Ajankohtaista

RSS

Maksuvalmiuskriisi heijastuu koko maaseutuun – maataloutta tuettava kaikin keinoin

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa maaseudun maksuvalmiuskriisin heijastevaikutuksista.
– Maksuvalmiuskriisi kertaantuu, kun esimerkiksi koneurakoitsijat odottavat, milloin viljelijät pystyvät maksamaan heille tehdyistä töistä. Muun tuskan päälle vielä Maa- ja metsätalousministeriön poukkoilu Kemera -tuessa uhkaa metsureiden työllisyyttä ja taimikoita. Monella kylällä taloudellinen toimeliaisuus on maa- ja metsätilojen ja niiden heijastevaikutusten varassa.

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen maatalousvälikysymyksessä pitänyt Essayah peräänkuulutti myönteisiä toimia myös muilta politiikkasektoreilta  maatalouden ahdingon helpottamiseksi.
– Pienetkin kädenojennukset muilta politiikkasektoreilta olisivat enemmän kuin tarpeen. Kristillisdemokraatit esittivät jo kesällä 2015, että julkisissa hankinnoissa on asetettava ehdoksi vähintään suomalaisen eläinsuojelu kriteeristön noudattaminen. Samoin olemme esittäneet aloitteita biokaasun käytön edistämiseksi maatiloilla niin lämmitykseen, sähkön tuotantoon kuin myös polttoaineeksi. Huomasin, että pääministeri Sipilä lupasi puoluekokouspuheessaan valoisia näkymiä biokaasulle. Ryhmämme kirjalliseen kysymykseen käyttövoimaveron poistamiseksi biokaasuautoilta hallitus antoi kuitenkin muutama viikko sitten kielteisen vastauksen. Nyt biokaasulaitoksia tankkauspaikkoineen ei maatiloille synny, kun kaasuautoja ei ole tarpeeksi, kaasuautoja ei puolestaan osteta, kun tankkauspaikkoja ei ole tarpeeksi. Toteuttakaa KD:n aloitteet, niin puoluekokouspuheetkin muuttuvat konkretiaksi!

Essayah muistutti myös suomalaisen elintarviketeollisuuden vientimahdollisuuksista.
– Suomalaisella osaamisella on jo kehitetty kansainvälisille markkinoille tähtääviä korkean jalostusasteen elintarvikkeita, ja kristillisdemokraatit näkevät siellä paljon vientipotentiaalia. Jotta voimme jatkaa tällä tiellä, tarvitsemme elinvoimaista kotimaista maataloutta ja puhdasta ruuan alkutuotantoa. Toivomme, että hallitus jakaa tämän vision ja myös toimii sen mukaisesti.

Sari Essayah ehdolla KOK:n jäseneksi

Kansanedustaja, kilpakävelyn maailman ja Euroopan mestari Sari Essayah on yksi kahdeksasta uudesta Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) jäsenehdokkaasta.

KOK:n johtokunta on tänään ehdottanut KOK:n yleiskokoukselle kahdeksan uuden henkilöjäsenen valintaa. Jäsenten valinta vahvistetaan Rion Olympialaisten yhteydessä järjestettävässä yleiskokouksessa. KOK:lla on tällä hetkellä 91 jäsentä, jotka toimivat KOK:n edustajina kotimaissaan. Sääntöjen mukaan jäseniä voi kerralla olla korkeintaan 115.

– Sarin jäsenyys Kansainvälisessä Olympiakomiteassa on suomalaiselle urheilulle merkittävä asia. Valintaprosessi uusien jäsenten osalta on erittäin tiukka, eikä ole ollut itsestäänselvyys, että suomalainen henkilö on jatkossakin jäsenenä Kansainvälisessä Olympiakomiteassa. Sarilla on iso rooli Kansainvälisen Olympialiikkeen uudistamisessa ja kaikki ne ominaisuudet joita uudistustyössä tarvitaan, toteaa Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen sanoo tiedotteessa.

Myös Essayah itse pitää Suomelle ja suomalaiselle urheilulle tärkeänä sitä, että KOK:n jäsenistössä istuu jatkossakin suomalaisia.

– KOK:n uudistaminen Agenda 2020:n mukaisesti on Kansainvälisen Olympialiikkeen tulevaisuuden tärkein asia ja toivon että Rion kokouksessa tehtävät henkilövalinnat tukevat tätä tavoitetta parhaalla mahdollisella tavalla, Essayah sanoo.

KOK:lla on historiansa aikana ollut 7 suomalaisjäsentä. Viimeisin suomalaisjäsen Peter Tallberg ehti toimia KOK:n jäsenenä peräti 39 vuotta kevääseen 2015 ja menehtymiseensä saakka. Lisäksi jääkiekkoilijat Jari Kurri ja Saku Koivu ovat toimineet KOK:n urheilijakomission jäseniä.

Teksti: Sport Content
http://www.sportti.com/uutinen.asp?CAT=4-5&ID=314004

Essayah: Suomen tulee hakea EU:n globalisaatiorahastosta tukea Microsoftin irtisanotuille

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vaatii hallitukselta sekä kansallisia että EU-tason toimenpiteitä Microsoft Mobilen irtisanotuille työntekijöille. Yhtiön toiminnan loppuminen vie Suomessa työpaikan noin 1 350 työntekijältä, Tampereelta toiminta lakkaa kokonaan.

– Hallituksen on lisäbudjetissaan tuotava esitys työllisyysmäärärahojen lisäämisestä ja toimenpidepaketista irtisanottujen työllistämisen auttamiseksi, vaati Essayah.

– Myös Euroopan Unionin globalisaatiorahastosta tulee hakea tukea, sillä Microsoftin irtisanomiset ovat jatkumoa aiempaan Nokian matkapuhelinliiketoiminnan alasajoon, johon myös saatiin globalisaatiorahaston tukea useampaan otteeseen. Aivan kuten aiemmin tuetun Salon kohdalla, myös Tampereella riippuvuus ict-alan työpaikoista on suuri. Globalisaatiorahaston tuki edellyttää kansallista rahoitusta, joten myös tähän on lisäbudjetissa varauduttava. Irtisanomiset täyttävät globalisaatiorahaston tuen ehdot alaa kohdanneen kansainvälisen rakennemuutoksen ja irtisanomisten laajuuden suhteen.

Keskusta hoipertelee alkoholipolitiikassa

Keskustan eduskuntaryhmän kanta ratkaisi sen, että jatkossa vähittäiskaupoissa myydään nelosolutta, vahvoja lonkeroita ja limuviinoja. Samalla Alkojen myyntiaikaa jatketaan iltayhdeksään ja ulkomainen nettikauppakin oltaneen täysin vapauttamassa.

Keskustan hoipertelu alkoholipolitiikassa on ollut surullista katsottavaa. Tämä on se sama puolue, joka vielä ennen eduskuntavaaleja listasi ohjelmissaan keskioluen myynnin siirtämisen Alkoihin. Vielä helmikuussa puolue piti alkoholilain kokonaisuudistuksen tärkeimpänä tavoitteena kulutuksen siirtämisen kotisohvilta ravintoloiden valvotumpaan käyttöön. Tällä linjauksella oli tarkoitus myös tukea matkailu- ja ravintolaelinkeinoa ja lisätä alan työllisyyttä.

Ikävä kyllä takki kääntyi ja puolue ottaa nyt kontolleen yhden raskaimmista kansanterveydellisistä virheistä. Alkoholilakiuudistus olisi ilman näitä viimeaikaisia muutoksia ollut varsin maltillinen, jonka ei arvioitu nostavan, joskaan ei myöskään laskevan kulutusta.

Nyt tilanne muuttuu dramaattisesti: THL:n tutkijoiden ennusteen mukaan pelkkä nelosoluen tuonti kauppoihin lisää 1500 sairaalakäyntiä ja 165 alkoholikuolemaa. Lääkäriliitto on muistuttanut, että maassa harjoitettu alkoholipolitiikka on yksi eniten sosiaali- ja terveyskuluihin vaikuttava asia. Saatavuuden helpottamien lisää väistämättä terveyshaittoja ja alkoholikuolemien kasvua ja sitä kautta valtion nettomenot vain kasvavat.

Kaikkein kalliimman laskun maksavat kuitenkin ne tuhannet lapset ja nuoret, jotka joutuvat kärsimään lisääntyvästä vanhempien alkoholinkäytöstä, turvattomuudesta ja perheväkivallasta. Hyvinvointiyhteiskunnan kantokyky ja suomalaisten terveys jäivät toissijaiseksi, kun hallitus halusi tukea alkoholibisnestä; surullista tosiaankin.

Essayah puoluevaltuustolle: EU polvistumassa Turkin edessä – Suomen ei tule tukea viisumivapautta

Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah kritisoi Riihimäellä hallituksen EU-linjauksia. Hän muistutti, että KD kannattaa sääntöperusteista, markkinakuriin perustuvaa ja hajautettua talous- ja rahaliitto EMU:a vastakohtana keskitetysti ohjatulle ja yhä enemmän yhteisvastuuseen siirtyvälle euroalueelle.
– Hallituksen linja tässä suhteessa jää epäselväksi juuri nyt, kun tarvitaan selkeää kantaa, jonka takana pitää suoraselkäisesti seistä edessä olevissa väännöissä. Federalistit EU:ssa käyttävät jokaista kriisiä mahdollisuutena lisätä liittovaltiokehitystä ja komission valtaa. Talousasioiden lisäksi tämä on nähtävissä pakolaiskriisin hoidossa. Pakkokiintiöt ja rangaistusmaksut ovat vastoin EU:n jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta maahanmuuttopolitiikassa.

– Nyt EU on polvistumassa Turkin edessä, joka kiristää etuja ja viisumivapautta kansalaisilleen osana pakolaissopimusta. On kuitenkin selvää, ettei Turkin ihmisoikeusrikkomuksia saada kuriin myöntyväisyyslinjalla. Niinpä eilen Suuressa valiokunnassa esitin, että Suomen ei tule tukea viisumivapautta, koska koko prosessi ei ole edennyt uskottavalla tavalla ja Turkki on tosiasiallisesti kaukana sovittujen 72 ehdon täyttämisestä. Lisäksi sovituista ehdoista viisi on sellaisia, joiden täyttäminen teknisesti ja proseduraalisesti ei ole edes mahdollista aikarajaan eli kesäkuun loppuun mennessä.

– Turkin kohdalla on muistettava, että se on hakijamaa EU:n jäseneksi, jolloin sen viisumivapausprosessi on nähtävä myös osana edistymistä kohti EU:n yhteisiä arvoja demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta eikä vain pelkästään osana EU:n ja Turkin välistä pakolaissopimusta.

Alkoholilainsäädännön uudistamiseen liittyen Essayah totesi, että KD:sta on hyvää vauhtia tulossa ravintoloitsijoiden paras tuki, sillä hallitus on romuttamassa omat helmikuisen alkoholilain kokonaisuudistuksen linjaukset, joilla kulutusta oli tarkoitus siirtää kotisohvilta ravintoloiden valvotumpaan käyttöön ja samalla edistää alan työllisyyttä ja matkailuelinkeinoa.

Hänen mukaansa hallituksen sisäinen vääntö nelosoluesta ja mahdollisesti viineistäkin ruokakauppoihin sekä alkoholin myyntiajan pidennykset olisivat paitsi raskas kansanterveydellinen virhe, niin syövät myös ravintolaelinkeinoa ja vaarantaisivat Alkon aseman.
– Alkoholilakiuudistus olisi ilman näitä viimeaikaisia vääntöjä varsin maltillinen, jolla ei tosin kulutusta käännettäisi laskuun, joskaan ei myöskään kasvuun. Tässä asiassa toivon ministeri Rehulalle kanttia pysyä alkuperäisissä linjauksissa ilman hoipertelua.

Essayah korosti katsauksessaan, että KD toimii rakentavana oppositiopuolueena.
– Olemme itsekin vitsailleet, että meidät tunnetaan kolmen A:n puolueena; ne A:than ovat aloitteellinen, asiantunteva ja asiallinen! Emme esitä vain kritiikkiä, vaan pyrimme tuomaan vaihtoehtoisen mallin, miten asian voisi mielestämme hoitaa paremmin. Patistamme hallitusta toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia juustohöyläleikkausten sijaan, Essayah summasi.

Essayah: Suomen torjuttava komission pakkokiintiöt ja sakkomaksut

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Essayah`n mielestä Suomen on torjuttava Euroopan komission esitys turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen vakiinnuttamisesta ja isoista sakkomaksuista.

– Pakkokiintiöt ja rangaistusmaksut ovat vastoin EU:n jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta maahanmuuttopolitiikassa, Essayah muistutti puhuessaan Vihdin Nummelassa.

– Suomen hallituksen linja EU:ssa pakolaiskriisin hoitamisessa on jättänyt parantamisen varaa. Kristillisdemokraatit ovat viime kesästä lähtien painottaneet EU:n ulkorajojen valvonnan tehostamista, pakolaisleirien tilanteen helpottamista, tuen suuntaamista kriisimaiden lähialueille ja kiintiöpakolaisjärjestelmän käyttöä.

– Hallitus hyväksyi aiemmin esityksen turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU:n sisällä. Järjestelmän toimimattomuus oli tiedossa jo tuolloin. Toimenpiteellä kiihdytettiin myös ihmissalakuljetusta, jota nyt on pyritty saamaan kuriin mm. lupaamalla Turkille viisumivapautta ja muita etuja. Nyt komissio on pystyttämässä pysyvää sisäisten siirtojen mekanismia, ja jopa koko Dublin-sopimuksen kumoamista. Tämä voi entisestään heikentää EU:n ulkorajamaiden halukkuutta huolehtia tehokkaasta rajavalvonnasta ja kannustaa muun siirtolaisuuden kanavoitumista turvapaikanhakijoiksi.

Eduskunnan suuren valiokunnan jäsenenä työskentelevä Sari Essayah muistutti, että Kristillisdemokraatit ovat koko kriisin ajan korostaneet kiintiöpakolaisjärjestelmän käyttöä, jolla voidaan auttaa tehokkaimmin suojelun tarpeessa olevia suoraan pakolaisleireiltä.

Verovaroin rahoitettujen sote-palvelujen tuottamista ei pidä ohjata ylikansallisille yhtiöille

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah epäilee julkisten palvelujen yhtiöittämislinjauksen vaikeuttavan koko sote-uudistuksen etenemistä. Kuopion torilla vapputilaisuudessa puhuneen Essayah´n mielestä yhtiöittäminen ei helpota etenkään kaukana keskuksista asuvien asemaa palvelujen saatavuudessa ja valinnanvapaudessa.
– Kansalaiset ja julkisten sote-palvelujen työntekijät on jätetty suureen epävarmuuteen. Alun perin oli tarkoitus, että henkilöstö siirtyy itsehallintoalueiden palvelukseen. Yhtiöittämisen myötä henkilöstö siirtyisi perustettavien yhtiöiden palvelukseen. Päätöksenteko voi myös karata kauemmas palveluja käyttävästä kansalaisesta, jos tuotannosta vastaa yhtiöhallitus. Lisäksi ylikansallisten yhtiöiden rynnistys markkinoille huolettaa, Essayah listasi.

– On aivan aiheellinen huoli, miten pienet paikalliset yritykset selviytyvät kilpailussa suurten ylikansallisten yhtiöiden kanssa. On mahdollista, että yhtiöittämisen kautta ison osan suomalaisten verovaroin tuetuista terveyspalveluista tuottavat ylikansalliset yhtiöt, joiden veronmaksuhalukkuudesta Suomeen ei ole varmuutta.
– KD:llä ei ole ideologisia silmälappuja palveluiden tuotantotavan suhteen ja kannatamme tavoitetta valinnanvapauden lisäämisestä. Yritysmaailman työkalupakki ei kuitenkaan mielestämme sovi joka ongelmaan. Poliittisten päättäjien järjestämisvastuulla on se, että verovaroin tuetut palvelut ovat kaikkien saatavilla ja saavutettavissa. Haluamme ohjata kansalaisten maksamat verot mieluummin kotimaan kansantalouteen kuin veroparatiiseihin. Verovaroin rahoitettujen sote-palvelujen tuottamista ei pidä ohjata ylikansallisille yhtiöille, Essayah linjasi.

Sote-palvelujen yhtiöittämispakko vaikeuttaa uudistuksen etenemistä

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah epäilee julkisten palvelujen yhtiöittämislinjauksen vaikeuttavan koko sote -uudistuksen etenemistä. Essayah’n mukaan yhtiöittämispakko herättää suuren määrän kysymyksiä, joihin ei ole ehditty paneutua riittävästi.

– Miten huolehditaan sujuvista hoitoketjuista, jos terveyspalveluja tuottaa joukko keskenään kilpailevia osakeyhtiöitä? Kuka kantaa kokonaisvastuun potilaasta? Mitkä ovat ne periaatteet, joilla palvelut yhtiöitetään? Essayah kysyi Oulussa vapunaaton tapahtumassa.

Essayah on huolissaan siitä, että sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet näyttävät hämärtyneen ja mukaan on tullut monia oheistavoitteita.

– Sote-uudistuksen toteuttaminen uhkaa puuroutua ja viivästyä. Nyt kaivataan hallitukselta strategista otetta ja keskittymistä uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin.  Potilaiden tarpeet eivät saa jäädä poliittisten pelikiemuroiden ja hallintokompromissien jalkoihin.

Essayah muistuttaa, että uudistuksen tarkoituksena on saada kaikille kansalaisille yhdenvertaiset, laadukkaat ja saumattomat palvelut, luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiselle ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiselle.

– Jos ei pitäydytä asetetuissa tavoitteissa, uhkana on, että uudistus kaatuu taas kerran, Essayah toteaa.

Essayah Forssassa: Äidin toipumisaika säilytettävä perhevapaissa

– Äidin toipumisaika on edelleen säilytettävä perhevapaissa, sanoo Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

Hän viittaa kannanotollaan SAK:n torstaina 21.4. ehdottamaan perhevapaamalliin, jossa poistettaisiin heti vauvan syntymän jälkeen pidettävä kolmen kuukauden äitiysvapaajakso. Isä voisi SAK:n mallin mukaan jäädä vanhempainvapaalle hoitamaan lasta välittömästi synnytystä seuraavana päivänä ja äiti lähteä töihin.  Essayah ei tätä ehdotusta kannata.

– Toipumisaika ja imetysrauha pitää taata synnyttäneelle äidille. Parhaiten ne taataan niin, että synnytyksen jälkeen kolme kuukautta perhevapaista on nimetty yksin äidille Ellei äidin toipumisaikaa ole sisäänkirjoitettu vanhempainvapaisiin, on suuri riski, että synnyttänyttä äitiä voidaan painostaa palaamaan töihin liian aikaisin synnytyksen jälkeen, hän sanoo.

Essayah muistuttaa myös, että SAK:n malli ei olisi EU-säännösten vastaisena edes mahdollinen. Voimassa olevassa raskaussuojeludirektiivissä (92/85/EEC) äidille on kiintiöity 14 viikkoa synnytyksestä toipumiseen.

Joustot olisivat tervetulleita

Täysin Essayah ei SAK:n mallia tyrmää, vaan pitää ehdotusta joustojen lisäämisestä kannatettavana. Ehdotuksessa vanhempain- ja hoitorahaa voisi käyttää yksittäisinä päivinä, puolitettuina tai pitkinä vapaina. Vapaita voisi siirtää myös toiselle vanhemmalle tai käyttää myöhemmin, lapsen seitsenvuotispäivään saakka.

– Tältä osin malli ottaisi nykyistä paremmin huomioon perheiden vaihtuvat tilanteet ja epätyypilliset työsuhteet, Essayah toteaa.

Hän huomauttaa kuitenkin, että kotihoidon tuen suhteen SAK:n malli ottaisi takapakkia siinä, että etuutta ei enää maksettaisi työskentelypäiviltä. Erilaista paperinpyöritystä ehdotus tietäisi myös nykyistä enemmän, kun työkeikoista olisi aina ilmoitettava Kelalle.

– Nykyisen kotihoidon tuen vahvuus on, että tukea maksetaan riippumatta siitä, tekevätkö vanhemmat töitä vai eivät. Tämä on tuonut joustavuutta ja valinnanvapautta perheiden arkeen, Essayah sanoo.

– En kannata vanhempainvapaan kiintiöimistä vanhempien kesken. Työelämän tasa-arvoa on sen sijaan edistettävä esimerkiksi korvaamalla työnantajalle nykyistä paremmin vanhemmuudesta koituvia kuluja. Myös työmarkkinajärjestöjen välisissä palkkaneuvotteluissa voidaan tehdä paljon tasa-arvon eteen, mikäli tahtoa löytyy.

Sari Essayah puhui yleisötilaisuudessa Forssassa.

Essayah: Liikennekaaresta sovittava parlamentaarisesti

Kansanedustaja Sari Essayah (kd.) vaatii, että liikenteen tulevaisuudesta päätetään parlamentaarisesti. Hallituksen aloite väyläverkon yhtiöittämisestä ja liikenteen rahoituksen muuttamisesta on niin suuri uudistus, ettei sitä voi tehdä vain hallituksen sisällä.
– Liikennekaaren valmisteluun tarvittaisiin viime kauden mallin mukaan parlamentaarinen työryhmä, koska hallitus ei omista väyliä – ei tämä, eikä tulevat, sanoo Essayah.

Essayahin mukaan parlamentaarisessa valmistelussa lähtökohdaksi tulee ottaa se, että väyläverkosto ja sen kehittäminen on jatkossakin poliittisen päätöksenteon piirissä. Markkinaehtoisuuden lisäämisen ja uusien mobiilipalveluiden käyttöönoton helpottamisen lisäksi uudistuksessa tulee huomioida myös haja-asutusalueiden asukkaiden ja paljon työssään liikkuvien tarpeet.

– Markkinaehtoisuus toimii ihmeen huonosti silloin, kun ei ole markkinoita. Esimerkiksi syrjäseutujen kuljetuspalveluita ei voi rakentaa pelkkien mobiilipalveluiden ja ei-ammatillisen pienimuotoisen toiminnan varaan, kiteyttää Sari Essayah.

Puolueen puheenjohtaja Essayah nosti liikennekaaren esiin poliittisessa katsauksessaan KD:n Keski-Suomen piirin kevätkokouksessa Joutsassa.