Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah kannattaa yhden perusturvaetuuden selvittämistä sosiaaliturvauudistuksen seuraavana vaiheena.

Sosiaaliturvakomitea julkaisi tänään välimietinnön, joka lähtee lausuntokierrokselle. Essayah on ollut Kristillisdemokraattien edustajana komiteassa, joka aloitti työskentelynsä keväällä 2020.

Sosiaaliturvakomitea esittää perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä ansioturva huomioiden.
– On tärkeää, että perusturvaetuus olisi jatkossakin syyperusteinen, tarveharkintainen ja vastikkeellinen etuus, ei mikään kansalaispalkka-malli. Perusturvaetuuden myöntämisen ehdot ja perusteet olisivat erilaiset riippuen elämäntilanteesta. Samoin on realistista arvioida, että yhteen perusturvaetuuteen esitetään vaiheittaista siirtymistä, Sari Essayah toteaa.

Essayah muistuttaa, että nyt työn pohjaksi parlamentaarisesti sovittu malli vastaa peruslähtökohdiltaan Kristillisdemokraattien kannustavan perusturvan mallia, jonka puolue julkaisi jo edellisellä eduskuntakaudella.

– Suomessa on tulorekisterin ja verotuksen digitalisoinnin edettyä hyvät mahdollisuudet sosiaaliturvan yksinkertaistamisessa ja siten asiakkaiden elämäntilanteiden paremmassa ja reaaliaikaisessa huomioimisessa, ja toisaalta palveluiden ja etuuksien yhteensovittamisessa. Sosiaaliturvan tulee olla ihmistä eri elämäntilanteissa tukevaa, mutta se ei saa olla passivoivaa, saati kannustinloukkuja sisältävää. Siksi KD:n kannustava perusturva antaa hyvät eväät myös jatkovalmisteluun.

– Uudistuksen tarkoituksena on selkeyttää ja yksinkertaistaa vaiheittain etuusjärjestelmää ja sen toimeenpanoa sekä helpottaa siirtymistä etuudelta toiselle, samoin etuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä valmistellaan säilyttäen nykyisen sosiaalivakuutuksen periaatteet.

– Komitea linjasi lisäksi lukuisia selvitys-, lainvalmistelu- ja kehittämishankkeita tulevalle hallitukselle käynnistettäväksi. Onkin erittäin tärkeää, että Sosiaaliturvakomitean työ saa jatkoa. Se on tulevan hallituksen vastuulla, samoin uudistuksen jatkoselvitykset ja toimeenpanon edistäminen, Essayah muistuttaa.

 

Lisätietoja: Sari Essayah p. 0400 252 999

 

 

 

Kristillisdemokraatit lähtee eduskuntavaaleihin tunnuslauseella ”Järjen ääni”. KD:n puheenjohtaja Sari Essayah korosti, että kevään eduskuntavaalit ratkaisevat Suomen suunnan – periikö nouseva sukupolvi kestävällä pohjalla olevan maan. – Suomalaisen yhteiskunnan uudistaminen ei voi odottaa. Nykyreseptillä ei kyetä turvaamaan suomalaisten hyvinvointia ja pitämään heikoimman puolta. Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen järjenkäytön ja vastuullisuuden tielle. On palattava perusasioiden ja -arvojen äärelle. – Ikävä kyllä, järjettömyyksiä yhteiskunnassamme riittää. KD on järjen ääni, kun ideologiset tuulet tuovat mukanaan vaikkapa sellaista viestiä, ettei velalla ole väliä tai että päästöt vähenevät, kun siirrämme työpaikat, teollisuuden ja ruoantuotannon ulkomaille tai että lainsäädännöllä voidaan ohittaa biologia. KD on järjen ääni, kun uutisia katsoessa mielessä pyörivät sanat ”ei mitään järkeä”, Essayah totesi. Kristillisdemokraattien mielestä järjen äänellä on nyt käyttöä erityisesti talouden, hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden varmistamisessa. Essayah sanoi, että KD on sitoutunut julkisen talouden kuntoon laittamiseen. – Vakaa ja kestävä julkinen talous on kansalaisten etu ja hyvinvointipalveluiden mahdollistaja. Seuraavan hallituksen on ryhdyttävä mittaviin toimenpiteisiin ja talouden tasapainottaminen vaatii kaikkia kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista ja työllisyyden- ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin. – Velkasuhteen taittamiseksi ja rakenteellisen alijäämän umpeen kuromiseksi on tehtävä realistinen suunnitelma kahdelle seuraavalle hallituskaudelle. Avain on kuitenkin kasvussa – työllisyysaste on saatava 80 prosenttiin ja investointiympäristö pidettävä vakaana. Essayah muistutti, että KD:lla on sosiaaliturvan uudistamiseksi oma Kannustava perusturva -malli, johon suuntaan haluamme sosiaaliturvaamme uudistaa meneillään olevassa Sotu-komitean työssä. – Työmarkkinoita on uskallettava uudistaa, ansiosidonnainen ulotettava kaikille työssäoloehdon täyttäville. Kannatamme myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista. KD esittää maltillisia ansiotuloveron alennuksia pieni- ja keskituloisille eläkeläiset mukaan lukien ostovoiman vahvistamiseksi inflaation laukatessa. – Hallitus on yrittänyt ratkaista ongelmat mitoituksilla ja kriteereillä, mutta niistä ei ole hyötyä, jos ei ole rahaa ja tekijöitä – siksi sote-uudistuksen valuviat on korjattava pikimmiten ja panostettava perustasoon, ennalta ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen KD:n sote:n korjaussarjan mukaisesti. Kela-korvausten leikkaus pitää perua, ja yksityinen sektori ottaa mukaan hoitojonojen purkuun. – Perheet tarvitsevat tukea, ja vanhemmilla on oltava muitakin vaihtoehtoja kuin laittaa lapsi päiväkotiin, jossa ei ole riittävästi henkilökuntaa. Siksi eri hoitomuotoja on tuettava yhdenvertaisesti. KD korostaa, että kotimainen ruoan- ja energiantuotanto on turvallisuuskysymys. – Markkinat on saatava kuntoon ja tuottajalle kohtuullinen korvaus. Nykyinen hallitus ei ole pystynyt tarvittavia lakimuutoksia tekemään, eikä se myöskään ole kuunnellut herkällä korvalla viljelijöiden ahdinkoa kustannuskriisissä. – Riippuvuutta venäläisestä fossiilienergiasta ei pidä vaihtaa riippuvuuteen sähköverkkojen häiriöttömästä toiminnasta, tuulen voimakkuudesta ja kiinalaisesta teknologiasta. Tarvitsemme tuottajamaksun, jolla säätövoima ja kestävät verkot varmistetaan, Essayah sanoi. Kristillisdemokraatit korostaa, että yhteiskunnan kriittiset toiminnot ja turvallisuuden kannalta keskeiset alueet on aina pidettävä Suomessa omissa käsissä. – Järjen ääntä tarvitaan myös EU-pöytiin. Esitykset EU:n tulonsiirroista, yhteisvelasta ja toimivallan laajentamisesta on torjuttava. Sen sijaan muuttunut maailmanpoliittinen tilanne ja rajat ylittävät kriisit korostavat eurooppalaisen yhteistyön merkitystä. On keskityttävä asioihin, joista on kaikille lisäarvoa; sisämarkkinat toimiviksi ja turvallisuusyhteistyö tiiviiksi. Kansallisesti huolehdimme omasta tontistamme varmistamalla puolustusmäärärahojen 2 % BKT-osuuden.   Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Elsi Juupaluoman mukaan tässä ajassa moni järkipolitiikan ja perusarvojen kannattaja etsii poliittista kotia. – KD on Sari Essayah’n johdolla järjen ääni. Tervetuloa äänestämään tulevissa eduskuntavaaleissa Kristillisdemokraateissa, jos kaipaat päätöksiin suunnanmuutosta ja järjen käyttöä! – Suomen suunta on käännettävä. Monessa asiassa vauhti on mennyt järjen edelle. On panostettava perusasioihin: työn tekemisen on oltava aina kannattavaa, hoitoon on päästävä, kun siihen on tarve ja Suomi on pidettävä omissa käsissä, Juupaluoma kiteyttää puolueen päätavoitteita. – Meillä on vahva kampanja ja visio. KD on vaihtoehto vastuuttomuudelle ja linjattomuudelle. KD:n kannat ja arvot pitää, Juupaluoma sanoo.   Kristillisdemokraateilla ehdokaslistat ovat lähes täynnä kaikissa vaalipiireissä. KD on vaaliliitossa Helsingissä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sekä Lapissa. – KD:lla tulee olemaan kattavat listat eri taustaisia ja osaamisen omaavia ehdokkaita, varmasti vahva sote-osaaminen näkyy, mutta myös vahva ymmärrys taloudesta ja kriisinkestävyydestä, Juupaluoma sanoo. Hyvän nosteen ja vaaliliittojen myötä KD tavoittelee kansanedustajamäärän tuntuvaa nostamista 8-10 paikkaan.   Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999 Elsi Juupaluoma p. 050 432 5924

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kritisoi hallituspuolueita huonosta lainvalmistelusta ns. translain kohdalla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tänään mietinnön valmiiksi.

• Tämän lakiesityksen käsittely osoittaa selkeästi, että puoluekenttä on muuttunut pysyvästi. Kokoomus ja suurelta osin myös Keskusta ovat irtautuneet maalaisjärjen käytöstä, toteaa Sari Essayah.
• Kokoomuksen neuvottelemat muutokset eivät poista esityksen ilmeisiä ongelmia ja ristiriitaisuuksia, jotka ovat jääneet aivan liian vähälle keskustelulle.

 

Essayah on huolissaan, että uusi laki sukupuolen vahvistamisesta potentiaalisesti heikentää sukupuoliristiriidasta kärsivien nuorten mahdollisuuksia saada asianmukaista hoitoa.

• Pidän mahdollisena, että lain seurauksena sukupuoliristiriidasta kärsivälle asianmukaisen psykiatrisen hoidon sijaan voidaan helppona ratkaisuna tarjota sukupuolen ”vahvistamista”. Tämän lähestymistavan yleistymisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien keskuudessa on jo viitteitä. Etenkin nuoria saatetaan kannustaa uuteen sukupuoli-identiteettiin selvittämättä, millaisia mielenterveyden haasteita nuorella mahdollisesti on. Tämä ei ole hyvää hoitoa, vaan pahimmillaan kyse on heitteille jätöstä.
• Olisi ollut erittäin tärkeää, että myös juridisen sukupuolen vaihtamiseen sisältyisi vastedeskin terveydenhuollon ammattilaisen kohtaaminen, toteaa Sari Essayah.

 

Uudella lailla on merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja esimerkiksi väestötietoihin.

 

• Lain tultua voimaan olemme ensi kertaa tilanteessa, missä väestötietoihin tallennetaan tietoa ihmisen subjektiivisesta identiteettikokemuksesta. Aivan ensimmäinen kysymys on, mitä hyötyä tällaisen tiedon säilyttämisestä ylipäänsä on ja mihin sitä tarvitaan, ihmettelee Sari Essayah.
• Muitakaan tietoja ihmisen identiteeteistä ei väestötiedoissa säilytetä. Suomessa jokainen saa ilmentää omaa sukupuoltaan haluamallaan tavalla – tämä kuuluu itsestään selvästi ilmaisunvapauden piiriin.
• Tiedolla biologisesta sukupuolesta sen sijaan on merkitystä monissa lääketieteelliseen hoitoon liittyvissä tilanteissa. Tieto on joka tapauksessa välttämätöntä säilyttää terveydenhuollon tietojärjestelmissä, Essayah muistuttaa.

Essayah ihmettelee myös hallituksen esitysten sisäistä ristiriitaa. Eduskunta hyväksyi joulukuussa rikoslain muutoksen, jolla sukupuoleen kohdistuvasta vaikuttimesta tehdään mahdollinen rangaistuksen koventamisperuste.

• Yhdessä laissa sukupuolen merkitystä korostetaan ja toisaalta hallituspuolueet ja Kokoomus eivät edes tiedä, mitä käsite sukupuoli tarkoittaa.
• Näin keskeisen lainsäädännön ja arkielämän käsitteen irtauttaminen biologian ja fysiologian todellisuudesta on niin perustavanlaatuinen, että lakiesitys olisi ansainnut paljon syvällisemmän vaikutustenarvion, toteaa Essayah.

 

 

Tiedustelut:

Sari Essayah 0400 252 999

 

Seinäjoella vieraillut Kristillisdemokraattinen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah vaatii muutoksia lunastuslakiin, koska hänen mukaansa verkkoyhtiöt pakkolunastavat nyt pilkkahintaan metsäomaisuutta voimalinjojen alta. Tuulivoimabuumin seurauksena Suomeen rakennetaan tuhansia kilometrejä uutta voimalinjaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

– Voimassa oleva lunastuslaki mahdollistaa tuhansien metsänomistajien sähkölinjojen alle jäävän maan lunastamisen pilkkahintaan. Kaadettavista puista maksetaan toki markkinahinta, mutta maapohjan lunastuskorvauksen taso on pilkantekoa. Tyypillisimmillään kertakorvaus on muutama sata euroa hehtaarilta, joka ei vastaa edes keskimääräistä metsämaan vuosituottoa.

 

– Lunastuslaki mahdollistaa kantaverkon lisäksi lunastuksen myös kaupallisille toimijoille, jotka tekevät isoa liiketoimintaa. Kulutus on pääosin Etelä-Suomessa, mutta tuotanto maakunnissa, jonne myös rakentamisen haitat jäävät. Kun verkon vahvistamisesta hyötyvät tuulivoimayhtiöt ovat ulkomaalaisomistuksessa ja voitot sähköntuotannosta valuvat sinne, on maansa pakkolunastuksissa pilkkahintaan menettävien metsänomistajien tilanne kohtuuton, Essayah totesi.

 

Hän pitää kummallisena sitä, ettei lunastuslakiin ei tehty hallituksen valmistelussa korvausperusteita koskevia muutoksia, vaikka niiden tarve tuli ilmi jo lausuntokierroksella.
– Sitä vastoi Ruotsi on uudistanut lain korvaussäännökset. Siellä pakkolunastuslain nojalla suoritetaan korvausta 25 % yli lunastettavan omaisuuden  markkina-arvosta. Tällä haluttiin vahventaa omaisuudensuojaa tilanteessa, jossa pakkolunastuksia tehdään yhä enenevästi kaupallista hyödyntämistä varten.

 

Essayah vaatii, että Suomen tulee seurata Ruotsin esimerkkiä ja korottaa korvaustasoa.
– Rahoitus tähän on saatavissa Kristillisdemokraattien jo vaihtoehtobudjetissaan esittämän tuottajamaksun kautta, jolla mm. tuulivoimantuottajat vastuutetaan maksamaan osuutensa verkkoyhteyksien ja tarvittavan säätövoiman rakentamisesta.
– Tuottajamaksu on puolestaan käytössä Tanskassa varmistamaan energiantuotantoketjun oikeudenmukainen tuottojen ja kustannusten jakautuminen, Essayah muistuttaa.

***

Sari Essayah ja myös puolueen varapuheenjohtaja Peter Östman ovat mukana lauantaina 14.1. kello 11.30-13 Pohjanmaan KD:n kampanja-avauksessa Seinäjoella Hyllykallion Prisman pihalla. Paikalla on alueen jo aiemmin nimettyjä ja lauantaina julkistettavia eduskuntavaaliehdokkaita. KD-teltalla on makkaratarjoilu.

 

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

 

Elintarvikkeiden hintojen noustessa suomalaiset ostavat yhä vähemmän terveellisiä kasviksia ja hedelmiä. Elintarvikkeiden verotus Suomessa on korkea verrattuna muihin EU-maihin. Erityisen kipeästi terveellisten kasvisten ja vihannesten hinnan nousu iskee pienituloisten ja vähävaraisten lapsiperheiden kukkaroon.

 

• Kristillisdemokraatit on esittänyt kasvisten ja hedelmien arvonlisäveron laskemista 14 prosentista 10 prosentin verokantaan. KD:n aiemminkin esittämä alv-ale keventäisi osaltaan ruokakassin hintaa ja helpottaisi ruuanhinnan historiallisesta noususta kärsiviä kuluttajia. Toki verotuksella voidaan ohjata kuluttajien valintoja myös kohti terveellisempiä ja kestävämpiä valintoja, Essayah toteaa.

 

• Hevi-tuotteiden hintojen alentaminen ei johtaisi merkittävään verotuottojen alentumiseen, mutta lisäisi terveellisten tuoreiden vihannesten ja hedelmien kysyntää. Veronkevennyksestä hyötyisivät myös kotimaiset tuottajat kysynnän lisääntyessä. Uudistuksella olisi näin ollen myös positiivisia kansantaloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia, Essayah sanoo.

 

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

 

 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on jättänyt vastalauseen valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön. Kristillisdemokraatit arvostelevat hallitusta reippaasta velanotosta ja priorisoinnin puutteesta. Talousarvioesitys vuodelle 2023 on 8,1 miljardia euroa alijäämäinen, ja valtionvelka nousee vuoden 2023 lopussa arviolta 146 miljardiin euroon.

– Pelkän valtionvelan korkomenoihin hupenee ensi vuonna lähes sama summa, jonka Suomen terveydenhuolto, käytännössä hyvinvointialueet, tarvitsisivat rahoitusvajeensa kattamiseksi, muistutetaan KD:n vastalauseessa.

Vuoden 2022 alussa talous kasvoi vielä hyvää vauhtia, mutta useiden arvioiden mukaan korkeasuhdanne hiipuu vähitellen ensi vuonna. Muun muassa energian korkea hinta heikentää Euroopan talousnäkymiä.

– Seuraavan hallituksen käytännössä pitää sopeuttaa taloutta taantumassa. Marinin hallituksen loppukauden suhdannepolitiikka on lopulta ollut varsin myötäsyklistä, toteaa Kristillisdemokraatteja valtiovarainvaliokunnassa edustava puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

Hän muistuttaa, että seuraavan hallituksen pelivara on erittäin pieni.
– On Suomen kannalta valitettavaa, että juuri tähän saumaan hallitus teki vaalibudjetin, jossa käytännössä mistään ei ole haluttu tinkiä. Ja silti reippaasta velanotosta huolimatta monet keskeiset kriittiset alat kuten terveyden- ja vanhustenhoito sekä maatalouden kustannuskriisi ovat jääneet vastaamatta. Rahaa on jaettu hallituspuolueiden omiin lempihankkeisiin ja tätä kasvavien ruoka- ja energialaskujen kanssa kärvistelevien kansalaisten on vaikea ymmärtää.
– Talouden rakenteelliset uudistukset, joihin myös vasemmistopuolueet laittavat toivonsa julkisen talouden vahvistamisessa, ovat jääneet Marinin hallitukselta vähäisiksi.

Essayah ihmettelee pääministeripuolueen vaitonaisuutta ja yhtyy kritiikkiin sammutetuista lyhdyistä. SDP ei ole toiseksi julkistanut omaa arviotaan julkisen talouden sopeutustarpeesta.

– On erittäin huolestuttavaa, jos gallupkakkonen ja mahdollinen tuleva valtiovarainministeripuolue ei halua osallistua vakavaan keskusteluun valtiontaloudesta juuri millään tavalla.

– Kristillisdemokraatit on korostanut samaa, mitä Valtiovarainministeriö viime viikolla. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaikkia kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin. Oppositiopuolueidenkin vaihtoehtobudjetit ovat leikkauksiltaan maltillisia VM:n esittämään ”matokuuriin” verrattuna. Hallitus ei valitettavasti ottamaan huomioon asiantuntija-arvioita ja tekemään talouspolitiikkaa, jolla vahvistettaisiin julkista taloutta ja luotaisiin pelivaraa tulevaisuuteen, toteaa Essayah.

 

Kristillisdemokraatit julkaisi oman vaihtoehtobudjettinsa 25.11. Vaihtoehtobudjetin löydät täältä.

 

KD:n budjettivastalause on kokonaisuudessaan liitteenä.

 

Yhteydenotot:

Sari Essayah p. 040 025 2999

[email protected]

 

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Essayah´n mukaan maatalousyrittäjät ovat saaneet odottaa turhaan hallitukselta apua kustannuskriisiin.
– Kun teimme välikysymyksen, toivoimme, että se kirittää hallitusta toimiin. Pääministeri totesikin, että todennäköisesti välikysymys nopeuttaa hallituksen neuvotteluja maatalouden tukipaketista. Päivä toisensa jälkeen on jouduttu pettymään.

– Hallitus ei ole tuonut riittäviä esityksiä maatilojen kannattavuuden parantamiseksi, eikä ole kyennyt vakuuttamaan, että sillä on yhteinen tahtotila tukea alkutuotantoa akuutin kustannuskriisin yli ja siten turvata kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuus, Essayah totesi esittäessään hallitukselle epäluottamusta.

 

Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puheenvuorossaan Essayah muistuttaa, että toimettomuus ei ole uhka ainoastaan yksittäisille tiloille, vaan koko Suomen huoltovarmuudelle.
– Moni vielä pystyssä oleva tila valmistelee pinnan alla toiminnan alasajoa lähivuosina, koska alan ennakoitavuus on kadonnut, usko päättäjiin mennyt ja kannattavuus romahtanut. Valtiontakaukset maksuvaikeuksissa oleville maatiloille ovat osoittautuneet pankkien määrittämien kriteerien takia niin tiukoiksi, etteivät ne käytännössä juuri auta. Kun päälle lisätään nousevat korot, tarkoittaa se monelle tilalle umpikujaa.

 

Essayah totesi, että tilanteen katastrofaalisuuden vuoksi tarvitaan sekä nopea, ruokaa tuottaville tiloille suunnattava tukipaketti, että järeitä toimia elintarvikeketjun taakan- ja tulonjaon korjaamiseksi.

– On hyvä, että elintarvikemarkkinalain muutokset ovat viimein eduskunnassa, mutta ne eivät tuo yhtään euroa tuottajien tilille. Tarvitaan mahdollisuuksia ja velvoitteita sopimusten uudelleen neuvottelemiseen kustannusten noustessa tai kustannusindeksejä.

Enemmän kuin byrokratiaa ja rajoituksia EU:lta tarvitaan maalaisjärkistä linjaa, joka mahdollistaa jäsenmaille oman ruuantuotannon ylläpitämisen.
– Maatalouspolitiikan keskiöön on nostettava ruuan tuottaminen, ei vain mikä tahansa viljely ilman korjuuvelvoitteita. Esimerkiksi nyt alkavalla ohjelmakaudella parhaat tuet saa laittamalla peltonsa hanhien ruokintaan. Järjestelmässä on paha valuvika. Tuemme vääriä asioita, eikä Suomen etua EU-pöydissä edistä kiistelevän hallituksen myöhäinen ja hampaaton vaikuttaminen ja eripuraiset kannat.

 

Essayah korosti, ettei pidä aliarvioida sitä ruuan kallistumisen ja tuotannon vähenemisen kierrettä, joka kustannuskriisistä voi alkaa.
– Elintarviketuotannon ylläpitäminen korkealla tasolla on osa kovaa turvallisuutta. Siitä on huolehdittava erityisesti nyt, kun maailmassa on YK:n ruokaohjelman mukaan nykyhistorian suurin ruokakriisi.

– Maatalous tarvitsee tulevaisuuden. Liian moni viljelijä kertoo, ettei voi suositella lapsilleen tilan jatkamista. Ala tarvitsee kipeästi ennakoitavuutta. Tarvitaan rakenteita, jotka varmistavat, että alkutuottaja saa työstään oikeudenmukaisen korvauksen silloinkin, kun tuotantokustannukset heilahtavat.

 

Essayah´n mukaan mikään hallituksen vastauksessa ei anna toivoa tulevaan kevääseen laskujen kanssa painivalle viljelijälle, jonka on ”tänäänkin ruokittava eläimensä, ja siinä sivussa meidät kaikki”.

 

Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta perjantaina.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999