Puheet

RSS

Essayah: Lapsilla on oikeus kulttuuristen juurien tuntemiseen

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah puhui tänään Joensuussa päiväkotien ja seurakuntien yhteistyöstä ja sen jatkuvuuden edellytyksistä uuden varhaiskasvatuslain aikana.

Tapauksen taustalla on Joensuun varhaiskasvatuksen ensin tekemä linjaus, että varhaiskasvatuksen ja evankelis-luterilaisen kirkon vuosikymmenten mittainen yhteistyö loppuu tämän vuoden syksynä, lukuun ottamatta joensuulaisia vakaumuksellisia päiväkoteja. Yhteistyö olisi rajoittunut ainoastaan kevätretkiin, joihin ei kuitenkaan olisi saanut sisältyä mitään kristillistä sisältöä. Linjausta perusteltiin juuri voimaan tulleen uuden varhaiskasvatuslain valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman vaatimuksilla.

– Uusi varhaiskasvatussuunnitelma ei kuitenkaan edellytä yhteistyön lopettamista, vaan päinvastoin se antaa kunnille vapauden päättää, tehdäänkö evankelisluterilaisen kirkon kanssa yhteistyötä, Essayah painotti.
– Suunnitelmassa edellytetään vain, että varhaiskasvatus on uskonnollisesti ja poliittisesti sitouttamatonta toimintaa. Siinä kuitenkin painotetaan myös nimenomaan kulttuurikasvatusta ja omien juurien tuntemista sekä erilaisten kulttuurien ymmärtämistä. Evankelis-luterilaisella kirkolla on ollut ja on edelleen keskeinen merkitys suomalaisessa kulttuurissa ja sen rakentumisessa. On erittäin perusteltua, että seurakuntien koulutetut asiantuntijat kertoisivat suomalaiseen kulttuuriin kuuluvien juhlapyhiemme alkuperästä ja merkityksestä sekä keskeisestä kristillisestä opetuksesta ja siitä nousevista elämäntaidosta, edistäen näin nimenomaan varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteita, Essayah jatkoi.

Kristillisdemokraattien nostettua asian esille, kaupunginhallitus perui päiväkodeille lähetetyn ohjeen. Asian käsittelyä jatkaa hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaos syksyllä ja siinä tullaan huomioimaan opetushallituksen tarkemmat ohjeet.
-Kirkon oma varhaiskasvatussuunnitelma noudattaa valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tärkeää on, että yhteistyö rakentuu päiväkodin tarpeita sekä vanhempien toiveita kunnioittaen ja noudattaen, Essayah korosti.

Essayah valtiopäivien avajaiskeskustelussa: ”Sote uhkaa päätyä vaalihevosen heiniksi”

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n ryhnäpuheenvuoron käyttänyt Sari Essayah vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukselle parlamentaarista valmistelua. Essayah puhui tänään eduskunnassa valtiopäivien avauskeskustelussa.

– Maakuntauudistukseksi muuttuneen sote-uudistuksen viimeistely tulee hipomaan eduskuntakauden rajoja. Sote-uudistus on vietävä läpi sellaisena, ettei heti seuraavan eduskuntavaalikampanjan aikana millään puolueella ole tarvetta repiä jo tehtyjä päätöksiä vaalihevosen heiniksi, hän sanoi.

Essayahin mukaan parlamentaarinen työskentely olisi tarpeen sote-uudistuksessa myös siksi, että esityksiä voitaisiin vielä kehittää enemmän uudistuksen alkuperäistä tarkoitusta palveleviksi.

Essayah nosti esille myös kasvavan epävarmuuden Euroopan unionissa sekä Brexitin vaikutukset Suomen maksuosuuksiin.
– Mikäli Iso-Britannian nettomaksuosuus jyvitetään jäljelle jääville jäsenvaltioille, Suomen vuosittainen nettomaksu kasvaa yli sadalla miljoonalla eurolla. Mikäli kauppasuhteet kärsivät, kasvaa lasku. Brexitin hintalappu Suomelle on minimoitava, hän totesi.

– Euroopassa ovat voimistuneet äänet, jotka näkevät brittien lähdössä mahdollisuuden ottaa askelia, ellei jopa harppauksia kohti liittovaltiota monin tavoin. Olemme tienhaarassa, jossa valinnan luulisi olevan helppo: itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistyö vai syvenevä yhteisvastuu ja kasvavat ongelmat. KD sanoo yhteisvastuun kasvattamiselle ”ei”, mutta yhteistyölle ”kyllä”, Essayah linjasi.

***

Valtiopäivien avauskeskustelu – Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2017 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä. 8.2.2017 Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenvuoro
Sari Essayah

Arvoisa puhemies,
Eduskunta saa alkaneella istuntokaudella eteensä laajoja lakipaketteja ja suuria periaatteellisia kysymyksiä. Haasteellisimpana sote- ja maakuntauudistus, joiden linjauksiin nyt viimeistään on saatava oppositio mukaan. Liikenneväylätkin ovat kaikkien omaisuutta. Yhteistä näkemystä kaivataan myös puolustusselonteossa, etenkin armeijan materiaalihankintojen rahoituksesta. Samoin tiedustelulaki muutoksineen perustuslakiin edellyttää konsensusta. Kaikissa näissä on kyse yli vaalikausien ulottuvista linjauksista. Näissä hankkeissa ei pidä langeta vaalinaluspolitikointiin, vaan juhlavuoden teema ”yhdessä” on elettävä todeksi.

Sen sijaan KD tulee tekemään kaikkensa, jotta hallituksen kaavailema tuhoisa alkoholilain uudistus ei toteudu. Meillä ei ole kansakuntana varaa lain vahingollisiin vaikutuksiin kansanterveyteen, talouteen sekä viranomaistoimintaan – puhumattakaan niistä tragedioista, joita lapset, puolisot ja muut läheiset kohtaavat. Puolustamme arvokasta vanhuutta ja laadukasta saattohoitoa, sen sijaan vastustamme kansalaisaloitetta eutanasiasta. Tuemme edelleen eduskunnan käsittelyssä olevaa, avioliiton naisen ja miehen välisenä säilyttävää, kansalaisaloitetta.

Eduskunta käy alkaneeseen istuntokauteen huolestuttavissa ja epätietoisissa tunnelmissa. Olisi ollut kohtuullista äänestäjiä kohtaan, että hallitus kävisi kehysriihen normaalissa aikataulussa, ja talouslinjauksista päästäisiin keskustelemaan jo maaliskuussa. On siis vain arvailtava, jatkuuko sama linja, jossa leikkausten kohteiksi ovat joutuneet lapsiperheet, sairaat, pitkäaikaistyöttömät ja vanhukset. Aikataulun lykkääminen kertoo huolestuttavan viestin hallituksen sisäisistä kiistoista ja horjuvasta päätöksentekokyvystä.

Hallitus on aloittanut jo istuntotauon aikana keskustelun liikenneväylien ylläpidosta. KD eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että kehittämistä selvittämään ryhtyy nyt parlamentaarinen työryhmä. Olemme avoimia uusille alueellisen tasapuolisuuden varmistaville ratkaisuille. Ulkomaiset teidenkäyttäjät, erityisesti raskas liikenne, pitää myös saada maksamaan väylien ylläpidosta. Kannatamme lisäksi autoveron hallittua, portaittaista poistoa.

Todellista parlamentaarista valmistelua kaipaisi kipeästi myös maakuntauudistukseksi muuttunut sote-uudistus, jonka viimeistely tulee hipomaan eduskuntakauden rajoja. On äärimmäisen tärkeää, että sote-uudistus saadaan viimein vietyä läpi sellaisena, ettei heti seuraavan eduskuntavaalikampanjan aikana millään puolueella ole tarvetta repiä jo tehtyjä päätöksiä vaalihevosen heiniksi. Parlamentaarisessa työskentelyssä esitykset myös todennäköisesti kehittyisivät enemmän uudistuksen tarkoitusta palveleviksi.

Huolta kevääseen tuo myös epävarmuus Euroopan unionissa. Talousongelmat sekä turvapaikanhakijoiden paine kasvattavat ääriryhmiä niin Italiassa, Ranskassa kuin monessa muussakin jäsenmaassa. Ranskan ja Saksan vaalien jälkeen Kreikan rahoitusjärjestelyt saattavat jälleen olla ajankohtaisia.

Talousongelmien lisäksi ratkaistavana on myös Brexit-neuvottelut, joiden hintalappu Suomelle on minimoitava. Mikäli Iso-Britannian nettomaksuosuus jyvitetään jäljelle jääville jäsenvaltioille, Suomen vuosittainen nettomaksu kasvaa yli sadalla miljoonalla eurolla. Mikäli kauppasuhteet kärsivät, kasvaa lasku. Euroopassa ovat voimistuneet äänet, jotka näkevät brittien lähdössä mahdollisuuden ottaa askelia, ellei jopa harppauksia kohti liittovaltiota monin tavoin. Olemme tienhaarassa, jossa valinnan luulisi olevan helppo: itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistyö vai syvenevä yhteisvastuu ja kasvavat ongelmat. KD sanoo yhteisvastuun kasvattamiselle ”ei”, mutta yhteistyölle ”kyllä”.

Kaiken tämän keskellä käydään kuntavaalit. Lähipalveluiden laatu, ihmisarvoinen hoito ja tuki korostuvat etenkin lasten, vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien hoidossa. Päätöksenteossa tarvitaan hallituksen linjaa inhimillisempää otetta, sillä arvokas arki kuuluu jokaiselle.

 

 

Essayah: Sote-uudistukseen saatava valtakunnallinen palvelulupaus

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puoluevaltuustossa puhunut puolueen puheenjohtaja Sari Essayah vaati sote-uudistukseen valtakunnallista palvelulupausta. Kuntavaaleissa puolue haluaa tarjota inhimillisemmän otteen päätöksentekoon niin vanhustenhoitoon, lasten ja nuorten palveluihin kuin kuntien elinvoimasta huolehtimiseen.

– Yhdymme niihin asiantuntijanäkemyksiin, joiden mukaan hallituksen sote-malli ei vähennä hyvinvointieroja. On riskinä, että uudistuksesta seuraa maakuntien välistä eriytymistä, mutta myös maakunnan sisäistä eri väestöryhmien välistä eriytymistä. Hyvinvointierot vain kasvavat. Hallituksen kaavailema rahoitusmalli sisältää vielä rahoitusleikkurin, josta voi pahimmillaan tulla myös palveluleikkuri. Vaihtoehtona maakuntien on pakko korottaa asiakasmaksuja, joka kuulostaa karulta sekin, totesi Essayah Kangasalla.

– Tämä on päinvastaista sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden kanssa ja olen kyllä aidosti huolissani tästä. Koska valtakunnallinen palvelulupaus puuttuu, maakunnat väistämättä eriytyvät. KD:n mukaan valtakunnallinen palvelulupaus on luovuttamaton edellytys koko sote-uudistukselle. Poliittisten päättäjien järjestämisvastuulla on se, että verovaroin tuetut palvelut ovat kaikkien saatavilla ja saavutettavissa. Uudistuksen tarkoituksenahan on saada kaikille kansalaisille yhdenvertaiset, laadukkaat ja saumattomat palvelut, luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiselle ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiselle, muistutti Essayah.

Essayah`n mukaan KD:n ehdokasrekrytointi on paremmassa vauhdissa kuin viime kuntavaaleissa, meillä on hyvä mahdollisuus parhaimpaan kuntavaalikannatukseen ikinä. Kuntavaaleissa puolue haluaa tarjota inhimillisemmän otteen niin vanhustenhoitoon, lasten ja nuorten palveluihin kuin kuntien elinvoimasta huolehtimiseen.

Vanhuspalvelulakia ei tule vesittää

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää tärkeänä, että viime kaudella aikaansaatua vanhuspalvelulakia ei näennäisten säästöjen takia vesitetä. Essayah puhui sunnuntaina Pieksämäellä vanhustenviikon juhlassa.

– Vanhuspalvelulaista ollaan poistamassa kunnilta velvoite huolehtia vanhusten hyvinvoinnin erityisasiantuntemuksesta ja vastuuhenkilöstä. Erityisasiantuntemuksella on tarkoitettu mm. geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, hoito- ja sosiaalityön sekä kuntoutuksen ikääntyvää väestöä koskevaa asiantuntemusta. Näennäistä vajaan 15 miljoonan euron säästöä vaatimuksen poistolla ei saavuteta, vaan uhkana on pikemminkin kustannusten kasvu hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Esimerkiksi vanhusten lääkehoidossa erityisasiantuntemuksen puuttuminen voi johtaa lisääntyvään ylilääkintään, sekavuuteen, kaatumisiin ja murtumiin sekä näiden mukana tuomiin lisäkustannuksiin, varoitti Essayah.

– Erityisasiantuntemuksen vaatimus ei ole tarkoittanut lisävirkoja kuntiin, vaan olemassa olevan henkilöstön kohdalla on huolehdittu siitä, että vaadittu eritysosaaminen löytyy. Tarvittaessa sitä on voitu jopa jakaa kuntien kesken. Sama on tilanne vastuutyöntekijöiden poistamisessa; kyse ei ole ollut uusista työtehtävistä, vaan siitä että kaikkein heikkokuntoisimmilla vanhuksilla on vastuutyöntekijä huolehtimassa heille kuuluvista palveluista. Omahoitajajärjestelmän romuttamisesta on kaavailtu 12,5 miljoonan euron säästöjä, jotka nekin jäänevät saamatta.

– Leikkaukset vanhustenhoitoon ovat huonosti harkittuja kun ikäihmisten määrä ja palveluntarve kasvavat. Viime kaudella säädetyn vanhuspalvelulain heikennysten lisäksi hallitus on laskemassa ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen alarajaa nykyisestä 0,5:stä 0,4:ään. Valvira on varoittanut, että oikeus hyvään hoitoon ei enää toteudu, jos nykyistä vähimmäismitoitusta alennetaan. Meidän tulee pikemminkin panostaa entistä enemmän siihen, että kaikilla vanhuksilla on mahdollisuus hyvään hoivaan ja terveenä ikääntymiseen, Essayah vaati.

Essayah ryhmäpuheessa: Kehitysyhteistyön alasajo on heikentänyt Suomen kansainvälistä asemaa

Kirjoitettu kirjoittajana

– Globaalia toimintaympäristöä kuvatessa selonteko nostaa esille useita kannatettavia linjauksia mm. kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia, rauhanvälitystä ja sääntöperusteisuutta. Hallituksen on pohdittava, onko sillä riittäviä panostuksia ja välineitä näiden toteuttamiseen. Miksi asetetut hienot tavoitteet eivät näy millään tavalla hallituksen toimenpiteissä, kysyi puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah tänään eduskunnassa käydyssä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.

Essayah´n mukaan on mahdotonta ymmärtää sitä energiaa ja aktiivisuutta, jota hallitus on osoittanut ajaessaan alas suomalaista kehitysyhteistyötä. – Ymmärrätte kai, että nämä toimet vaarantavat monen tytön ja pojan koulunkäynnin kehitysmaissa, mutta ovat myös heikentäneet Suomen kansainvälistä asemaa? Millä keinoilla yritätte paikata ja korjata jo syntynyttä vahinkoa?

Keskustelun pohjana oli valtioneuvoston selonteko, jonka mukaan Suomi painottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kehityspolitiikan kokonaisuutta hauraissa valtioissa ja pyrkii vaikuttamaan muuttoliikkeen perussyihin. Selonteko nostaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ensimmäiseksi päämääräksi Suomen kansainvälisen aseman vahvistamisen. Muita päämääriä ovat itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantaminen sekä yhteiskunnan toimivuuden ylläpitäminen.

Essayah nosti esille myös hybridisodankäynnin ja siihen varautumisen.
– Hybridisodan keinoja voidaan käyttää sisäpolitiikan välineenä ja sellaisia valtioita vastaan, joiden kanssa ei olla varsinaisesti sodassa. Siis myös sodan ja rauhan välinen raja on hämärtymässä.
– Hybridiuhkiin varautuminen on välttämätöntä ja haastavaa, mutta meillä on myös hyvät valmiudet tähän.  Suomessa viranomaisten välinen yhteistyö on esimerkillistä ja maailman huippuluokkaa. Voimme luottaa siihen, että sekä sisäisestä turvallisuudesta että ulkosuhteista ja puolustuspolitiikasta vastaavat tahot kommunikoivat sujuvasti keskenään ja hyödyntävät toistensa osaamista ja resursseja.

Essayah ehdotti pohjoismaisena yhteistyön lisäämistä myös varautumisessa hybridiuhkiin.
– Sillä saralla laajemmat hartiat ja monipuolisempi osaaminen voisivat olla erityiseksi hyödyksi.

Hän muistutti myös huoltovarmuuden merkityksestä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
– On tärkeää lisätä omavaraisuuttamme ruuan ja energian tuotannossa. Hybridiuhkien torjunnassa tämä kuuluu aivan niihin alkeisiin, ja toivon, ettemme harjoitetun heikon maatalouspolitiikan takia kompastu niissä.

***

Valtioneuvoston selonteko ulko- ja turvallisuuspolitiikasta 21.6.2016
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenvuoro
Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah

Arvoisa puhemies,
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko listaa 15 painopistettä, joissa kaikissa korostuu Suomen halu edistää vakautta niin lähialueilla kuin myös kansainvälisen yhteistyön kautta mm. EU:n ja YK:n jäsenenä sekä Naton rauhankumppanina. Perusdoktriini aktiivisesta ulkopolitiikasta, uskottavasta omasta puolustuksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä on ennallaan.

Turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä on kuitenkin tapahtunut selkeä muutos. Aiemmin julkaistu Nato-selvitys ja tämä selonteko kuvaavat molemmat Itämeren kiristynyttä tilannetta ja Venäjän roolia siinä sekä toimien ja vastatoimien negatiivista kierrettä, jonka vaikutuksesta sotilaallinen toiminta lähialueellamme on lisääntynyt. Sotilaallisten uhkien torjumiseksi Suomi harjoittaa ennakoivaa ja aktiivista vakauspolitiikkaa.

Keskusteluyhteyksien ylläpitäminen Venäjän kanssa edistää tätä, eikä ole ristiriidassa EU:n yhteisten Venäjä-linjausten kanssa. Sen sijaan kauppa- ja energiapolitiikka on usein ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatketta, joten nähdäänköhän selonteon mainitsema tavoite Suomen ja Venäjän energiayhteistyön nivoutumisesta osaksi EU:n energiaunionin kehittämistä Brysselistä käsin yhtä toiveikkaasti.

Kristillisdemokraatit yhtyvät pääasiassa selonteossa esitettyihin arvioihin. Itämeren alueen turvallisuuden lisäämiseksi yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Selonteko nostaa esimerkkinä esille puolustusyhteistyön operatiivisen suunnittelun kehittämisen. Lisäisin tähän näkökulman, voisiko pohjoismaista yhteistyötä lisätä hybridiuhkiin vastaamisen osalta.  Sillä saralla laajemmat hartiat ja monipuolisempi osaaminen voisivat olla erityiseksi hyödyksi.

Keväämmällä käsitellyssä sisäisen turvallisuuden selonteossa jo todettiin, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja madaltuu. Sama havainto tehdään myös tässä. Turvallisuuspolitiikka on nähtävä yhtenä kokonaisuutena. Radikalisoituminen, terrorismi, tietoverkkorikollisuus, maahanmuuton kysymykset, hybridiuhat, kaikki koskettavat niin sisäistä turvallisuutta kuin ulkosuhteita. Hybridisodan keinoja voidaan käyttää myös sisäpolitiikan välineenä ja sellaisia valtioita vastaan, joiden kanssa ei olla varsinaisesti sodassa. – Siis myös sodan ja rauhan välinen raja on hämärtymässä.

Hybridiuhkiin varautuminen on välttämätöntä ja haastavaa, mutta meillä on myös hyvät valmiudet tähän.  Suomessa viranomaisten välinen yhteistyö on esimerkillistä ja maailman huippuluokkaa. Voimme luottaa siihen, että sekä sisäisestä turvallisuudesta että ulkosuhteista ja puolustuspolitiikasta vastaavat tahot kommunikoivat sujuvasti keskenään ja hyödyntävät toistensa osaamista ja resursseja.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää turvata kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus, eli lisätä omavaraisuuttamme ruuan ja energian tuotannossa. Hybridiuhkien torjunnassa tämä kuuluu aivan niihin alkeisiin, ja toivon, ettemme harjoitetun heikon maatalouspolitiikan takia kompastu niissä.

Selonteko toteaa, että Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä ja että Euroopan unionin puolustusyhteistyötä kehitetään yhteistyössä Naton kanssa.

Vain kahden päivän päässä on Iso-Britannian kansanäänestys EU-jäsenyyden jatkamisesta, ja selonteko hädin tuskin mainitsee asiaa. On pakko yhtyä aiempien puheenvuorojen ihmettelyyn tämän selonteon antamisen ajankohdasta. Mahdollisella Brexitillä on myös laajat ulko- ja turvallisuuspoliittiset vaikutuksensa, ja KD -eduskuntaryhmänä edellytämme, että hallitus on varautunut myös Britannian eroon. EU:ssa ollaan keskusteluihin nostamassa yhteisen turvallisuuspolitiikan tiivistäminen. Miten hallitus suhtautuu mm. tähän?

Arktisen yhteistyön osalta selonteko on valitettavan suppea. Toivottavasti hallitus on kuitenkin varautunut huolella arktisen neuvoston ensi vuonna alkavaan puheenjohtajuuteen. Nyt olisi aika saada valtionhallintoonkin yksi päätoiminen arktisen politiikan vastaava; koordinointia toki on, mutta kokonaisjohtajuutta vähemmän. Tavoitteena tulee olla huippukokouksen järjestäminen ja liennytyksen lisääminen. Kun selonteko alleviivaa alkuperäiskansojen oikeuksien edistämistä hallituksen keskeisenä tavoitteena, niin lisäisikö ILO -sopimuksen ratifiointi Suomen osalta tämän kohdan uskottavuutta.

Selonteon mukaan Suomi painottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kehityspolitiikan kokonaisuutta hauraissa valtioissa ja pyrkii vaikuttamaan muuttoliikkeen perussyihin. Tästä näkökulmasta käsin onkin mahdotonta ymmärtää sitä energiaa ja aktiivisuutta, jota hallitus on osoittanut ajaessaan alas suomalaista kehitysyhteistyötä. Ymmärrätte kai, että nämä toimet vaarantavat mm. monen tytön ja pojan koulunkäynnin jatkon kehitysmaissa, mutta ovat myös heikentäneet Suomen kansainvälistä asemaa? Millä keinoilla yritätte paikata ja korjata jo syntynyttä vahinkoa?

Nostan vielä esille lopuksi esille Lähi-idän. Kannustamme hallitusta rakentavaan ja konflikteja liennyttävään linjaan ja tekemään kansainvälistä yhteistyötä terrorismin määrätietoiseksi torjumiseksi. Tuon alueen vakaus viime kädessä heijastuu Suomeenkin saakka.

Kaiken kaikkiaan globaalia toimintaympäristöä kuvatessa selonteko nostaa esille useita kannatettavia linjauksia mm. kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia, rauhanvälitystä ja sääntöperusteisuutta. Hallituksen on pohdittava, onko sillä riittäviä panostuksia ja välineitä näiden toteuttamiseen. Miksi asetetut hienot tavoitteet eivät näy millään tavalla hallituksen toimenpiteissä? Suomi voi halutessaan edelleenkin olla rauhanvälityksen suurvalta, siinä meillä on annettavaa globaalissakin mittakaavassa.

Maksuvalmiuskriisi heijastuu koko maaseutuun – maataloutta tuettava kaikin keinoin

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa maaseudun maksuvalmiuskriisin heijastevaikutuksista.
– Maksuvalmiuskriisi kertaantuu, kun esimerkiksi koneurakoitsijat odottavat, milloin viljelijät pystyvät maksamaan heille tehdyistä töistä. Muun tuskan päälle vielä Maa- ja metsätalousministeriön poukkoilu Kemera -tuessa uhkaa metsureiden työllisyyttä ja taimikoita. Monella kylällä taloudellinen toimeliaisuus on maa- ja metsätilojen ja niiden heijastevaikutusten varassa.

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen maatalousvälikysymyksessä pitänyt Essayah peräänkuulutti myönteisiä toimia myös muilta politiikkasektoreilta  maatalouden ahdingon helpottamiseksi.
– Pienetkin kädenojennukset muilta politiikkasektoreilta olisivat enemmän kuin tarpeen. Kristillisdemokraatit esittivät jo kesällä 2015, että julkisissa hankinnoissa on asetettava ehdoksi vähintään suomalaisen eläinsuojelu kriteeristön noudattaminen. Samoin olemme esittäneet aloitteita biokaasun käytön edistämiseksi maatiloilla niin lämmitykseen, sähkön tuotantoon kuin myös polttoaineeksi. Huomasin, että pääministeri Sipilä lupasi puoluekokouspuheessaan valoisia näkymiä biokaasulle. Ryhmämme kirjalliseen kysymykseen käyttövoimaveron poistamiseksi biokaasuautoilta hallitus antoi kuitenkin muutama viikko sitten kielteisen vastauksen. Nyt biokaasulaitoksia tankkauspaikkoineen ei maatiloille synny, kun kaasuautoja ei ole tarpeeksi, kaasuautoja ei puolestaan osteta, kun tankkauspaikkoja ei ole tarpeeksi. Toteuttakaa KD:n aloitteet, niin puoluekokouspuheetkin muuttuvat konkretiaksi!

Essayah muistutti myös suomalaisen elintarviketeollisuuden vientimahdollisuuksista.
– Suomalaisella osaamisella on jo kehitetty kansainvälisille markkinoille tähtääviä korkean jalostusasteen elintarvikkeita, ja kristillisdemokraatit näkevät siellä paljon vientipotentiaalia. Jotta voimme jatkaa tällä tiellä, tarvitsemme elinvoimaista kotimaista maataloutta ja puhdasta ruuan alkutuotantoa. Toivomme, että hallitus jakaa tämän vision ja myös toimii sen mukaisesti.

Essayah puoluevaltuustolle: EU polvistumassa Turkin edessä – Suomen ei tule tukea viisumivapautta

Kirjoitettu kirjoittajana

Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah kritisoi Riihimäellä hallituksen EU-linjauksia. Hän muistutti, että KD kannattaa sääntöperusteista, markkinakuriin perustuvaa ja hajautettua talous- ja rahaliitto EMU:a vastakohtana keskitetysti ohjatulle ja yhä enemmän yhteisvastuuseen siirtyvälle euroalueelle.
– Hallituksen linja tässä suhteessa jää epäselväksi juuri nyt, kun tarvitaan selkeää kantaa, jonka takana pitää suoraselkäisesti seistä edessä olevissa väännöissä. Federalistit EU:ssa käyttävät jokaista kriisiä mahdollisuutena lisätä liittovaltiokehitystä ja komission valtaa. Talousasioiden lisäksi tämä on nähtävissä pakolaiskriisin hoidossa. Pakkokiintiöt ja rangaistusmaksut ovat vastoin EU:n jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta maahanmuuttopolitiikassa.

– Nyt EU on polvistumassa Turkin edessä, joka kiristää etuja ja viisumivapautta kansalaisilleen osana pakolaissopimusta. On kuitenkin selvää, ettei Turkin ihmisoikeusrikkomuksia saada kuriin myöntyväisyyslinjalla. Niinpä eilen Suuressa valiokunnassa esitin, että Suomen ei tule tukea viisumivapautta, koska koko prosessi ei ole edennyt uskottavalla tavalla ja Turkki on tosiasiallisesti kaukana sovittujen 72 ehdon täyttämisestä. Lisäksi sovituista ehdoista viisi on sellaisia, joiden täyttäminen teknisesti ja proseduraalisesti ei ole edes mahdollista aikarajaan eli kesäkuun loppuun mennessä.

– Turkin kohdalla on muistettava, että se on hakijamaa EU:n jäseneksi, jolloin sen viisumivapausprosessi on nähtävä myös osana edistymistä kohti EU:n yhteisiä arvoja demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta eikä vain pelkästään osana EU:n ja Turkin välistä pakolaissopimusta.

Alkoholilainsäädännön uudistamiseen liittyen Essayah totesi, että KD:sta on hyvää vauhtia tulossa ravintoloitsijoiden paras tuki, sillä hallitus on romuttamassa omat helmikuisen alkoholilain kokonaisuudistuksen linjaukset, joilla kulutusta oli tarkoitus siirtää kotisohvilta ravintoloiden valvotumpaan käyttöön ja samalla edistää alan työllisyyttä ja matkailuelinkeinoa.

Hänen mukaansa hallituksen sisäinen vääntö nelosoluesta ja mahdollisesti viineistäkin ruokakauppoihin sekä alkoholin myyntiajan pidennykset olisivat paitsi raskas kansanterveydellinen virhe, niin syövät myös ravintolaelinkeinoa ja vaarantaisivat Alkon aseman.
– Alkoholilakiuudistus olisi ilman näitä viimeaikaisia vääntöjä varsin maltillinen, jolla ei tosin kulutusta käännettäisi laskuun, joskaan ei myöskään kasvuun. Tässä asiassa toivon ministeri Rehulalle kanttia pysyä alkuperäisissä linjauksissa ilman hoipertelua.

Essayah korosti katsauksessaan, että KD toimii rakentavana oppositiopuolueena.
– Olemme itsekin vitsailleet, että meidät tunnetaan kolmen A:n puolueena; ne A:than ovat aloitteellinen, asiantunteva ja asiallinen! Emme esitä vain kritiikkiä, vaan pyrimme tuomaan vaihtoehtoisen mallin, miten asian voisi mielestämme hoitaa paremmin. Patistamme hallitusta toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia juustohöyläleikkausten sijaan, Essayah summasi.

Essayah: Vapaaehtoistyön byrokratiaa karsittava – luvat ja ilmoitukset yhdelle luukulle

Kirjoitettu kirjoittajana
Essayah: Vapaaehtoistyön byrokratiaa karsittava – luvat ja ilmoitukset yhdelle luukulle

Alajärvellä ystävänpäiväjuhlassa puhunut Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toivoi vapaaehtoistyön byrokratiaa karsittavan pikaisesti. Erilaiset digitaaliset ratkaisut voivat hänen mukaansa tuoda siihen apua.

– Vapaaehtoistyön ja kolmannen sektorin panosta on viime aikoina aivan uudella tavalla haluttu kumppaniksi julkisen ja yksityisten toimijoiden rinnalle. Vapaaehtoistoimijoille ei voida sälyttää ammattilaisten tai viranomaisten työtä, mutta monta kertaa vapaaehtoistoimijat luovat arjen hyvinvointia ja ylläpitävät yhteisöllisyyttä, kuten esimerkiksi ystäväpalvelu hoivakodeissa tekee, muistutti Essayah.

– Suomesta puuttuu vapaaehtoistoiminnan yhtenäinen lainsäädäntö ja toimintaan liittyvät säädökset ovat hajallaan eri lakien alla, lupia on haettava usealta viranomaiselta ja päälle tulevat sitten vielä verottaja vaihtelevat tulkinnat mm. kulukorvauksista.

– Vapaaehtoistyötä tekevien organisaatioiden toimintaa ei pitäisi hankaloittaa, vaan pikemminkin kannustaa ja tukea. Monet yhdistykset joutuvat käyttämään aikaa ja vaivaa selvitellessään mm. erilaisia lupia ja ilmoituksia. Nämä olisi voitava hoitaa viranomaiselle esimerkiksi tapahtumajärjestäjän toimesta yhdellä ilmoituksella samanaikaisesti. Avuksi tähän tulee rakentaa yhteinen digitaalinen portaali, josta eri viranomaiset saavat tarvittavat tiedot, ehdotti Essayah.

Essayah: Kannustavasta perusturvasta apua työllistymiseen ja kannustinloukkujen purkamiseen

Kirjoitettu kirjoittajana
Essayah: Kannustavasta perusturvasta apua työllistymiseen ja kannustinloukkujen purkamiseen

Kristillisdemokraattien puoluevaltuustolle puhunut puolueen puheenjohtaja Sari Essayah nosti esille katsauksessaan huolen maan kasvavasta työttömyydestä.
– Työllisyysasteen parantamisen on oltava kunkin hallituksen tärkeimpiä huolenaiheita. Samalla on muistettava, että työpaikkojen luominen esimerkiksi julkista sektoria paisuttamalla ja valtion velkaa lisäämällä ei vie maatamme eteenpäin – näinhän vasemmisto esittää. Sen sijaan työllisyysasteen nostamisen on tapahduttava aidon talouskasvun kautta, luomalla hedelmällinen maaperä yritysten syntymiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle.
– Vasemmiston välikysymyksessä esitetty huoli työllisyydestä on oikea, mutta vasemmistolaiset ratkaisukeinot ovat vanhentuneet. Emme myöskään kannata vihreiden aloitteesta syntynyttä perustulon mallia, joka on kallis, byrokraattinen ja siirtää kannustinloukut vain eteenpäin.  Kristillisdemokraattien malli on kannustava perusturva. Kristillisdemokraattien mielestä työnteon pitää olla aina kannattavaa.

– Esitämme, että KD:n kannustava perusturvamalli voisi olla pohjana hallituksen perustulokokeilussa. Joka tapauksessa me jatkamme mallin kehittämistä. Vain työnteon ja yrittämisen ollessa kannattavaa voi Suomi nousta taloudellisesta taantumasta, tiivisti Essayah.

****

KD:n puoluevaltuusto 28.11.2015
Katsaus, puolueen pj. Sari Essayah
Arvoisat kristillisdemokraatit, hyvät ystävät,

Vasemmisto on eilen jättänyt välikysymyksen työllisyydestä. Kokonaan vailla työtä oli lokakuussa 8,7 prosenttia suomalaisista. Luku oli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen parantamisen on oltava kunkin hallituksen tärkeimpiä huolenaiheita.

Samalla on muistettava, että työpaikkojen luominen esimerkiksi julkista sektoria paisuttamalla ja valtion velkaa lisäämällä ei vie maatamme eteenpäin, kuten vasemmisto esittää. Työllisyysasteen nostamisen on tapahduttava aidon talouskasvun kautta, luomalla hedelmällinen maaperä yritysten syntymiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle.

Kasvulle suotuisa ympäristö syntyy, kun yhteiskunta tukee, rohkaisee ja kannustaa jokaista yksilöä ennen kaikkea omaan aktiivisuuteen, mutta hädän, heikkouden, sairauden tai epäonnistumisen hetkellä se myös tarjoaa turvaverkon. Tätä kristillisdemokraattista poliittista ideologiaa kutsutaan myös nimellä sosiaalinen markkinatalous. Vasemmiston välikysymyksessä esitetty huoli työllisyydestä on oikea, mutta vasemmistolaiset ratkaisukeinot ovat vanhentuneet.

Kristillisdemokraatit tuovat työllisyyden ja työn kannustavuuden ongelmiin uuden vaihtoehdon, ratkaisun, joka ei ole sosialistinen eikä kapitalistinen, vaan inhimillinen. Esitämme kannustavaa perusturvaa.

Kokopäivätyön kannustimet ovat viime vuosina heikentyneet merkittävästi. Otan esille yhden VTT:n tutkimuksessa esitetyn esimerkkitapauksen. Jos perheessä on kaksi vanhempaa työmarkkinatuella, vuokra-asunto, kaksi lasta, joista toinen on päivähoidossa, toisen vanhemman kannattaa ottaa työtä vastaan vasta n. 3000 euron palkalla. Vasta tuolloin palkan jälkeen käteen alkaa jäädä selkeästi enemmän kuin kotiin jäädessä.

Voidaan kysyä, kuinka helposti työmarkkinatuella oleva voi saada työn, josta maksetaan tällaisia palkkoja? Suurin rokottava tekijä on päivähoitomaksu, joka nousee jyrkästi perheen tulojen mukaan. Jos perheen molemmat lapset menisivät päivähoitoon, käteen ei jäisi mitään.

Työnteon kannattamattomuus ei ole yksilön, vaan järjestelmän vika. Kristillisdemokraattien mielestä työnteon pitää olla kannattavaa. Olemme kannattaneet viime kaudella työttömyysturvan suojaosuuksia, jotta tilanne edes hieman paranisi. Ratkaisuksi byrokratialoukkuun on tarjottu perustuloa, josta hallitus on luvannut tehdä kokeilun. Haluamme omalla mallillamme mukaan tähän keskusteluun.

Mallin selvittäminen Suomessa on nyt ajankohtaista. Toimeentulotuki siirretään Kelaan 2017, jolloin maksuperusteet yhtenäistetään järjestelmään ja asia automatisoidaan. Arkki-hankkeessa Kelan 140 erillisjärjestelmää yhdistetään. Kela ja Verohallinto suunnittelevat uutta kuukausittaisia tuloja valvovaa kansallista tulorekisteriä. Siihen on jo budjetissa määräraha.

Olemme saaneet jo vaaleanvihreää valoa sille, että KD:n kannustava perusturvamalli mahdollisesti selvitettäisiin hallituksen perustulokokeilun yhteydessä. Joka tapauksessa me jatkamme asian selvittämistä eduskunnan ekonomistien kanssa. Vain työnteon ja yrittämisen ollessa kannattavaa voi Suomi nousta taloudellisesta taantumasta.

Tänä syksynä olemme myös esittäneet akuutimpaa helpotusta työllisyysongelmiin. Kristillisdemokraatit esittävät, että hallituksen kaavaileman ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämisen vaihtoehtona tarjottaisiin mahdollisuutta käyttää viimeiset 100 päivää palkkatukeen tai starttirahaan. Näin työttömyysetuus otettaisiin aktiivikäyttöön.

Mahdollisuudessa työllistyä on suuria alueellisia eroja. Ansiosidonnaisen lyhentäminen ei toimi työllistymisen kannusteena vaikeilla työttömyysalueilla. Sen sijaan mahdollisuus 100 viimeisen ansiosidonnaisen päivän käyttämiseen palkkatukena helpottaisi työttömän työllistymistä myös ansiosidonnaisen työttömyysrahakauden tullessa päätökseen. Tämä vähentäisi myös kuntien maksettavaksi tulevia sakkomaksuja, jos ne eivät työllistä tai osoita koulutus- tai harjoittelupaikkaa pitkäaikaistyöttömälle.

Työttömyysturvan aktiivikäyttöä on jo kokeiltu pienessä mittakaavassa. Järjestelmä kuitenkin purettiin ja sitä koskevat säädökset kumottiin tämän vuoden alussa. Tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pohtivat uudelleen työttömyysturvan aktiivikäyttöä. Ja kannustamme heitä siihen.

Tänä syksynä hallitus on pyörtänyt ja muuttanut monia esityksiään, mikä on erittäin hyvä, sillä esitysten yhteisvaikutusten arviointi oli jäänyt varsin köykäiseksi. Tästä huolimatta edelleenkin monet jäljelle jääneistä säästötoimista kohdistuvat samoihin pienituloisiin eläkeläisiin sekä lasten arkeen päiväkodeissa ja kouluissa että myös perheiden talouteen. KD:n vaihtoehto hallituksen politiikalle on selkeästi sosiaalisesti oikeudenmukaisempi. Paljon puhuttu talkoohenki alkaa pian rapista, jos toiset vain grillaavat ja toiset ovat pakotettuja kantamaan kaikki kortensa kekoon.

Arvoisat kristillisdemokraatit,

Jos alle 18-vuotiailla olisi äänioikeus, heidän kannattaisi ehdottomasti äänestää meitä. Nimittäin meidän vaihtoehdossamme päiväkodeissa olisi enemmän hoitajia ja pienemmät lapsiryhmät. Samoin peruskoulujen ryhmäkoot olisivat pienemmät. Hallitus esittää sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattamista, mutta me esitämme lisämäärärahoja, joilla tämä estettäisiin. Myös yli 18-vuotiaille nuorille aikuisille KD olisi paras ratkaisu, sillä satsaisimme yliopistokoulutukseen sekä nuorisotakuun toteutukseen panostamalla oppisopimus-koulutukseen, etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajoihin.

Olemme puolustaneet myös opintotuen ja lapsilisien indeksikorotusten säilyttämistä. Nuoret ikäluokat toivottavasti arvostavat lisäksi sitä, että emme omalla vaihtoehdollamme lisäisi valtion velanottoa, siis velkaa, joka tulee jonain päivänä heidän maksettavakseen. Ei ole oikein elää tulevaisuuden sukupolven kustannuksella: ei velkaantumalla, mutta ei myöskään viemällä lapsilta ja nuorilta oman tulevaisuutensa rakennuspuita.

On edelleen panostettava lapsiin ja nuoriin, koulutukseen ja osaamiseen. Tällä maalla on edelleen tulevaisuus, mutta se tulevaisuus on tehtävä. On luotava kestäviä rakenteita, jotka toimivat pohjana ja perustana tulevalle kasvulle.

Komission kesäkuinen ”viiden puheenjohtajan raportti” ajaa voimakkaasti liittovaltiokehitystä talous- ja rahaliiton kautta. Nyt lokakuussa tuli tiedonannon siitä, kuinka raportin ehdotukset pantaisiin käytäntöön.

Aiempien esitysten ja raportin taustalla olevien kaavailujen mukaan euroalueelle tulisi yhteinen budjetti, valtiovarainministeriö ja verotus seuraavien 10 vuoden sisällä. Lyhyellä parin vuoden aikavälillä nykyisiä sääntöjä tulkittaisiin tiukasti ja kontrollia jäsenmaiden taloudenpitoon lisättäisiin.

Komission tiedonanto keskittyy lyhyen aikavälin toimenpiteisiin. Se kuitenkin selkeästi toteaa, että kaikkia näitä toimia tulee tarkastella askelina kohti kymmenen vuoden kuluttua toimivaa ”todellista” talous- ja rahaliittoa, etenemistä kohti keskitettyä talous-, rahoitus-, fiskaali- ja poliittista unionia. Tähän tähtäävät ehdotukset lisäävät euromaiden valtiontalouksien kontrollia tiukentamalla nykyisten säädösten tulkintaa.

Taloudellisesti merkittävin lyhyen aikavälin ehdotus lienee yhteisen talletussuojajärjestelmän perustaminen. Silloin Suomessakin toimivat pankit osallistuisivat muiden jäsenmaiden pankkien konkurssien maksamiseen. Ne keräisivät tähän tarvitsemansa rahat asiakkailtaan. Hallituksen kanta komission EMU-tiedonantoon on kriittinen, mistä voi iloita. Siinä on kuitenkin muutama kohta, jota voisi tiukentaa. Esimerkiksi pankkien konkursseja varten perustetusta kriisinhallintarahastosta yhteisvastuuta ei pitäisi ennen aikaisesti lisätä valtioiden takauksilla.

VM:n työryhmän tuore raportti “Arvio Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämistarpeista” asettaa vaihtoehdoiksi komission mukaisen keskitetyn ohjauksen EMU:n ja toisaalta markkinakuri-EMU:n. Keskitetyn ohjauksen EMU:ssa suositaan kasvavaa yhteisvastuuta ja se johtaa tulonsiirtoihin jäsenmaiden kesken. Markkinakuri-EMU:ssa puolestaan jäsenvaltiot ovat vastuussa omasta talouspolitiikastaan ja sen seurauksista.

KD on vastustanut yhteisvastuun lisäämistä ja ollut markkinakuri-EMU:n kannalla. Markkinoiden toimiessa jäsenmaiden heikko taloudenhoito johtaa valtionvelan korkojen nousuun ja hyvä taloudenpito korkojen laskuun.

Markkinakuri-EMU pakottaa jäsenmaat pitämään huolta yritystoiminnan edellytyksistä, turvallisuudesta, toimivasta infrastruktuurista, koulutetusta työvoimasta ja sen innovatiivisuudesta. Investoinnit suuntautuvat tällöin jäsenmaihin, joissa tuotanto on edullisinta ja asiat hoidetaan parhaiten. Muita köyhemmät jäsenmaat vaurastuvat näin omalla työllään. Siksi tuleekin parantaa sisämarkkinoita, jossa yritykset toimivat yhteisin säännöin.

Hyvät kuulijat,

Yhteiskunnan tärkeimpiä ja perustavimpia tehtäviä on taata kansalaisten turvallisuus. Syksyn aikana turvallisuuden tunnetta ovat horjuttaneet sekä yhä hallitsematon pakolaiskriisi että Pariisiin kohdistunut raju ja järkyttävä terrori-isku. Käsittelen hiukan näitä molempia, ensin pakolaiskriisiä.

KD on ottanut kantaa jo kesästä asti pakolaiskriisin hallintaan. EU:ssa ja hallituksessa tehtiin virheliike, kun pakolaiskriisiä lähdettiin ratkomaan keskittymällä turvapaikanhakijoiden siirtelyyn EU:n sisällä, kun huomio olisi alun perinkin pitänyt kiinnittää siihen, miten houkutusta tulla Eurooppaan voitaisiin vähentää ja miten auttaminen voitaisiin tehdä koordinoidusti. Tuolloin puhuimme kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistamisen puolesta, mutta kriisi on yltynyt niin, että voimat on keskitettävä nyt akuutin tilanteen ratkomiseen.

Schengen-alueen sisärajatarkastusten palauttaminen määräaikaisesti on nyt perusteltua. Koko Schengen-sopimusta ei kuitenkaan pidä nyt kuopata, koska tarvitsemme kaiken sen rajavalvontaan liittyvän yhteistyön, mitä sopimukseen liittyy. EU:n ulkoraja on saatava yhteisin ponnistuksin pitäväksi ja kauan luvatut Hot Spotit, eli tarkastuspisteet on saatava ulkorajoille toimintaan. Turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista olisi viisautta pidättäytyä, kunnes tilanne rajoilla saadaan vakautettua ja hallintaan.

Suomella on oltava mahdollisuus kontrolloida, ketä maahamme tulee ja viranomaisilla on oltava keinot taata, ettei maahantulijoista muodostu uhkaa kantaväestölle.  Auttamisen on tapahduttava koordinoidusti. Hallitsematon maahantulo on saatava loppumaan.

KD:n peruslähtökohta maahamme tulleiden turvapaikanhakijoiden suhteen on se, että kohtaamme jokaisen ihminen ihmisenä ja autamme avuntarvitsijaa. Perus- ja ihmisoikeudet eivät ole kaupan eivätkä poisheitettäviä, kun tilanne muuttuu hankalaksi. Toimimme arvojemme mukaisesti jokaisen ihmisarvoa kunnioittaen. On tärkeää ymmärtää, että vaikka maahan tulleiden joukossa voi olla jopa rikollisia, samaa reittiä tulleet eivät ole vastuussa tai syyllisiä heidän tekoihinsa. Kohtaamme jokaisen ihmisen ihmisyksilönä, lähimmäisenä.

Hyvät kuulijat,

Euroopan ytimeen kohdistettu terrori-isku Pariisissa on kiihdyttänyt keskustelua ja toimia sisäisen turvallisuuden parantamiseksi Euroopan tasolla. Vaikka Suomeen kohdistuvan terrori-iskun riski on edelleen matala, se on kuitenkin mahdollinen ja valitettavasti viime aikoina kasvanut. Tästä kertoo suojelupoliisin äskettäinen päivitys uhka-arvioon.

Suomessa asuu satoja henkilöitä, joilla on yhteyksiä terrorismiin. Viranomaisilla tulee olla riittävät valtuudet, keinot ja resurssit ennaltaehkäistä mahdollisia terrorismirikoksia. Puutteita korjaavaa lainsäädäntöä on tarpeen kiirehtiä.

Suomessa ei tällä hetkellä ole lainkaan sellaista tiedustelulainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kansallisen turvallisuuden takaamiseksi tapahtuvan tiedonhankinnan esimerkiksi terrorismista. Tämä on poikkeuksellista niin pohjoismaiden kuin EU-maidenkin keskuudessa. Esimerkiksi Ruotsissa on arvioitu, että tietoliikennetiedustelun avulla on pystytty estämään terroritekoja. Myös oikeudesta tehdä kotietsintöjä esimerkiksi tutkimalla tietokoneella olevaa materiaalia ilman ennakkoilmoitusta olisi hyötyä erityisesti terrorismirikosten estämisessä.

Arvoisat puoluevaltuuston jäsenet,

Sote-uudistus on jälleen puheenaiheena, ja oikein onkin, sillä kyllä tämä uudistus edelleen tarvitaan, jotta tulevaisuuden hyvinvointipalvelut voidaan turvata kaikkialla maassamme. Viime viikon keskiviikkona pääministeri antoi eduskunnalle ilmoituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta ja itsehallintoalueiden muodostamisesta. On todettava, että valittu hallintomalli ei ole ideaalinen, eikä siinä noudatettu sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntijoiden ensisijaisia neuvoja.

Tärkeintä on kumminkin päästä liikkeelle kehittämään tulevaisuuden palvelurakennetta niin, että hoitoketjut saadaan sujuviksi ja palvelujen painopistettä voidaan siirtää peruspalveluihin ja varhaiseen puuttumiseen. Yhteen toimivat tietojärjestelmät, niiden innovatiivinen hyödyntäminen sekä valtakunnallinen yhteishankintayksikkö ja yhteiset valtakunnalliset tukipalvelut tuovat suuria mahdollisuuksia palvelujen tehostamiseen ja parantamiseen.

Asiakkaan valinnanvapaus voi auttaa pieniä, paikallisia palveluntarjoajia kunhan huolehditaan siitä, että hankintoja kilpailutettaessa näillä kasvavilla hallintoalueilla ja valtakunnallisessa hallintoyksikössä turvataan kotimaisten pienten yritysten mahdollisuudet pärjätä monikansallisille yhtiöille, jotka ovat nykyjärjestelmässä vallanneet markkinoita.

Sote-uudistuksen vaikutukset ulottuvat yli vaalikauden, vuosikymmeniksi eteenpäin. Edessä on suuria, vielä ratkaisemattomia kysymyksiä rahoituksesta, omistusjärjestelyistä, palkkaharmonisoinnista, sairaalaverkostosta, väliportaan hallinnosta, lähidemokratiasta ja perusoikeuksiin sovittamisesta. Siksi tarvitaan hyvää yhteishenkeä, hallitus- ja oppositiorajan ylittävää yhteistyötä, jotta päätöksenteko ei poukkoilisi kulloisenkin poliittisen tuulen mukana.

Olen iloinen, että meitä kristillisdemokraatteja parlamentaarisessa sote-ryhmässä edustaa Päivi Räsänen. KD tekee siis parhaansa, että ratkaisut myös esille tuleviin pulmiin saadaan aikaiseksi ja uudistus vietyä maaliin asti.

Hyvät ystävät,

Kristillisdemokraatit on tulevaisuuspuolue, perhepuolue, turvallisuuspuolue, mutta myös hyvinvointipuolue. Päämääränämme ei ole, että hyvinvointipalveluyhteiskunta, vaan hyvin voiva yhteiskunta ja että ihmiset voisivat hyvin.

Kukin meistä toimii paikallisesti, mitä sinä voisit tehdä esimerkiksi oman kuntasi liikuntapaikkojen kunnostamiseksi ja lasten liikuntaharrastusten tukemiseksi? Onko kunnassasi lapsilla, myös kouluikäisillä, paikkoja, joissa on mukava liikkua, leikkipuistoja, kiipeilypaikkoja jne.? Saako nuoriso skeitata ja pelata katukorista? Pienillä ja edullisilla asioilla saadaan aikaan hyvinvointia.

Minut pysäytti Ylen uutinen, jossa haastateltiin tänne pakolaisena tullutta nuorta miestä. Aiheena oli, miten Isis värvää Suomesta taistelijoita. Haastateltu toi esille, että monet hänen kavereistaan, jotka kuuluivat värväreiden kohderyhmään, voisivat olla jopa huippu-urheilijoita, mutta pääsy urheiluseuroihin tyssää rahan puutteeseen. Annetaanko maahanmuuttajanuorelle tai muuten varattoman perheen nuorelle mahdollisuutta liikuntaharrastukseen?

Heräsi kysymys, miten me KD:n aktiivit voisimme etsiä ja löytää keinoja tukea vähävaraisten perheiden lasten mahdollisuuksia harrastaa. Kuinka paljon voisimme tukea nuoria ja vahvistaa heidän hyvinvointiaan ihan vaan antamalla heille mahdollisuuksia kunnollisiin harrastuksiin? Heikoistakin lähtökohdista tulevalle harrastaminen voi olla keino päästä elämään ja jopa työuraan kiinni. Tätä tietä ei pidä katkaista jo alkumetreillä.

Hyvät ystävät,

Poliittinen syksy on siis ollut vilkas ja vaiherikas. Olemme muistuttaneet välikysymyksellä keskustalaista liikenneministeriä harvaan asuttujen seutujen liikenneyhteyksien tärkeydestä. Olemme puolustaneet perussuomalaisen ulkoministerin edessä suomalaisten oikeutta päättää omista asioistaan EU:ssa. Olemme muistuttaneet kokoomusta poliisien määrärahojen tärkeydestä. Muistutamme hallituspuolueita heidän omista arvoistaan ja lupauksistaan. Mitä vaikeampi on aika, sitä tärkeämpää on pitää arvot ja visio kirkkaana, mikä on se päämäärä, jota kohti maatamme tahdotaan kehittää.

Essayah ryhmäpuheenvuorossa: Liikenneyhteyksien heikkeneminen rapauttaa maakuntia

Kirjoitettu kirjoittajana

Välikysymys hallituksen liikennepolitiikan tavoitteiden vaikutuksista kansalaisille ja alueelliselle saavuttavuudelle 17.11.2015

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro Sari Essayah

Arvoisa puhemies,

Liikenneyhteyksien heikkeneminen rapauttaa maakuntien edellytyksiä houkutella yritysinvestointeja, työvoimaa, opiskelijoita ja matkailijoita. Edellinen hallitus linjasi liikennepoliittisessa selonteossaan, että ”Suomen aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena.” Tämä on periaate, josta meillä on Suomessa ollut pitkään yhteinen näkemys ja siitä ei tule luopua.

Hallituksen päätös vähentää raideliikenteen ostopalveluliikennettä on lyhytnäköistä politiikkaa ja turhaa hätäilyä. Ilmoitus haja-asutusalueiden junavuorojen lakkauttaminen tuli alkusyksystä täytenä yllätyksenä. Keuruu, Nurmes, Lieksa, Vilppula, Ähtäri, Siuntio ja moni muu paikkakunta jää kokonaan ilman junayhteyttä. Junayhteyksien heikentäminen vaikeuttaa ihmisten liikkumista erityisesti syrjäseudulla.

Regeringens beslut att spara på inköp av tågtrafik påverkar ett stort antal finländare runt om i landet. Nedläggandet av stationerna i Ingå och Sjundeå samt minskandet av tågturer till Hangö är ett allvarligt slag mot den lokala befolkningen och näringslivet i Västra Nyland.

Kristillisdemokraattien mielestä raideliikenteen avaaminen kilpailulle ei itsessään ole pahasta, mutta se pitää tehdä hallitusti ja siten, että varmistetaan kattavat palvelut koko maahan. Kilpailun avaamisen kiirehtiminen on turhaa tilanteessa, jossa EU:n neljäs rautatiepaketti on kuitenkin vielä keskeneräinen. Huonosti toteutettu kilpailutus tuo alalle pahimmillaan kermankuorijat ruuhka- Suomen kannattaville reiteille ja harvaan asuttu maaseutu menettää vähäisetkin liikennepalvelunsa.

Lentoasemaverkon supistaminen on viime vuosina ollut usein esillä. Monet maakuntien kasvukeskukset ovat vaarassa jäädä ilman elinkeinoelämän tarvitsemia yhteyksiä. Tässäkin yhteydessä tulee tarkastella kokonaisuutta. Investoinnit Helsinki-Vantaan lentoasemaan ovat tärkeitä mutta meidän tulee huolehtia myös maakuntakenttien elinvoimasta. Helsinki-Vantaan lentoasema tarvitsee toimivaa syöttöliikennettä myös kotimaassa.

Uudet digitaaliset palvelut vaikuttavat myös liikenteeseen. Taksiliiton Valopilkku-sovellus on yksi hyvä esimerkki. Uusia ideoita ja uusia palvelumuotoja tarvitaan ja on hyvä, että hallitus suhtautuu myönteisesti innovatiivisiin uusiin ratkaisuihin. Mahdollisen taksilain uudistamisen yhteydessä tulee muistaa, ettei kaikkea sääntelyä kannata heittää romukoppaan.

Suomessa on tällä hetkellä erittäin luotettavat ja turvalliset taksipalvelut. Taksipalveluita on myös saatavilla koko maassa. Ei tarvitse mennä Tukholmaa kauemmas nähdäkseen mitä tapahtuu kun taksialan sääntelyä vähennetään. Länsinaapurissa taksikalusto on vanhaa ja hinnoittelu mielivaltaista. Huonoista kokemuksista ja esimerkeistä tulee ottaa oppia uudistuksia valmisteltaessa.

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että Suomi nousee vain työnteolla. Haluamme kuitenkin muistuttaa hallitusta siitä, ettei kaikki kehitys tapahdu täällä pääkaupungissa. Uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin maakunnissa. Panostukset esimerkiksi biotalouteen eivät ole kannattavia ilman kunnollisia ja luotettavia liikenneyhteyksiä. Lyhytnäköiset säästöpäätökset, jotka vievät mennessään kasvun edellytykset, ei ole järkevää politiikkaa.

Kannatan edustaja Taimelan epäluottamuslause-esitystä.