös osana edistymistä kohti EU:n yhteisiä arvoja demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta eikä vain pelkästään osana EU:n ja Turkin välistä pakolaissopimusta.

Alkoholilainsäädännön uudistamiseen liittyen Essayah totesi, että KD:sta on hyvää vauhtia tulossa ravintoloitsijoiden paras tuki, sillä hallitus on romuttamassa omat helmikuisen alkoholilain kokonaisuudistuksen linjaukset, joilla kulutusta oli tarkoitus siirtää kotisohvilta ravintoloiden valvotumpaan käyttöön ja samalla edistää alan työllisyyttä ja matkailuelinkeinoa.

Hänen mukaansa hallituksen sisäinen vääntö nelosoluesta ja mahdollisesti viineistäkin ruokakauppoihin sekä alkoholin myyntiajan pidennykset olisivat paitsi raskas kansanterveydellinen virhe, niin syövät myös ravintolaelinkeinoa ja vaarantaisivat Alkon aseman.
– Alkoholilakiuudistus olisi ilman näitä viimeaikaisia vääntöjä varsin maltillinen, jolla ei tosin kulutusta käännettäisi laskuun, joskaan ei myöskään kasvuun. Tässä asiassa toivon ministeri Rehulalle kanttia pysyä alkuperäisissä linjauksissa ilman hoipertelua.

Essayah korosti katsauksessaan, että KD toimii rakentavana oppositiopuolueena.
– Olemme itsekin vitsailleet, että meidät tunnetaan kolmen A:n puolueena; ne A:than ovat aloitteellinen, asiantunteva ja asiallinen! Emme esitä vain kritiikkiä, vaan pyrimme tuomaan vaihtoehtoisen mallin, miten asian voisi mielestämme hoitaa paremmin. Patistamme hallitusta toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia juustohöyläleikkausten sijaan, Essayah summasi.